Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka ovat äitienpäivänä pääroolissa?
06.05.2009 |
Mua ihmetyttää suuresti se, että monissa lapsiperheissä se äiti jää täysin sivuun ja varjoon äitienpäivänä. Mummot ja isomummot on niitä, joita lahjotaan, muistetaan ja joiden luo mennään, pahimmassa tapauksessa kierretään sunnuntain aikana kummatkin mummolat ja isomummolat päälle. Äiti itse on ihan statistin roolissa, pitämässä huolen siitä, että mummot saa "ansaitsemansa kohtelun". Ja useimmiten tätä äitä itseään harmittaa se.
Meillä ei olla ikinä lähdetty tuohon rumbaan mukaan. Äitienpäivät ollaan aina kotona (meillä mummolaan pitkä ajomatka, vaatisi yökyläilyn) ja minä olen se päivän tähti. Mummot muistetaan kortilla ja pienellä lahjalla postin kautta, lisäksi soitetaan onnittelusoitto. Jos mummolat olisivat lähempänä, niin luulisin että käytäis toisessa paikassa lauantaina kahvilla ja toisessa sunnuntaina, mutta siis vain iltapäiväkahvilla.
Minä olen sen verran itsekäs, että nautin tästä suunnattomasti :) Oma äitini on saanut aikanaan nauttia samasta kohtelusta, joten mielestäni nyt on mun vuoroni... Mekin juhlimme lapsena pääasiassa omaa äitiä, mummoa kävimme onnittelemassa toki myös, mutta ei oman äidin kustannuksella.
Kommentit (21)
olen pääroolissa silloin:) Mies panostaa paljon äitienpäivänä minuun.. ja se tuntuu mahtavalta! Olen ollut hyvä vaimo ja hyvä äiti lapsilleni, joten aion nauttia täysin rinnoin sunnuntaista. Tuntuisihan se pahalta jos mies ei hemmottelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska minusta on oikeus ja kohtuus, että jos käydään yhtä mummoa onnittelemassa niin sitten käydään toistakin. Eikä näiltä reissuilta selviä ihan muutamassa tunnissa per paikka. Siinä se sitten meni se päivä en tykkää
Jos et tykkää, niin miksi ette tekisi toisin?
Koska minusta on oikeus ja kohtuus, että jos käydään yhtä mummoa onnittelemassa niin sitten käydään toistakin. Eikä näiltä reissuilta selviä ihan muutamassa tunnissa per paikka. Siinä se sitten meni se päivä en tykkää
Tästä vaan seuraa hankaluuksia. Oma äiti on ilmaissut asian olevan ok jos en halua tulla onhan se minunkin äitienpäivä, mutta anoppi ei ymmärrä ja loukkaantuu verisesti.
Eli jos haluan miellyttää anoppia meidän on käytävä kummassakin paikassa minun oikeustajuni mukaan. Aina välillä on siis äitienpäiviä jolloin anoppi loukkaantuu.
mies käy lasten kanssa, yleensä kyllä jo etukäteen, että voidaan juhlistaa äitienpäivää ihan kotona
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mä unohtaisin oman äidin ja lapsien isoäidin?
Aamulla mä saan lapsilta jotain ja mies väsää lapsien kanssa aamupalan. Sen jälkeen lähdetään mun äidin luo, otetaan äiti kyytiin ja lähdetään Honkanummen hautausmaalle mun isoäidin haudalle ja miehen äidin haudalle käymään. Sen jälkeen mennään kakkukahville mun äidin luo, sieltä kotiin tai ravintolaan syömään. Äiti asuu suht lähellä, matkaan menee n. 20 min. Tää järjestely on ollut hyvä ja toimiva jo vuosia.
Äiti asuu lähellä, joten tottakai me käydään siellä lapsien kanssa. Mun äiti on ollut ihan äiti ja on vieläkin. Lapsille rakastava ja läheinen mummi, hoitaa tarvittaessa ja muuten vaan. Mä menen äidin luo kukkapuskan ja kortin kanssa, halaan pitkään mun rakasta äitiä vielä niin kauna kuin voin sen tehdä.
Tiedän että mulla tulee olemaan ihana päivä. Lapset muistaa ja mies myös. Grillataan jotain hyvää syötävää tai tilataan pizzat, tuskin lähdetään ravintolan tungokseen istumaan ja odottelemaan, sekin on koettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aamulla juhlitaan kotona (aamiainen vuoteeseen ja sitä rataa...). Minä soitan äidilleni/mummilleni hyvät äitienpäivät ja mies tekee saman omalle äidilleen/mummilleen. Sitten iltapäivästä mennään ravintolaan äitienpäiväbuffettiin koko porukka. Meidän perhe, vanhempani, isovanhempani, sisarusteni perheet ja heidän vanhempansa, miehen vanhemmat, miehen isovanhemmat (mies on ainoa lapsi). Eli todella isolla porukalla juhlitaan ja erittäin mukavaa on. :)
Itselleni sillä ei ole sen suurempaa merkitystä ja sen vuoksi olen lupautunut taas töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen pääroolissa silloin:) Mies panostaa paljon äitienpäivänä minuun.. ja se tuntuu mahtavalta! Olen ollut hyvä vaimo ja hyvä äiti lapsilleni, joten aion nauttia täysin rinnoin sunnuntaista. Tuntuisihan se pahalta jos mies ei hemmottelisi.
Nuorin on varmaan tehnyt jotain koulussa ja sen otan mielelläni vastaan.
Muuten ei tartte juhlia sen kummemmin. Eka kerta mun elämässä kun koen että en ole oikeastaan edes sen arvoinen.
Mulla on ollut niin rankkaa esikoisen kanssa ja tuntuu että oon epäonnistunut täysin sen kasvatuksessa. Mitä sitä sitten juhlimaan :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies lähtee kahden keskimmäisen lapsen kanssa mummulaan (siis oman äitinsä luo) viikonlopuksi ja minä jään esikoisen ja kuopuksen kanssa kotiin. Reissuun on ihan oikea syy (lapsen harrastukseen liittyen) ja minä olen tehnyt selväksi, että haluan olla kotona äitienpäivän, siksi teemme näin.
Minusta ratkaisu on ihanteellinen. Miehelle on tärkeää nähdä äitinsä ja mummu näkee edes osan lapsista, minä nautin suunnattomasti ajatuksesta olla pienemmällä sakilla kotona. Reissuun lähtevät lapset ovat kumpikin luonteeltaan sellaisia, että menevät mielellään, ja reissaaminen on miehelle kahden kanssa paljon helpompaa. Minä ja kaksi muuta lasta taas voimme tehdä ihan eri juttuja kolmistaan kuin tekisimme koko sakilla, kuopus menee illalla ajoissa nukkumaan ja saan valvoa kerrankin kahdestaan esikoisen (12v) kanssa illalla, lapsi kaipaa sitä kovasti. Vähemmän hässäkkää, rauhallinen yhdessäoloviikonloppu. Ekstraplussana se, että esikoinen jää kotiin ja tiedän, että järjestää minulle ihana äitienpäiväaamun kahveineen kaikkineen ja osaa ottaa pienimmänkin hommaan mukaan! Sunnuntaina teemme sitten esikoisen kanssa yhdessä paremman aterian, tilaisuus siihenkin yhdessä tekemiseen. Ja tuleehan se muu perhe illalla sitten taas kotiin...
Minusta äitienpäivästä pitäisi tehdä sellainen, joka omalle perheelle sopii.
Äitienpäivät meillä menee osittain kyläilyihin. Aamulla luulisin saavani nukkua pitkään miehen noustessa lasten kanssa aamupuuhiin. Aamupalojen jälkeen lähdetään miehen mummolle, jonne tulee muitakin sukulaisia. Sen jälkeen mennään aiempien vuosien tapaan miehen vanhemmille, vaikka heidät nähdäänkin jo mummolassa :)
Ei mulla ole koskaan ollut mitään valittamista, vaikka reissataankin mummoloihin. En oikeasti edes tykkäisi, että olisin itse koko päivän "juhlinnan kohde" .
Loppupäivä menee kotosalla.
Oman äitini luokse mennään jo lauantaina, sinne vien kakun ja lapset tekevät kortit yms. Sisarukseni perheet tulevat tuolloin myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei ole enaa kuin oma aitini elossa, ja asumme ulkomailla, joten emme aitienpaivana paase vierailulle. Aidilleni kylla laitan lahjan ja lapset askartelevat kortin.
Anoppini on aina kovin lahjojen peraan, mutta nyt on missannut pahasti. Mieheni on parasta olla lahja kourassa aitinsa luona, tai tulee sanomista, mutta lastemme ei tarvitse huomioida kuin minua.
Minusta on muutenkin kivempi juhlia isommalla porukalla, oli syy mikä tahansa. Tässä äitiyteni varrella olemme juhlineet useammalla eri variaatiolla: joskus olemme käyneet porukalla ravintolassa, joskus olemme tarjonneet lounaan ja kahvit omassa kodissamme, joskus olemme olleet toisella mummilla ja kutsuneet toisen sinne. En minä koe, että mummien saama huomio olisi minulta mitenkään pois.
En ole vielä yhtään äitienpäivää saanut olla juhlinnan kohde. Anoppi on tärkein ja kuten joku muukin sanoi, oikeustajun mukaan mennään sitten munkin äidille. En ole koskaan saanut sellaista äitienpäivää kuin itse haluaisin. =(
En ole koskaan ajatellut olenko "pääroolissa" vai kenties statistin roolissa äitienpäivänä, vaikka viiden lapsen äiti olenkin. Joskus olemme olleet mummoloissa koko viikonlopun, viime aikoina kotona. Ei se ole mun äitienpäivästä pois, jos olemme kylässä myös omilla äideillämme.
Enkä odota mitään erityistä lahjontaa lasten (puhumattakaan miehen) osalta, yleensä lapset ovat tehneet kortit itse (kotona isojen avustamana tai kerhossa/eskarissa tms). Joskus on myös pieniä lahjoja, mutta mulle päivä on onistunut ilman niitäkin. Mies tekee yleensä ruoan, mutta niin tekee lähes aina viikonloppuisin.
Mihin ihmeen jalustalle te äidit oikein nostatte koko äitienpäivän? Mulle se on vuodessa yksi päivä muiden joukossa, toki hieman erityinen, mutta en koe että mun tulee olla jossain PÄÄROOLISSA koko päivän ajan, jota mies ja lapset palvoo kuin muinaista aurinkokuningasta...
Saas nähdä miten käy :) Tulossa kolmas äitienpäivä mitä pääsen viettämään. Kahtena edellisenä kertana olen pikaisesti saanut kukkia ja tietenkin pusut :) Rakennus urakka painanut päälle vähän joka puolella. Mut nyt pitäisi olla rauhallinen äitienpäivä ja niinhän tuo mies näyttää sitä suunnittelevan. Saas nähdä mihin sitä joutuu :D
Mihin ihmeen jalustalle te äidit oikein nostatte koko äitienpäivän? Mulle se on vuodessa yksi päivä muiden joukossa, toki hieman erityinen, mutta en koe että mun tulee olla jossain PÄÄROOLISSA koko päivän ajan, jota mies ja lapset palvoo kuin muinaista aurinkokuningasta...[/i
Huvittavaa :D
Muistaminen on toki ok, mutta että koko päivän kestävää palvontaa..
käydään muistamassa etukäteen, ja itse juhlapäivä ollaan ihan vaan kotona oman perheen kanssa. Sama juttu isänpäivänä.