Lue keskustelun säännöt.
Äitini syrjii tulevaa lastamme :-(
07.05.2009 |
On sanonut ihan suoraan että 3v poika on ihan eri asemassa kuin tuleva vauva.
Ja kaikki vain siksi että äitini tykkäsi pojan isästä, mutta kun meni äijä vaihtoon, niin tämä uusi onkin ihan hanurista.
Vauvaparka tulee kärsimään eriarvoisesta kohtelusta ihan syyttään.
Oikeudentajuni ei riitä käsittämään :-(
Muilla kokemuksia?
Kommentit (9)
Anna hänen nyt kuitenkin oppia tuntemaan toinenkin lapsi ja jos käytös on edelleen esikoista suosivaa niin sitten vaan ilmoitat, että joko kohtelee molempia tasapuolisesti tai ei tapaa kumpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka mies ei ole vaihtunutkaan lasten välissä. Tykkää vain enemmän esikoisesta ja näyttää sen myös. Kuopus ei ole mitään hänen silmissään. Kuopusta ei muista merkkipäivinä tai muutenkaan, esikoista kyllä.
Todella ikävää käyttäytymistä lasten mummulta!! :(
Toivotaan, että äitisi järkiintyy, kun vauva syntyy. Ja voihan olla, että uusi vauva sulattaa hänen sydämensä, toisin kuin meidän anopin jääsydämen!
vaikka mies ei ole vaihtunutkaan lasten välissä. Tykkää vain enemmän esikoisesta ja näyttää sen myös. Kuopus ei ole mitään hänen silmissään. Kuopusta ei muista merkkipäivinä tai muutenkaan, esikoista kyllä.
Todella ikävää käyttäytymistä lasten mummulta!! :(
Toivotaan, että äitisi järkiintyy, kun vauva syntyy. Ja voihan olla, että uusi vauva sulattaa hänen sydämensä, toisin kuin meidän anopin jääsydämen!
Sitä en tajua, että lapsen omat vanhemmat eivät puutu asiaan, jos kerran näin on. Kyllähän anopin pystyy opettamaan uusille tavoille, jos viitsii ja haluaa.
Kun mä rupesin odottamaan esikoista olin 21-vuotias. Opinnot oli kesken ja vauvan isän olin tuntenut vasta vähän aikaa.
Mun äiti ei tykännyt tilanteesta yhtään. Kun kerroin olevani raskaana se sanoi mulle "en ois uskonut että oot noin tyhmä että hankit itsesi kuseen"
Mä ja vauvan isä oltiin onnessamme. Koko raskausaikan äiti ei puhunut mulle vauvasta mitään, ei ostanut sille mitään, ei suunnitellut mitään, ei kysynyt mun vointia tai yhtään mitään.
Kun vauva syntyi. Äiti sanoi puhelimessa että se on flunssassa, ei voi tulla katsomaan. Mulle tuli itku siinä vaiheessa. Ei mennyt kun pari tuntia ja mun äiti oli paikalla, ja ei sillä mitään flunssaa ollut, paskaa oli puhunut. Otti vauvan syliinsä ja se oli siinä, sen jälkeen mun esikoinen on ollut aina lähellä sen sydäntä.
Edelleen olen saman miehen kanssa, nyt naimisissa. Opinnot sain loppuun. Esikoinen on jo 15-vuotias ja meillä on myös 10-vuotias lapsi. Kuopuksen odotukseen äitini otti myös osaa ja alusta saakka on osannut onneksi olla tasapuolinen lapsia kohtaan.
Ehkä teillä käy samoin, kun vauva syntyy niin tunteet muuttuu.
Mikään mummo ei ole sen arvoinen, että kannattais antaa lapsen itsetunnon tuhoutua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On sanonut ihan suoraan että 3v poika on ihan eri asemassa kuin tuleva vauva.
Ja kaikki vain siksi että äitini tykkäsi pojan isästä, mutta kun meni äijä vaihtoon, niin tämä uusi onkin ihan hanurista.
Vauvaparka tulee kärsimään eriarvoisesta kohtelusta ihan syyttään.
Oikeudentajuni ei riitä käsittämään :-(
Muilla kokemuksia?
omalle äidillesi, että no hyvä, ei se mitään, sillä tulevalle lapselle tulee se toinen mummo olemaan huomattavasti läheisempi ja rakkaampi.
mutta oma äitini oli niin muka-innoissaan, kun ilmoitin olevani raskaana. Kun lapsi syntyi, kävi pari kertaa katsomassa ja sen jälkeen tapailu on jäänyt lupailun tasolle. Kun lapsi alkoi olemaan jo ymmärtävässä iässä (2,5v), ilmoitin äidilleni soittaessaan ja lupaillessaan taas kyläilyä, että emme enää kaipaa häntä elämäämme. Olin saanut itse niin kovasti nenilleni niissä "autan sinua tilanteessa missä tahansa", "tulen käymään ja tapaamaan teitä usein" -juttuihin, että kun lupaili suoraan lapselle tapaamisia ja uinteja eikä koskaan pitänyt niitä ja lapsi suri kun mummo ei tullutkaan, niin koin tämän parhaaksi vaihtoehdoksi.
Nyt lapsi on 3,5v eikä äidistäni ole kuulunut siis vuoteen mitään. Luultavasti pääsi itsekin pälkähästä, kun ei tarvinnut enää edes lupailla. Harmi sinänsä, mutta ainakaan lapseni ei tarvitse pettyä (tuskin edes muistaa koko ihmistä, ei ainakaan koskaan puhu mummosta, vaikka muista sukulaisista puhuukin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
he ovat jo lähes 80v ja asuvat 250km päässä.
t:ap
Et voi vaikuttaa siihen tykkääkö äitisi toisesta lapsestasi enemmän kuin toisestasi, mutta heidän kohteluunsa voit vaikuttaa. Vaadi äidiltä samanlaista kohtelua molemmille lapsillesi!
Voihan olla, että äitisi ihastuu tulevaankin lapseen yhtä syvästi kunhan pääsee tutustumaan vauvaan. Voi olla vain järkyttynyt nopeasta miehen vaihtumisesta tai jotain.