Kerroimme neljännestä lapsesta, ja mikä on tulos?

ja saimme kuulla ton kaltaisia kommetteja raskaus uutisen kerrottuamme. LIsäksi mm:

*Montako lasta aiotte oikein tehdä? Jalkapallojoukkueellinenko?

*Miksi?



Tuttavani, jolla on 5 lasta totesi: " ekasta lapsesta onniteltiin, toisestakin onniteltiin, kolmatta kummasteltiin, neljänne kohdalla kyseltiin sterilisaatiosta, mutta viidennen kohdalla ihmiset oli jo hiljaa."

itse en neljännestä enää kertonut kenellekään.

Laitoin tekstarin tutuille kun oli syntynyt.

Kun ihmettelivät, miksi en kertonut, vastasin, että tämäkin lapsi oli oikeutettu tulemaan toivottuna, siksi en kertonut, koska en halunnut puolustella teidän kyselyjä vastaan.

Meillä on kaksi vanhinta poikia ja nuorin on tyttö. Olemme aina haaveilleet suuresta perheestä, ja jokainen lapsi on ollut toivottu.

Ja millaisia kommentteja saimme kun iloisina ja onnellisina kerroimme raskausuutisia yhden rv6 keskenmenon jälkeen:

"Miksi ihmeessä neljäs, teillähän on jo molempia sukupuolia?"

"Mitä te nyt vielä yhdellä, eikö näissäkin ole jo tarpeeksi tekemistä?"

"Neljäs? Ootteko ihan kajahtaneita?"

"Se taisikin sitten olla sellainen.. hmm.. yllätysvauva?"

"Mihin te nyt neljättä tarvitsette?"

Jo kolmatta odottaessa minua etukäteen lohduteltiin että "Eihän se mitään tee jos kolmaskin on poika, kyllä ne pojat sitten tyttöjä aikanaan tuo." Itse toivoin ihan kiusallanikin poikaa jotta olisimme saaneet näyttää pitkää nenää olemalla julmetun onnellisia lapsesta.

jos meille vielä viides lapsi suodaan, niin emme kerro kuin niille jotka ovat oikeasti onnellisia meidän onnestamme. Muut joko huomatkoot itse tai ilmoitetaan vasta lapsen synnyttyä - mitä myöhemmin, sen parempi.



ap

Eniten se sattuu, kun sanojana on ihan lähisuku, ei niinkään vieraan sanomana.

Viidettä ollaan nyt harkitsemassa ja sitä luulee tietävänsä jo, mitä joutuu kuulemaan, mutta ihme kyllä, mietin sitä, miten sen kestän, jos joku kommentoi jotakin edellä mainittua..