Lue keskustelun säännöt.
Kuivako suudelma vai märkä sellainen
26.04.2009 |
Mietinpä tässä, minkälainen suutelija mielestänne on se taivaallinen sellainen. Minulla ei monenmonta kokemusta, vaan muistan, kun ensimmäinen poikaystäväkandidaatti työnsi katalankapeankovan kielensä kurkkuuni, niin siihen loppui suhde samantien; ei maistunut ei. Sittemmin tapasin miehen, jonka lämpimänkuivat ja pehmeät huulet veivät jalat alta ja olisin vaikka voinut niellä kielen... Vaan ei ole sellaista tunnetta sittemmin tullut, ei omankaan miehen kanssa, joka muuten on kaikin puolin kelvollinen. Mutta suutelijana ei. Pahin kokemus oli mies, jonka sylkirauhaset olivat niin aktiivit, että sylkeä valui pitkin leukaani suutelusession tuloksena. Harmi vaan, sillä ihmisenä mies oli mitä mainioin.
Siispä - minkälaisia suutelukokemuksia teillä muilla on ollut ja miten "suutelutaito" on vaikuttanut mies-/naisystävänne valintaan ja suhteen ylläpitämiseen?
Kommentit (4)
Siis oikean ihmisen kanssa. Eroja nimittäin ON!
Nuorempana luulin, että en osaa suudella, mutta olen jälkikäteen miettien tajunnut, että avomieheni oli aivan surkea suutelija. Olen myös saanut kehuja suutelutaidoistani. Olen ns. sensuelli suutelija ja sängyssäkin olen nautiskelija, pitkät rakastelusessiot ovat parasta.
Tykkään aloittaa hitaasti vaikka toista hiljalleen hengitellen ja nuuhkien. Sitten pikkuhiljaa pusutellen ja vähitellen huulia maistellen ja ottaa sitten kieltä enemmän mukaan. Kyllä se varmaan aika märäksi on määritelvissä kun kieltä käyttää kumpikin. Hyvä suutelija saa naisen tosi kuumaksi kun suutelusta tietää jo, että sängyssäkin sitten kemiat toimii ja mies on hyvä rakastaja. Suuseksitaidothan paljastuvat myös puolin ja toisin suudellessa.
Eksän kanssa suuteleminen ei tuntunut miltään... Muuten tosi kiva mies, mutta ei se meidän seksielämäkään sitten toiminut. Mies olis halunnut vain kerran viikossa. Lopetin suhteen puolen vuoden jälkeen, kun tajusin, että ei tää mihinkään muutu. Häntä edeltävä mies oli päinvastainen. Olisin voinut, ja suutelimmekin välillä tuntikausia toisistamme nauttien, ah. Kerran osui kohdalle ulkoisesti ihan mahdoton (pieni ja siro, mua päätä lyhyempi ja 21vuotias eli mua 16v nuorempi), mutta jestas miten se poika osas suudella, huh huh vieläkin kostun pelkästä ajatuksesta! Silloin oli lähellä, että olisin vienyt miehen kotiin ekana tutustumisiltana, mitä en yleensä koskaan tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suudelma, ehdottomasti. Mun mies suutelee märästi, joten en tykkää suudella hänen kanssaan. Nuoruusvuosilta on jäänyt mieleen muutama tosi hyvä suutelija, joiden kanssa pystyi suutelemaan "tuntikausia". Muu maiilma hävisi ympäriltä...
Mä tykkään tosi tosi märistä pusuista.
Ne kiihottavat.
Ensisuudelmani oli kovinkin kielentäyteinen ja imuttava - hiukan liian ahnas minun makuuni.
Viivahuulista en pidä, kokemus jää puolinaiseksi.
Aviomieheni oli hyvä suutelija - pehmeät, sopivan kosteat ja tarpeeksi runsaat huulet, sujui kielellä ja ilman.
Nykyinen ei käytä kieltä nimeksikään =(
Parasta on kun kieltä sopivast/tarvittaessa intohimon tasosta riippuen. Pehmeyttä ja runsautta huulissa sekä sopivasti, mutta vähintään riittävästi kosteutta. Kyllä hyvästä suutelijasta vaan syttyy... ;)