Viides kerta raskaana ja TÄYSIN kyllästynyt!
Onkohan tämä merkki siitä, että pitäisi jo lopettaa?
Raskaus puolivälissä, enkä odota mitään hartaammin kuin tämän raskauden loppumista. Ei nappaa pätkääkään ähistä vielä 20 vkoa paksuna...
Kommentit (11)
Kyllä sä pärjäät vauvan kanssa! En minäkään mitään äitityyppiä ole koskaan kokenut olevani, mutta niin vain on jo neljä lasta ja viides siis tulossa... Mulla tämä voi tosiaan olla sitä, että kaikki viehätys raskaanaolosta on karissut aikoja sitten! Tähänkin olotilaan VOI kyllästyä. Esikoinen on 9v. , joten en edes ihan joka vuosi ole ollut paksuna. :D
Tsemppiä sulle - sulla on vähemmän aikaa ähistävänä kuitenkin kuin mulla!
ap
Viimeisin oli keskeytys viikolla 18. Näky tuosta pienestä pojasta jalkojeni välissä ei ikinä häivy mielestäni, joten ap ole kiltti ja nauti omasta olotilastasi edes vähän....
Ekat 16-17 viikkoa meni pahoinvoinnin kourissa ja nautinto oli kaukana. Mutta nyt taas jaksaa ja pystyy. En vain siedä tätä leviävää kroppaa. Normaalisti liikun ja kuntoilen, nyt onnistuu kävely. Mutta olen yrittänyt ajatella, että aikansa kutakin - pian tämä on ohi!
Olen pahoillani kokemuksestasi. Saan tosiaan olla onnellinen, että olen saanut neljä tervettä lasta ja tämäkin raskaus sujuu normaalisti.
ap
Ja silti viides täälläkin tulossa...
En oikein pysty edes käsittämään sinä mahassa myllertävää otusta ihmiseksi, vaan on sellainen fiilis että vatsaani on asettunut alien joka minä hetkenä tahansa tulee sapelihampaineen vetsanpeitteiden läpi ulos ;)
Ja koko ajan on kamala olo ja muutenkin v-tuttaa eikä jaksa mitään.
Nytkin mulla on vielä kolme kuukautta jäljellä, maha on jo kuin muilla viimeisillään ja kivut ja säryt sen mukaisia.
Mutta koitetaan kestää, onneksi tämä aika on rajallinen (no sitten täytyy vielä kestää se ikäkausi puoli vuotta-kaksi vuotta, mutta sitten helpottaa).
Itsellä nyt rv 27 ja aivan kypsä. Kämppä kaatuu niskaan ja villakoirat valtaa talon. Lääkäriltä tuli kielto ettei saa rehkiä..
Ehkä tää tästä..
Aurinkoista kesän odottelua (ja tietenkin syntymän)
kuten mulla niin tippa silmässä muistelette ihania raskauksianne:)
Ja synnytyksetkin on aina vain helpompia, mitä enemmän vuosia niistä menee. Ja oliko muka jollain vauvalla koliikki? Ei kai kun kaikki nukkui niin hyvin ja oli niiiiiin ihania ja helppohoitoisia.
äitix4
Tuleeko teille vielä tämän jälkeen lapsia? :)
Musta kans tuntuu, että muilla on niin söpöjä ja pieniä ja sieviä mahoja - ite leviän myös reisistä ja lantiosta - en pelkästään mahasta! Ja välillä tympii niin tämä leviäminen, että sitä on lääkittävä herkuilla... ;) Normitilassa olen tarkka linjoistani ja katson, mitä syön, mutta nyt ei vaan aina jaksa skarpata! Tiedän, että se lisää laihdutusurakkaa raskauden jälkeen, mutta ei auta mua ryhdistäytymään. Olen kyllä aiemminkin ikoistani päässyt ennenpitkää eroon.
Meilläkin tämänhetkinen kuopus pian kolme, joten hänen kanssaan ollut jo kovinkin helppoa ja nyt sitä pöljimys aloittaa saman rumban alusta! :) Noo, ehkä mä vielä tämän kerran jaksan! Senkin ajatuksen voimalla, että se vauva on ihana ja rakastan sitä ilmanmuuta valtaisasti!
ap
vaikka oli kovasti odotettu. Alunperin oli päätetty että kolme riittää vaikka mulla on ikuinen lapsenkaipuu ;) Karmea pahoinvointi viikolle 22 asti vei voimia, ja henkinen kantti oli myös koetuksella. Lisäksi lihominen otti tällä kertaa erityisesti päähän, hoikkuus on mulle tärkeää normaalielossa. Jotenkin oli fiilis että jos tämän vielä jaksaisi, aiemmilla kerroilla olin ihan hihhulina viimeisille asti ;) Tosin nautin kyllä 3. raskaudestakin.
Musta tuollaiset fiilikset on sitä kyllä, että on aika lopettaa. Aika kultaa muistot ja vaikka vauvakuume olisi kova, kannattaa muistella viime raskautta, ja lukea päiväkirja/kalenteri merkintöjä jos ei muuten fiiliksiä muista.....
kuten mulla niin tippa silmässä muistelette ihania raskauksianne:)
Ja synnytyksetkin on aina vain helpompia, mitä enemmän vuosia niistä menee. Ja oliko muka jollain vauvalla koliikki? Ei kai kun kaikki nukkui niin hyvin ja oli niiiiiin ihania ja helppohoitoisia.
äitix4
Ennen neljättä raskautta ehti kulua melkein 6 vuotta edellisestä ja kyllä kaikki kamaluus oli ihan tuoreessa muistissa ;) Eikä ne synnytyksetkään aina vaan helpotu. Eikä ne lapsetkaan olleet helppoja eikä erityisen ihania. Tai oli yksi kyllä tosi ihana, se juuri joka oli kamalin yöhuutaja, heräsi puolen tunnin välein.
t. kutonen (se ylksi viidettä odottava)
Mies siinä vaiheessa hirnuu, että etkös muista kun vietit pää vessanpöntössä alkuajat ja puolesta välistä vaapuit kammottavien liitoskipujen kanssa.
Eli onneksi mulla on tää oikea muisti vieressä muistuttaMassa:)
4xäiti
kuten mulla niin tippa silmässä muistelette ihania raskauksianne:)
Ja synnytyksetkin on aina vain helpompia, mitä enemmän vuosia niistä menee. Ja oliko muka jollain vauvalla koliikki? Ei kai kun kaikki nukkui niin hyvin ja oli niiiiiin ihania ja helppohoitoisia.
äitix4Ennen neljättä raskautta ehti kulua melkein 6 vuotta edellisestä ja kyllä kaikki kamaluus oli ihan tuoreessa muistissa ;) Eikä ne synnytyksetkään aina vaan helpotu. Eikä ne lapsetkaan olleet helppoja eikä erityisen ihania. Tai oli yksi kyllä tosi ihana, se juuri joka oli kamalin yöhuutaja, heräsi puolen tunnin välein.
t. kutonen (se ylksi viidettä odottava)
Itse olen viikolla 30 ja olen täysin kypsä. Erona vaan, että tämä on ensimmäinen raskauteni. Itken hormoniheittelyissä sitä, miksi ylipäätänsä olen saattanut itseni tähän tilaan. Hetkittäin jopa vihaan raskaana oloa, vaikka lasta kovasti odotankin syliini. Ehkä en olekaan äitityyppiä vaikka niin luulin.
nimim. ei enää ikinä