Onko juuresi Karjalassa? Missäpäin Luovutettua Karjalaa?

Mummi ja pappa molemmat viipurilaisia. Äiti oli 2 vee kun lähtivät vikan kerran evakkoon. Mikäli oikein olen ymmärtänyt, lähtivät kerran, palasivat kun sai palata, lähtivät sitten viimeisen kerran.



Osuivat Torkkelinkadulla Viipurissa :-). Mummin suku siinä samassa talossa, jos taas olen ihan oikein käsittänyt. (Mummi kuoli vuonna 1980, kun olin 13.)



Mummo on lähtenyt evakkoon 2-vuotiaan, 1-vuotiaan ja masussa olevan kanssa. Mm. valokuvat jäivät Viipuriin, sitä mummi harmitteli meille kun olimme lapsena vähän isompia, kun ei voinut näyttää kuvia esim. 30-luvulta =), olisi joku kerta halunnut näyttää millaisissa uimapuvuissa olivat rannalla.



Minä en ole ikinä käynyt Viipurissa. Mummi kävi aika ajoin, mutta oli sitä mieltä, että oli koko kaupunki pilattu. Tämä tosin Neuvostoliiton aikoina, kun annettiin rapistua.

äidin äiti Viipurin maalaiskunnasta, äidin isä Viipurin kaupungista ja isän äiti Uudelta Kirkolta. Kumpikin vanhemmistani on sitten syntyneet jo Helsingissä, eli suuria kaipauksia ko. paikkaan ei meillä ole ollut mummikin oli 15v kun lähti evakkoon ja ei palannut välirauhan aikaan edes takaisin enää.

on ukki. Sodan jälkeen rakensi talon pari kilometriä Suomen puolelle vain parin kymmenen kilometrin päähän lapsuuden kodistaan.

Ja meillä äitini kääntyi ortodoksiksi kun meni isäni kanssa naimisiin. Ja omat lapseni ovat myös ortodokseja.



Luulen että olen minäkin perinyt hiukan karjalaista verta, vaikka olenkin vahvasti pääkaupunkiseutulainen kuten vanhempanikin. Esim. kun tulee vieraita haluaisin niitä olla ruokkimassa ja höösäämässä.

Sakkolan Kiviniemestä

Isän vanhemmat Uudeltakirkolta ja Äidin isä Metsäpirtistä.

ja hänen äitinsä Petroskoista.

ihan siinä Laatokan yläpuolella

t. se jonka suku Jaakkimasta

Ikävä kyllä en tuntenut häntä, eikä isänikään nähnyt häntä vuoden 1952 jälkeen... Veljeni näyttyy yllätys yllätys ihan isän isältä.

:)

isän isän perhe oli veneenrakentajia

Muuta en tiedä...

Mun esivanhemmilla oli siellä huvila, jonka venäläiset kuskasivat sieltä pois jonnekin muualle. Auton renkaat kaivettiin maan alle, että eivät heti voisi viedä autoa, arvoesineitä haudattiin maahan (löytyvät varmaan joskus kun joku kaivaa parkkipaikkaa...) Tämä oli jo aikaisemmin, sillä pakenivat jo aikaisemmin.

lähti 2 pienen lapsen kanssa, muut lapset syntyivät myohemmin.



Ja heillä oli kristalli lamppu jonka olivat häälahjaksi saaneet ja vaari sitten päätti että tätä en ryssille jätä ja rikkoi sen.



Varmaan oli ihmeteltävää ryssillä. Talot suurinpiirtein täynnä tavaraa, ja ruokaa.

Koyhiä ei suomessa oltu. He olivathan tuleet vapauttamaan nääntyneitä suomalaisia tyontekijoitä. Itse paljon puutetta elämänsä aikana nähneet

Jaakkimasta mummuni äiti, mummu Lumivaarasta ja ukki lienee ollut jostain Pyhäjärven vai mikä lie seuduilta, kuitenkin Jaakkiman lähellä sekin kai.



Kävin katsomassa joskus mummoni kotitilaa. Oli ensimmäisiä Karjalassa joilla oli lehmien juottoaltaat, kuulemma. Mummoni isä on keksinyt tuon Lumivaaran nimenkin.

Ensimmäisen kerran 6 kk:n ikäisenä Antreasta, Hannilan kylästä.

Toisen kerran hän oli viiden vanha.

isäni äidin suvusta osa on Metsäpirtistä, osa Puolasta. isäni isä on Ameriikasta ja äitini isä Hämeestä ja äiti Saksasta

Isän vanhemmat eli mummi ja pappa asuivat siellä ja evakkoina tänne tulivat.

Että samoilta nurkilta ap:n kanssa. Ja olen itsekin käynyt siellä Jääsken kotipaikalla, ja aivan ihana paikka olikin.

Talvisodassa rakennukset säilyivät ehjinä, mutta Jatkosodassa ryssät pommittivat navetan ja talon maantasalle, ainoastaan kivijalat jäivät.

ap

laittoi pöydille puhtaat ja nätit liinat ja keräsi kukkia vaaseihin. Näin ryssät tulisivat nättiin kotiin. Evakkokuormassa oli mukana kaksi nojatuolia, vuodesohva sekä ompelukone. Vikalla kerralla oli kaksi hevoskuormallista tavaraa mukana, mutta yhtenä yönä toinen hevosista kuristui liekaan tms. ja osa kuormasta jouduttiin heittämään mäkeen.

Täytyy sanoa, että mamma oli sitkeä sissi. Ekalla evakkomatkalla hänellä oli kaksi pientä poikaa, tätini ja vanhin setäni olivat jo vanhempia (vanhin setä oli Lapinsodassa). He asuivat evakkotalossa vähän aikaa ja isäni syntyi. Tuli muutto takaisin (he muuttivat heti takaisin, kun lupa tuli), saivat tilan taas toimimaan jne. Ja sitten tuli taas lähtö, se viimeinen. Mamma joutui taas evakkotielle, isäni + isäni kaksi vanhempaa veljeä (toinen 6v ja toinen 9v) sekä tätini. Vanhin setäni jäi vielä kotiin ja ajoi karjaa teurastettavaksi ym. ennen kuin hänkin lähti. Jääskestä mamma tuli lapsikatraansa kanssa Kymenlaaksoon, ihan toisaalle kuin silloin ekalla kerralla. Pappa löysi myöhemmin perheensä, samoin kuin setäni.

Pappa ja mamma saivat oman kotitilan ja hankkivat taas lypsykarjaa ja maita ja mantuja. Tila siirtyi isälleni ja nykyisin tila kuuluu siskolleni (isäni on jo kuollut).

ap