Lue keskustelun säännöt.
Mikä on mielestäsi liian iso ikäero lapsille?
26.04.2009 |
Tai sellainen, ettei lapsille ole enää toisistaan leikkikaveria tai isompana muuten seuraa. Itselläni on ikäeroa siskoon 4vuotta, ja se on aina tuntunut liian isolta erolta, koskaan meillä ei ole ollut mitään yhteistä. Tietysti osaltaan luonnekysymyskin...
Aina olen vannonut että omat lapset tulee kaikki pienillä ikäeroilla. Ja niinhän ne on tullutkin, esikoisen ja toisen välissä on 1v9kk, toisen ja kolmannen välissä 1v 6kk. Vaan nyt kuopus on 3v2kk ja itsellä hirmuinen vauvakuume! Ollut jo vuoden verran... Kaipaan kovasti vauvaa ja pientä tepastelijaakin. Miestä en ole vielä saanut ajatukseen suostumaan, mutta tuntuu että hänenkin tekisi mieli. Ajattelee vaan enemmän järjellä kun tunteella. Ja itselläkin kyllä järki laittaa vastaan. Suurin syy on juuri tuo ikäero. Vaikka tulisin nopeastikin raskaaksi ikäeroa kolmanteen tulisi noin 4vuotta.Onko kuopus sitten aina yksin ja ulkopuolinen isompien touhuista? Ja tiellä isompien peleissä jne.
Mikä on oma mielipiteenne/ kokemuksenne, onko ikäeroa tulossa jo liikaa? Tai mitä mieltä muuten olette?
Kommentit (14)
Tuntuuko sinusta itsestäsi että pystyt hyvin huomioimaan kaikki lapset?
niin ja 7=ap myös
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kans sisarusten välinen ikäero n. 25 tai jopa 30 vuotta, eikä haittaa yhtään...
joista kahden vanhimman välissä ikäeroa 1v8kk ja sitten tämä kuopus, ikäeroa keskimmäiseen huikeat 4v8kk...
Ihana sisarusparvi ovat. Vanhimmat on tietty hyviä kavereita keskenään mutta toisaalta hoitavat pikkuista (nyt 1v) ja ottavat hänet kauniisti kaikessa huomioon, ovat superylpeitä isosisaruksia ja rakentavat mielellään pienen kanssa palapelejä, torneja, palikoita tms "vauvajuttuja". Toki pieni on monesta ulkopuolinen, mutta kyllä sisarussuhteet on mielestäni aina rikkaus, oli ikäero mikä tahansa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko lapsena tuntunut että toinen/toiset on saanut huomiota enemmän? Tarkoitan siis että tuntuuko pienemmästä että isomman ehdoilla valitaan lomapaikat ja pelit tai isommasta että vanhempien aika menee pienen kanssa hoitaessa ja touhutessa ja että pieni vaan sotkee leikit jne.
Ja missä vaiheessa teillä on tullut läheiset välit sisaruksiin, niin että olette "kuin kaverit"? Itse olen siis nyt 32v kolmen lapsen äiti, sisko 28v opiskelija, eikä meillä ole toisillemme mitään puhuttavaa :-( Lapsistakaan ei välitä yhtään vaikka ainoa täti heille onkin.
teidän viileet välit kyllä tuosta 4 vuoden ikäerosta pelkästään voi johtua, mulla pikkusisko on 12 vuotta nuorempi ja nyt nelivuotiaan poikani kummitäti ja muutenkin läheinen on aina ollut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki pienin on siis vasta vuoden vanha joten vaikka mitä on vielä edessä, mutta tämän lyhyen kokemujksen perusteella sanoisin, että kolme lasta pystyy vielä huomioimaan oikein hyvin, jos on kaksi osallistuvaa vanhempaa. meillä usein tehdään asioita myös perheenä ja yritetään katsoa, että kaikille (myös aikuisille!) on siinä tekemisessä oma juttunsa. Vaatii toki funtsimista mutta ollaan kyllä onnistuttu. Urheilujutut (uiminen hyvä esimerkki), retkeily, ulkoilu yhdessä, toisaalta lastentapahtumat ja lastenkulttuuri (konsertit, teatteri jne) - kaikkeen voi näiden kolmen (1v, 6v, 7v) kanssa hyvin osallistua. Ja joskus sitten tehdään juttuja lasten kanssa yksin, eli jokainen saa myös kahdenkeskistä huomiota. Emme miehen kanssa ole kokeneet, että kukaan jäisi paitsi.
Mulla on muuten itselläni ikäeroa isosiskooni 9v ja olemme aina olleet erittäin läheisiä. Minun lapsuudessani se oli enemmän sellainen hoitajasuhde, mutta aikuistuttuani aina hyvä kaverisuhde. Ja teimme aina paljon juttuja perheenä, en muista että siskoni olisi halunnut tehdä erityisesti erilaisia asioita kuin minä. Purjeshdus- ja telttaretkiä, ulkomaanmatkoja, mökkeilyä jne.
6
ja hyvin tulevat toimeen. Mitä tuollaisia edes miettimään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta miehelle en uskalla edes ehdottaa... Vaikka noista kaksosista aina kyllä vitsaillaan, niitä kun on suvussa.
Kyllähän nuo hoitivat innolla, kun oli vauva ja taapero, mutta sitten se mielenkiinto kuulemma lopahti (äitini mielestä). Heillä oli omat juttunsa ja kaverit ym. Toinen kyllä vei mua uimaan ja leffaan ehkä kerran kuussa tai vuokrattiin joku video.
Tuon toisen siskoni kanssa (meistä se keskimmäinen) en ole ollut väleissä 6 vuoteen, hän itse laittoi välit poikki meihin kaikkiin. Vanhimman siskoni kanssa olen tekemisissä n. pari kertaa kuussa, asutaan naapurikaupugeissa ja olen hänen keskimmäisen lapsensa kummi. Mutta en nyt voi sanoa, että ollaan mitenkään läheisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin sit täytyy tehdä toinenkin siihen, ettei se kuopus oo ihan yksin. Eli kaksi lasta vielä! Oletko valmis?
Eiköhän syynä ole ihan muut asiat. 4 vuotta ei ole ikäero eikä mikään - ei varsinkaan aikuisiällä! Ehkä teillä muuten vaan niin erilaiset luonteet?
Noh, eihän se sisarussuhde ole ollut koskaan perinteinen "tehdään yhdessä hiekkakakkuja" mutta lämpimämpää sisarussuhdetta saa mielestäni noin muuten hakea. :)