Espanjantauti tappoi aalloissa

ensin oli lievempi versio, sitten virus muuntui. Yksin suomessa kuoli 25 000. Olisin saamarin huolissani.



Espanjantaudiksi kutsuttu influenssapandemia puhkesi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa keväällä 1918. Tauti levisi nopeasti ympäri maapallon ja tappoi yhteensä 30 - 50 miljoonaa ihmistä.



Erikoistutkija Eila Linnanmäki tutki talous- ja sosiaalihistorian alaan kuuluvassa väitöstyössään taudin aiheuttamia tuhoja Suomessa ja maan terveydenhuolto-järjestelmän valmiuksia kohdata epidemia.



Influenssaan ja sen jälkitautiin keuhkokuumeeseen kuoli kahden vuoden aikana 25 000 suomalaista, arvioi Linnanmäki.



Linnanmäen tutkimuksen mukaan tauti esiintyi Suomessa muutaman kuukauden välein puhkeavina epidemia-aaltoina. Tappavin aalto koettiin vuoden 1918 syksyllä.



Taudin leviäminen Suomessa ei ollut sattumanvaraista. Leviäminen tapahtui Helsingin kautta pienempiin kaupunkeihin ja niistä maaseudulle.



Espanjantaudin poikkeuksellisena piirteenä oli nuorten aikuisten suuri kuolleisuus.



- Normaalisti influenssa tappaa suhteellisesti eniten lapsia ja vanhuksia. Mysteeriä on yritetty selvittää virustutkimuksen avulla ilman tuloksia, sanoo Linnanmäki.



Influenssaa pidetään yleensä sosiaalisesti tasa-arvoisena tautina, mutta espanjantauti iski rankimmin köyhään väestöön. Helsingissä tautiin kuoli eniten ihmisiä työväestön asuttamissa kaupunginosissa.



Linnanmäen mukaan espanjantauti toi esiin aikakauden terveydenhuollon puutteet. Järjestelmä ei pystynyt hoitamaan tautiin sairastuneiden suurta joukkoa yhtä aikaa. Tautiin ei tunnettu tehokasta lääkettä tai rokotetta, parasta hoitoa oli lepo.



Kylvämästään kauhusta huolimatta tauti jäi aikakaudellaan sisällissodan varjoon eikä se saanut juurikaan julkisuutta.



- Ihmisten mielissä kaikki kuolemankokemukset olivat yhtä ja samaa sodanjälkeistä ahdinkoa.