Millä lellipentu kuriin?
Kitisee, inisee, rääkyy. Kyllästyy helposti. Saa itkuraivarit aina kun ruoka on naaman edessä ja heittää lautasen menemään jossei ole tarkkana. Ei nukahda vaikka nuokkuisi sylissä, tulee sängystään koko ajan pois eikä auta kiellot.
Ja kyllä, kyseessä oma lapseni :(.
Terv. surkea äiti
Kommentit (5)
k'ytös on ymmärrettävämpää jos muksu on vuoden vanha tai sitä ikäluokkaa. kymmenvuotiaalla käytös on jo tuomittavaa.
Eri ikäisillä on ihan eri keinot.
Yli 3-vuotiailla moni käyttää jäähujä, ja monella ne myös toimii hyvin. Mutta jos kyse on vielä vauvasta, niin sitten vaan lisää läheisyyttä ja ymmärrystä.
Lainaa kirjastosta kasvatuskirjoja. Esim. Tunnemuksu-kirjasta voi saada ajatuksia. Tai temperamentti-kirjasta, jos kyse on enemmän lapsen luonteesta.
Minkähän ikäisestä lapsesta on kyse ? Alle 3-vuotias harvoin jaksaa keskittyä kovin pitkiä aikoja yhteen asiaan.
Yleensä johdonmukaiset seuraukset alkavat vaikuttaa : jos heittää lautasen ruokineen pois, niin poistetaan pöydästä ja seuraava ruokailu on vasta omalla ajallaan, sylissä ei yritetäkään nukuttaa, vaan viedään aina takaisin omaan sänkyynsä (vaikka 100 kertaa tunnissa) kunnes lopulta nukahtaa jne.
Kitinä, ininä ja rääkyminen voi johtua siitä, että sillä keinolla saa ainakin joskus tahtonsa läpi - ei siis lopeta,ennkuin olet tehnyt selväksi, että kitisemällä, inisemällä tai rääkymällä hänen toiveensa ei toteudu (ei inisevää syliin, ei kitisevälle herkkupaloja, ei rääkyvälle huomiota jne.).
Kokemusta on ja käämit on palaneet joskus totaalisesti, mutta 3 lapsista on jo aikuisia, eikä 4:stä kotona asuvastakaan kukaan ole enää alle kouluikäinen - toisaalta 3 teini-ikäistä ei välttämättä ole yhtään helpompaa kasvatettavaa.
Elämämme on rytmitettyä eikä läheskään aina "kivaa". Ulkoillaan kahdesti päivässä, tehdään samoja juttuja kuin muutkin perheet. Lapsella on tuttuja kavereita ja useampi tärkeä ihminen lähipiirissä (mm. todella hyvät välit mummoonsa, joka häntä hoitaakin säännöllisesti lyhyitä aikoja).
Jos ruoka ei kelpaa, lapsi ei saa välipaloja tai muuta ruokaa tilalle. Tuo oli kyllä hyvä huomio että inisevää ei oteta syliin; aika usein huomaan lässyttäväni lapselle silloin kuin hän vinkuu ilman syytä. Lapsi onkin erittäin reipas kaikkialla paitsi kotona- olisiko syynä juuri tuo että kohtelen häntä ns. silkkihansikkain?
Kiitos kaikille vastauksista, lisää saa kirjoitella mielellään myös!
Ap
mun mielestä toi kuulostaa siltä että jo vauvasta asti lapsella on ollut aina jotain kivaa ja uutta ja ihmeteltävää... sitten tulee kausi kun alkaa arki ja kaikki ei olekaan kivaa ja uutta ja hauskaa.
Kyllä mä sinuna yrittäsin katsoa elämää väärinpäin ja tehdä kaikki asiat erilailla kuin normaalisti, vaikka vain päivän aikaa. Auttaa sua itseäs katsomaan lasta uusin silmin ja auttaa lasta myös lasta.
Kerran kun tappelin yhden 4v:n kanssa pukemisesta ja koskaan ei ehitty minnekkään niin istuin eteisen lattialle ja jäin vain pällistelemään lasta. Vähän ajan kulutta lapsi kysyi että eikö me myöhästytä? no kyllä myöhästyttiin, mutta ei se mikään tärkeä meno ollutkaan