Lue keskustelun säännöt.
Ongelmia kulttuurieroista?
05.05.2009 |
Onko teillä ollut sellaisia? Olen ollut naimisissa englantilaisen miehen kanssa vaikka kuinka pitkään, ja ainoa kulttuuriero meillä on äänenkäytössä. Mies on kovaääninen, minä hiljaisempi. Niinpä ihmettelen kun kaikissa oppilaitoksissa/työpaikoilla/perähikiän kansalaisopistoissa on 'kulttuurien välisen viestinnän' yms. kursseja ja hirveästi näistä kulttuurieroista paasataan joka paikassa. Kertokaa minulle mitä nämä kulttuurierojen aiheuttamat ongelmat ovat jos vaan osaatte, pliis.
Kommentit (11)
Meillä ei "kulttuurierot" ole aiheuttaneet mitään ongelmia. Mieheni kotimaa ja perhe ovat minulle tuttuja ja puhumme paljon eri tavoista toimia ja tehdä asioita Suomessa ja siellä. Ihmisestä itsestä se riippuu,miten asioihin suhtautuu, kuinka kiinnostunut on muusta maailmasta jne. Joku omiin kaavoihin kangistunut varmasti pistää kaikki asiat joita ei ymmärrä (tai halua edes tietää) kulttuurierojen aiheuttamiksi ongelmiksi. Ei ne eri synnyinmaat/kulttuurit tarkoita, ettei ihmiset voisi olla hyvin samanlaisia tai samoja asioita arvostavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei näy kyllä kulttuurierot meidän arjessa millään lailla. Eri uskonto ja kaikki, mutta siitä huolimatta ei ole suurempia eroja.
niin siinä tuskin mikään tapakulttuurin ero paljon haittaa. Erilaiset tiukat uskonnolliset tms. tavat varmasti rassaavat enemmän tai vähemmän.
Enemmän ongelmia tulee yleensä ympäristön kanssa, kun joku tulee vieraaseen kulttuuriin. Silloin ne omituisuudet ja törmäilyt helposti projisoidaan siihen puolisoon ja valitetaan tälle miten kamalaa tässä maassa on. Ja toisaalta helposti sitä alkaa puolustamaan omaa kulttuuriaan, jos sitä kovin arvostellaan.
Kuulemma (tässä mielessä) on helpointa mennä pariskuntana johonkin kolmanteen maahan asumaan. Tavallaan neutraali tilanne molemmille.
Ja siitä olen samaa mieltä, että suomalainen ja englantilainen kulttuuri movat monessa mielessä siskoksia. Britannia (erityisesti Englanti) on paljon lähempänä pohjoiseurooppalaista tyyliä kuin mannereurooppalaista. Ero vaikka välimerelliseen kulttuuriin on hurja.
Onko kukaan käynyt tai tietäisikö onko ne ihan turhaa lätinää vai mahdollisesti valtavan valaisevia kokemuksia?
ap
tai se käsittää vain hyvin pienen alueen, ihan samoin kuin esim. käsite luterilainen kulttuuri.
Mieheni on muslimi, arabi ja meillä on toki pieniä kultturieroja, mutta myös luonne-eroja. Mieheni on vieraanvarainen, suomalaisittain katsottuna joskus vanhanaikainen, hän on usein myöhässä ja viihtyy kavereiden seurassa.
En toki vaadi häntä olemaan vain kotona, kun olen itsekin lähes joka ilta menossa.
Ohjaan jumppia sivuhommana ja opiskelen kahtena iltana viikossa.
Hän on rehellinen, vastuuntuntoinen ja hyväsydäminen, varsinkin noita ominaisuuksia arvostan hänessä. Mutta etupäässä kultturierot ovat olleet vain suhdettamme rikastavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan käynyt tai tietäisikö onko ne ihan turhaa lätinää vai mahdollisesti valtavan valaisevia kokemuksia?
ap
Mä luulisin(!) että lähinnä nuo kurssit on tarkoitettu vähentämään mokia jotka saattavat loukata toista.
...kuin esimerkiksi vaikka afrikkalainen tai intialainen tai kiinalainen tai latinalaisamerikkalainen kulttuuri...tai islamilainen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että olette eri kulttuureista, ei estä teitä olemasta samankaltasia!
Teillä voi ihan hyvin olla samanlaiset arvomaailmankuvat jne. Varsinkin kun olette kumpikin kuitenkin euroopasta..
Naiset kai yleensä antaa suhteessa (huomaamattaankin ehkä) periksi ja on miestä parempia muuntautumaan?
Itse olen suomalainen, samoin mieheni. Mitä nyt mieheni välillä työmatkoilla niin kyllä komppaa että Venäjällä työskennellään erilailla kuin Ranskassa ja taas Koreassa.
Ja ihmisethän tottuu maan tapoihin! Jos kakkapaperia ei laiteta pynttyyn niin sitä ei tule edes ajatelleeksi toisessa maassa vaan se tarttee hänelle kertoa.
Toisissa maissa sanotaan asiat suoraan ja toisissa ei niinkään..
Parasta ihan suomalaisessakin suhteessa on miettiä niitä yhteisiä ja erottavia asioita: jos toisella on mielikuva että kun lapsia saadaan niin jää kotiin, kun taas toinen kuvittelee ettei toinen niin tekisi?
Jos teillä kovaäänisyys on vaan ongelma niin jossain se saattaa olla jopa niin että siitä toinen pahastuu?
Mutta toi saattaa olla ihan mattimeikäläistenkin ongelma; ei kaikki suomalaisetkaan ole sini-valkosiin maalattuja pellejä kännissä riehumassa kun katsotaan jääkiekkoa.
Mitä mahtaa ajatella absolutisti jos meijät suomalaiset nähdään kännisenä kansana? :D
Vaatetus :D Mä joskus aikoinani seurustelin intialaisen kanssa ja se tykkäsi että mulla pitää olla kaunis paita ja suorat housut tai pitkä hame.
Tämä ei ole varsinaisesti ongelma ollut mutta joskus tuli enemmän ja vähemmän juteltua Turkin kurdin kanssa ja se olisi sitä mieletä että jos vihille mentäisiin niin mun olisi pakko pitää huivia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja meillä ei kyllä huomaa oikeastaan minkäänlaisia kulttuurieroja :)
Itse asiassa mieheni taitaa olla "länsimaisempi" kuin minä...
Ongelmia on tietysti meilläkin, mutta ne johtuvat luonne-eroista, joita voisi olla vaikka olisimme molemmat samasta maasta. Ihmiset on yksilöitä...
Minusta tuntuu ihan samalta. Eli jos yhteinen kieli on olemassa, ne kulttuurierot ovat yleensä niin pieniä etteivät ne mitään ongelmia aiheuta. Mitä se nyt sitten haittaa jos toinen on tottunut mausteisempaan ruokaan kuin toinen, tai jos toinen on vähän kohteliaampi kuin toinen.
Samoin bisnekset ovat sujuneet mm. kiinalaisten ja korealaisten kanssa ongelmitta ilman mitään kulttuurierokurssejakin. Tietenkin heillä on vähän kiertelevämpi tyyli kuin Suomessa, mutta pääasia että rahat/tuotteet tulee sovitusti.