Joskus tekis mieli "pistää tikulla silmään" omaa miestä.

Sanontahan tuo on. Mies heittelee kummia kommentteja vauvanhoidon suhteen minulle. Kokemusta on, kun on jo entisiäkin. Mies siis tulee väsyneenä töistä ja kun ei kai muutakaan valittamista kodin suhteen keksi, sanoo sohvan pielessä maatessaan "oletko antanut taas vauvalle ruokaakaan". Ja itselläni on hormonit vielä ylös alas, niin sitten itkeä tihrustan jossain nurkassa. Ottaa päästä tuollaiset kommentit, kun taatusti hoidan vauvan tosi hyvin. En ole mitenkään väsynyt, vauva on tosi hyväntuulinen aina eikä itkeskele mitenkään että olisi hätä. Mutta otin kuitenkin vauvan heti kainaloon ja heitin tissille. Söihän se ja pulautti kaupan päälle kaiken ulos, kun ei ollut nälkä. Aina kun vauva kitisee, mies on sitä mieltä että sillä on nälkä. Vasta terkkakin motkotti, että tietysti joka vaivaan tissiä annetaan. Puuh!!!



Juu, purnasin vaan, kun ei miehelle viitsi lasten kuullen mitään mölytä. Katsovat tuolla yhdessä jotain ohjelmaa. Veinpä sitten vauvankin vielä miehelle syliin ja tuhlaan aikaa täällä av:n kiemuroissa. :)