Tunnusta... (asiaa sairauslomasta+raskaudesta)
Jäin sairaslomalle rv 28 ja olin äitiysloman alkuun saakka.
Kommentit (22)
en ollut päivääkän sairaslomalla kun olin raskaana. Raskauksia 3 kpl.
Kahden kohdalla oli 3kk todella pahaa pahoinvointia, mutta en edes tajunnut, että sen vuoksi olisi voinut sada saikkua. Kun toinen työntekijä tuli raskaaksi, niin oli lähes 2kk pois pahoinvoiniin ja väsymyksen vuoksi. Silloin vasta tajusin, että senkin vuoksi voi olla pois.
Olin vielä viikon opettamassa sijaistani, lekuri sanoi, että heti kun haluan kirjoittaa loput sairaslomaa.
oletko joskus käyttänyt raskautta tekosyynä saadaksesi sairauslomaa, jos työ on jostain syystä tympäissyt!
Mutta minulla ei ollut sydäntä jättää kolleegaa kärsimään. Minun sijaiseni palkkaus vain venyi ja venyi. Joten olin loppuun asti töissä, kun kerran ei ollut pakottavaa syytä jäädä sairaslomalle. Jos lapsella olisi ollut pienintäkään hätää, olisin tietenkin jäänyt. Mutta oma vointini venyi kyllä äärirajoille. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt jättäytyä saikulle. A) työ tympäisi todella, B) olin todella rikki kun äitiysloma alkoi, ja esikoinen vaati kuitenkin oman huomionsa.
raskaudessa en todellakaan aio kestää niinkuin aiemmin, vaan todellakin jään saikulle heti jos siltä tuntuu. Kaksi kertaa olen verenmaku suussa, pahoinvoinnin, pyörrytyksen ja supistusten kourissa raatanut, nyt vihdoinkin kasvoi järki sen verran että tajuan jo kysyä itseltäni: Miksi ihmeessä???
Tosin olin pitkän ajan sairaslomalla pahan raskauspahoinvoinnin vuoksi, en olisi pystynyt olemaan töissä.
supistusten takia, jotka avasivat kohdunsuun 3cm ja lyhensivät kaulan. Llevolla lapsi syntyi viikolla 37.
Mulla on työvuoro- ja lomajärjestelyjen kautta ollut joka kerta mahdollisuus lopettaa työnteko aika lailla silloin kun itse olen halunnut. Tosin kakkosen kanssa mut kirjoitettiin sairaslomalle jo rv 27 supistusten takia, olisin mielelläni ollut töissä kauemminkin. Kolmosen kanssa sain kaksi päivää saikkua iskiaskipujen takia ja jäinkin niiden kahden saikkupäivän jälkeen äitiyslomalle. Tämän nelosen kanssa lopetin työnteon työvuoro- ja lomajärjestelyjen kanssa reilut pari viikkoa ennen äitiysloman alkua, samoin ekan kanssa.
Ekan raskauden aikana tunsin että työ oli rankkaa joten pyysin sairaslomaa neljä viikkoa ennen työsuhteen päättymistä koska olin henkisesti niin väsynyt.
Se oli helppoa saada koska minulla oli lähtenyt kohdunsuu pehmentymään ja aukeamaan aikaisessa vaiheessa.
Tokan raskauden aikaan olin kotona hoitovapaalla.
Tällä kolmannella kerralla äitiysloma alkaisi 14.5 mutta töitä on tiedossa vielä 20. päivään asti. Tarkoitus olisi tehdä ne loppuun asti.
Itse asiassa raskaana ollessa menin töihin sellaisessakin tilanteessa, jossa normaalisti olisin jäänyt pois. Näin sen takia, että raskaana olevaa helposti syyllistetään poissaoloista, toistetaan vaan mantraa "raskaus ei ole sairaus". Mutta enpä kyllä tätä ihmettelekään, jos oikeasti jotkut jäävät raskauden takia kotiin lepäämään, vaikka oikeasti olisivat työkuntoisia.
tsadaa...
Olin saikulla ekan raskauden aikana muistaakseni rv 24 loppuun. Kävin äippäloman loputtua töissä 2 viikkoa ja jäin saikulle, kunnes seuraava äippäloma alkoi... Oisko silloinkin ollut viikot jotain 20+.Lapsilla ikäroa 1v1kk.
Työnantajalle oikea Helmi.
Olin jo muuttanut toiselle paikakunnalle ekan raskauden aikana, joten eihän sitä työt vanhassa kaupungissa maittanut, eikä tosin ollut kämppäkään...
Dg en nyt oikein muista. Oisko ollut selkä, alhainen hb? Pelko olla töissä väkivallanuhan vuoksi?
Tsadaa, saikkua piisasi.
Ekan raskauden aikoihin muutin toiselle paikkakunalle, mutten irtisanoutunut. Saikulla muistaakseni rv 24 etiäpäin. Äippäloman jälkeen 2 viikkoa töissä ja saikulle loppuu raskauden ajaksi.Oisko viikot tuolloin olleet jotain 20? (ikäeroa 1v1kk)
Työnanatajalle siis oikea Helmi!
Dg, mikäköhän se oli? alhainen hb vai selkä? pelko olla töissä väkivalan uhan vuoksi? Saikun sai todella helposti.
sairaslomalla supistusten takia pari viikkoa, ajan linja-autoa joten tärinä aika ilkeä.. Työkavei jäi joskus ennen 20vkoa, ku ei päässy riittävän usein vessaan.. mulla vissiin seurapiirirakko, ku ei ollu sitä ongelmaa. Kahden ekan äitiysloman välissä olin vuosilomilla ja pekkasilla yht. melkein 3kk, jotenka nyt olin 6vkoa töissä eli rv23-29, vissii, ja jäin vuosilomille ja jatkan sit ä-lomana.. eli ens vuonna taas täydet lomat...
Silloin hyvä ystäväni tuli toisesta maasta käymään, ja tuo arkipäivä oli ainoa mahdollisuus tapaamiselle. Tosin työni on sellainen, että sain valmistella tuon päivän työt muulla ajalla, joten ikään kuin kokonaan en voinut tuonkaan päivän työtä mielestäni hylätä. Mutta siis, totuutta en kertonut työpaikalla ja käytin raskautta tekosyynä (rv. n 28 tuolloin).
Muutamia päiviä olen sitten ollut pois loppuraskaudessakin, mutta silloin työkyky olikin oikeasti kadoksissa.
Koska työt oli joka tapauksessa hoidettava, vaikka sitten kotona maaten (kuten työkaverini sairaslomallaan supistusten kourissa teki). Jouduin jopa tekemään viimeiset viikot ennen äitiyslomaa todella pitkää päivää (ilmaiseksi) ja olemaan vielä pari ylimääräistä päivääkin töissä jotta sain kaikki paperit valmiiksi. Kukaan muu ei niitä olisi voinut tehdä. Ja työ tympäisi pahasti!
että viimeisenä ajattelen työtä ja työnantajaa. ed raskaus meni kesken vkolla 21, ja tässä uudessa raskaudessa jo ekalla neuvolakäynnillä terveydenhoitja kyseli työssäjaksamista (tietää työpaikan), ja lupaili että puolessa välissä viimeistään voin saikulle jäädä. olis siis enää 4 vkoa töitä, 4 vko kesälomaa ja siten loppuaika saikulle ja äitiyslomalle. työnantajalle ihan sama, se maksaa mulle 9 päivän sairausloma-ajanpalkan ja sitten ei mitään. ei edes 3kkn äitiysrahaa, jota jotkut kunnialliset työnantjat kuulemma maksaa. mulle ihan sama, oma terveys ja vauvan hyvinvointi ovat pääasia. ja samaan työpaikkaan en enää mene.
Yritin ruikuttaa huonoa vointiani (joka siis oli täyttä totta eikä mikään tekosyy) neuvolassa, mutta ne eivät koskaan tarjonneet sairaslomaa enkä mä kehdannut pyytää. Ajattelin että jos eivät tarjoa niin tämä on varmaan ihan normaalia.
ekassa raskaudessä kärsin pahasta selkäkivusta, mutta klonkkasin töihin tukivyön kera. Sitten lääkäri pakotti huilaamaan 3 vkoa nousseiden verenpainearvojen vuoksi, ja lopulta jouduin sairaslomalle kuukautta ennen loman varsinaista alkua, koska tuli hermopinne, käsistäni katosi tunto ja työ meni sen vuoksi mahdottomaksi. Silloinkin olin töissä enää "armosta" (määräaikainen työsuhde ja viran vakituinen haltija jo palannut töihin)
Toisella kerralla olin töissä koko raskauden aina "valomerkkiin" saakka. Selkäleikkaukseen jonottelen nykyään.
oletko joskus käyttänyt raskautta tekosyynä saadaksesi sairauslomaa, jos työ on jostain syystä tympäissyt!