Olen aina pelännyt heittää
purukumin autoa ajaessani ulos ikkunasta. Sehän lentää ajotielle ja erityisesti kuumina kesäpäivinä se liimaantuu asfalttiin ja kun seuraava auto ajaa sen yli, tarttuu auto siihen kiinni renkaastaan.
Erittäin vaarallista, varsinkin, mikäli kuski ei käytä turvavyötä. Mä en kohta uskalla tehdä enää mitään, kun kaikki on niin vaarallista, tiedä montako kuolemaa olen aiheuttanut tietämättömyyttäni.
Onneksi nyt on talvi ja kylmä, niin purukumi ei sula samalla lailla. Tällaiset pelot vievät minulta henkisen tasapainon, on niin tietämätön olo kaikista riskeistä joita elämä sisältää.
Onko muilla vastaavia pelkoja ?
Miten pärjäätte pelkotilojenne kanssa ?
Kommentit (33)
konjugaatio-terapian lähinnä etikettipelkojeni vuoksi. Joskus nimittäin lapsuudessa kaupassa banaanin hintaetiketti tarttui takkiini kiinni ja sain siitä trauman. Sen jälkeen kaikkinaiset tarrtuvat asiat ovat saaneet angstin aikaan. Baareihin en voi mennä, kun siellä tarttuu usein kaikenmaailman hörhöjä minuun, puhumattakaan flunssabakteereista. :-(
mutta en uskalla koska pelkään että se psykologi-jargon tarttuu minuun! Tarttuisin pulloon ja pilleripurkkiin jos huomaisin sanovani jollekin tutulleni esim. "miltä se susta tuntuu?" YÖK. Mua rupes etoon tuo pelkästään kirjoitettunakin. Olisikohan terapeuttipelkoon jotain hoitoa :-(
oli lukihäiriö, mutta taisin silti osua vahigossa oikeaan. Ilmeisesti sellanen konjugaatioterapiakin on, mutta kävin googlaamassa tosta kognitiivisesta jotain ja löysinkin, ehkä tää vois auttaa meitä kaikkia.
http://www.kognitiivinenpsykoterapia.org/lisatietoa.html
näyttää ihan mielenkiintoiselta noi laatikot. Mut onkos tarkoitus että terveydenhoitajan kanssa pitäisi opiskella näitä juttuja vai selviääkö tää ongelma ihan tästä kaaviosta ?
Tsemppiä kaikille tarrautumisjutuista kärsiville.
ap
please kertokaa, pitäiskö sitä osata pyytää tähän vaivaan jos vaikka käy terveyskeskuksessa terveydenhoitajalla. Vai pitääkö nimen omaan vältellä jargonia niinkuin toi yks kirjoittaa ?
ap
mutta en uskalla koska pelkään että se psykologi-jargon tarttuu minuun! Tarttuisin pulloon ja pilleripurkkiin jos huomaisin sanovani jollekin tutulleni esim. "miltä se susta tuntuu?" YÖK. Mua rupes etoon tuo pelkästään kirjoitettunakin. Olisikohan terapeuttipelkoon jotain hoitoa :-(
mutta siinä laatikoiden allahan oli joku puhelinluettelon näkönen lista, että ehkä ne ihmiset vois osata auttaa. Toisaalta aika monella näytti olevan sama numero tittelin perässä, joten ehkä tää on joku noiden yhdistyksen sisäinen luettelo?
Täältäkin voi tarttua AV-Jargon ihan huomaamatta.
että kun olin pieni, mummoni opetti ettei saa syödä niitä appelsiinin valkoisia osia, kun ne voi tarrua sydämeen ja tappaa. Jokin aika sitten luin lehdestä, että ne olisikin muka terveellisiä. Ja nyt en siis tiedä miten appelsiini pitäisi syödä: eilenkin meni kaksi tuntia kun pyörittelin niitä palasia kässissäni ja yritin päättää, otanko riskin ja syön valkoisetkin roippeet. Roskiinhan se sitten meni koko applesiini, kun en saanut päätettyä.
Auttaiskohan toi konjugatiivinen tarttumisterapia tähänkin vaivaan?
mutta varo sitä Jargonia. Tietsä mulle tulee siitä mieleen Jörgen ja sehän saksalainen nimi ja ainakin kaikki psykoanaaliterapeutit on saksalaisia niin oiskohan se vaan jonkun terapeutin nimi joka on vaikka tarttunut potilaaseen kiinni tms?
Mutta oletko ajatellut, mitä teet suolistollesi, kun nielaiset purukumin? Saat aikaan suolitukoksen ja miten käy sitten vauvasi?
tasapainoisen ja vakaan aikuisiän turvaamiseksi, siis jo lapsena. Lienee parast nyt kääntyä Jörgenäkonjugaatioterapeutin puoleen ja selvittää onko vielä mahdollista saada takaisin onnellinen lapsuus, appelsiinkuoriroippeiden kera. Siis voisitte tehdä yhdessä Jörgenin kanssa hallittuja appelsiininkuorimisharjoitteita.
tukkiikin vauvan suoliston? Siis kertokaa nyt äkkiä onko purukumi siinä neuvolan kiellettyjen ruokien listalla? Voi ei, olenkohan nyt tappanut vauvani purukumilla. Vieläköhän täksi päiväksi saisi neuvolan ajan?
mutta napanuoran se voi kyllä tukkia :-( Mene äkkiä synnärin päivystykseen. Ne voi tehdä napanuoratähystyksen ja poistaa purukumin.
Ja muista jatkossa, että purkka ei kuulu ajotielle eikä mahaan vaan sinne penkin alle, minne kaikki muutkin ne panee!
on just tarkotettu näiden tarttumis- ja kiinnittymispelkojen hoitoon. Siinä niinku sen terapeutin johdolla kiinnitetään juttuja toisiinsa (niinkunnyt esim. purkka ja tie, tai pyrstö ja terva youknow) turvallisessa ympäristössä ja sit keskustellaan. Kannattaa koklaa, itsellänikin se auttoi vuosia jatkuneeseen täyspituisten paitojen pelkooni (oli pakko pitää napapaitaa pakkasellakin kun pelkäsin että paita jää housunnappiin kiinni enkä ehdi saada sitä vessassa auki ennen kuin pissa tulee - voit kuvitella että oli kusinen tilanne!).