Te jotka sanotte, että isovanhemmilla ei ole velvollisuutta
hoitaa lapsenlapsiaan.. kun joskus olette itse isovanhempia, aiotteko vedota tuohon asiaan, ettei koskaan tarvitsisi ottaa lapsenlapsia hoitoon tai yökylään? Mielestäni aika kylmää, ettei tuon vertaa välitetä lapsenlapsista.
Kommentit (30)
Mutta toki aion omia lastenlapsiani sitten aikanaan hoitaa.
Ja onneksi omilla lapsilla on ihanat isovanhemmat. Jotka ovat osana heidän elämää.
Mutta toivon että jokaisella lapsella olisi isovanhemmat jotka haluavat olla lastenlastensa elämässä mukana ihan omasta vapaasta tahdosta.
Mun lapsilla on molemmilta puolilta ihanat isovanhemmat, auttavat tarvittaessa ja muutenkin haluavat olla lapsien kanssa.
Oma äiti soitti eilen ja kysyi voisiko viedä meidän pojan huomenna pojan harrastukseen, haluaa nähdä pojan treenit. Mä suostuin ja kun kerroin pojalle että mummi vie, niin poika oli ihan tohkeissaan.
Kauheeta on se että oikeesti on olemassa isovanhempia joita ei kiinnosta omat jälkeläisensä. Se on säälittävää.
Jos vain jaksan ja kykenen. Ymmärrän hyvin, jos ei tunne jaksavansa, kyllä kai jokainen meistä tietää, että rankkaahan se on, ainakin pienten hoitaminen.
Ihmettelen silti, jos joku isovanhempi ei halua lapsen lapsiaan tavata tai hoitaa. Itse aion ilmanmuuta hoitaa, jos lapsen lapsia joskus saan ja olen niin hyvässä kunnossa, että sen jaksan tehdä.
SILTI: Vanhemmilla on velvollisuus hoitaa lapsiaan, ei kellään muulla, ei edes isovanhemmilla. Heidän hoitonsa on vapaaehtoisuutenn perustuvaa ja hienoa, jos hoitavat ja kurjaa jos jotain ei kiinnosta hoitaa, mutta pakottaa siihen ei voi.
Minä olen sitä mieltä, että isovanhemmilla ei ole velvollisuutta. Ihmettelen silti, jos joku isovanhempi ei halua lapsen lapsiaan tavata tai hoitaa. Itse aion ilmanmuuta hoitaa, jos lapsen lapsia joskus saan ja olen niin hyvässä kunnossa, että sen jaksan tehdä.
SILTI: Vanhemmilla on velvollisuus hoitaa lapsiaan, ei kellään muulla, ei edes isovanhemmilla. Heidän hoitonsa on vapaaehtoisuutenn perustuvaa ja hienoa, jos hoitavat ja kurjaa jos jotain ei kiinnosta hoitaa, mutta pakottaa siihen ei voi.
lapsensa elämää ottamalla joskus lapsenlapset hoitoon. Vaikka vähäksikin aikaa. Itse ainakin aion hoitaa omia lapsenlapsiani mahdollisimman paljon, jotta omien rakkaiden lasteni elämässä olisi myös joskus hengähdystaukoja pikkulasten hoidon lomassa.
Hyvä kun itse pääsi aikuiseksi niin heti se alkoi. Ensin omat lapset, sitten dementoituvat isovanhemmat ja vanhemmat ja pälle vielä lapsenlapset. Eikö tää hoitovaatimusten ketju tosiaan ikinä lopu? Että sais edes hetken olla rauhassa oma itsensä.
mutta ei se tarkoita etten itse ottaisi hoitoon mahdollisia lapsenlapsia, jos tilanne vaan sallii. Eli en ole liian sairas tai että työt ei sitä estä tai että välimatka ei ole tolkuttoman pitkä. Pidän myös outona jos joku lapsenlapsien hoidosta kategorisesti kieltäytyy ilman jostain em. kaltaisesta syystä.
Mutta velvollisuus, ei...
varsinkin sukulaisia. Mutta hyväksikäyttö on väärin. Eli voimien ja voimavarojen mukaan, ja minusta isovanhempia ei saa laittaa vastuuseen päivähoidosta, he ovat eläkkeensä ansainneet. Ja tietysti avunannon pitää olla molemminpuolista. Te, jotka laitatte lapsenne mummolaan yökylään, kai olette valmiit ottamaan mummon vastavuoroisesti teille, kun se aika koittaa?
hoitaa lapsenlapsiaan eikä niitä siihen voi myöskään pakottaa.Kyllä ne mummot ja paapat niitä lapsenlapsiaan hoitavat jos haluavat.
Ap vähän kärjistää kun kirjoittaa, ettei "koskaan" oteta lapsia hoitoon tai että ollaan "kylmiä" silloin, kun ei koeta lastenlasten hoitoa velvollisuudeksi.
Saattaa olla, että olen sitten aikoinani aika samanlainen isovanhempi kuin tuossa toisessa ketjussa mainitut, eli hoitaisin mielummin isompia lapsenlapsiani kuin vauvoja. Vauvaperhettä voisin mummina tukea monilla muillakin tavoilla. Paljon on kiinni terveydestä, voimista ja muusta elämäntilanteesta.
Te, jotka laitatte lapsenne mummolaan yökylään, kai olette valmiit ottamaan mummon vastavuoroisesti teille, kun se aika koittaa?
Luultavasti niin paljon kun kysytään, ellei se mene sellaiseksi joka viikonloppu-jutuksi.
Niin, sitä se aikuisuus itse asiassa on, vastuuta muista, läheisistä ja tuntemattomistakin. Koko yhteiskunnasta.
Oletkohan tullut aikuiseksi vielä ollenkaan? Lapsuus ja nuoruus on vapautta ja samalla kasvamista vastuuseen, olemaan osa yhteiskuntaa omien voimavarojen mukaan. Terveellä aikuisella tämä tarkoittaa vastuuta omista vanhemmista ja lapsista silloin kun nämä huolenpitoa tarvitsevat.
Ihme voivottelua ettei saa olla "oma itsensä" - jokuhan sinutkin on synnyttänyt, kasvattanut ja ruokkinut, ja nyt on sinun vuorosi.
mutta aivan ihanaa kun omat vanhemmat aina välillä jaksaa ja haluaa viettää aikaa oman lapsenlapsensa kanssa.
Ja onhan se itsellekin kiva kun omia menoja että esim mummi haluaa hoitaa vauvaa eikä tarvitse kysyä lapsenlikkaa esim MLLsta.
Ja kyllä tuo oma vaavi on niin rakas että yökylään ei "raaskisi" millään viedä ;) Yhden yön ollu poissa kotoa 3.5 kuukautisena.
Ja varmasti aion itse aikanani hoidella lapsenlapsia jos sellaisia tulee olemaan. Mutta tietenkin oman jaksamisen mukaan.
tarkoitti tilannetta jossa on koko ajan joutunut huolehtimaan _aktiivisesti_ jostain muusta kuin itsestään, tyyliin ensin lapset, sitten omaishoitajana. on ihan eri asia huolehtia esim. töistä, veronmaksusta tai satunnaisesta onnettomuuden uhrista kuin että käytännössä koko valveillaoloaikansa on sidottu huolehtimaan jonkun muun ihmisen hyvinvoinnista (paitsi ehkä työaikana). Ja jos lapsen on saanut tosi nuorena (esim. ehkäisy pettänyt) ei siinä jää välttämättä yhtään aikaa olla vapaa nuori, ja jos sen jälkeen heti joutuu vaikka hoitamaan huonokuntoisia vanhempia niin on koko ajan sidottu jonkun muun hoitoon.
Niin, sitä se aikuisuus itse asiassa on, vastuuta muista, läheisistä ja tuntemattomistakin. Koko yhteiskunnasta.
Oletkohan tullut aikuiseksi vielä ollenkaan? Lapsuus ja nuoruus on vapautta ja samalla kasvamista vastuuseen, olemaan osa yhteiskuntaa omien voimavarojen mukaan. Terveellä aikuisella tämä tarkoittaa vastuuta omista vanhemmista ja lapsista silloin kun nämä huolenpitoa tarvitsevat.
Ihme voivottelua ettei saa olla "oma itsensä" - jokuhan sinutkin on synnyttänyt, kasvattanut ja ruokkinut, ja nyt on sinun vuorosi.
Jos mummo (vapaaehtoisesti!) hakee päiväkodista 1-2 kertaa viikossa ja viettää pari tuntia lapsenlapsen kanssa, niin ei se tarkoita etteikö mummolla olisi omaa elämää.
Oma äiti soitti eilen ja kysyi voisiko viedä meidän pojan huomenna pojan harrastukseen, haluaa nähdä pojan treenit. Mä suostuin ja kun kerroin pojalle että mummi vie, niin poika oli ihan tohkeissaan.Kauheeta on se että oikeesti on olemassa isovanhempia joita ei kiinnosta omat jälkeläisensä. Se on säälittävää.
Voi kunpa meilläkin! Mun vanhemmat asuvat tästä 3 km:n päässä eivätkä KOSKAAN ole hakeneet lapsia hoidosta tai vieneet ketään lapsista esim. harrastukseen tai vaikkapa jonnekin uimahalliin tai vastaavaan. Siellä ne vain kököttää mökissään eivätkä kosksaan ehdottele mitään. Aiemmin kysyin sillon tällöin hoitoapua ja sitä vastentahtoisesti tarjosivat. Nykyään en enää jaksa kysellä... Helpompi hoitaa lapset itse ja välttää turhia menoja...
Mutta lähinnä lasten kannalta ois kiva jos olisi muitakin välittäviä aikuisia kuin omat vanhemmat!
mummoja hoitoautomaatteina ja sysäävät lapsensa mummoiloihin viikonlopuiksi että pääsevät juhlimaan. Tietysti eriasia jos joskus esim. muutamana viikonloppuna vuodessa mummo otaa hoitoon.
Jotku vanhemman ovat niin tolloja että käyttävät suorastaan hyväksi ja mummoraukat eivät kehtaa sanoa vastaankaan.
Jos mummo (vapaaehtoisesti!) hakee päiväkodista 1-2 kertaa viikossa ja viettää pari tuntia lapsenlapsen kanssa, niin ei se tarkoita etteikö mummolla olisi omaa elämää.
jos vain suht terve olen niin tulen kyllä lapsenlapsia hoitamaan. Mielestäni se on jonkinsortin velvollisuus kuitenkin. Lisäksi haluan varmaan itsekin läheisen välin omiin lapsenlapsiin, sitä ei saa muuten kuin olemalla heidän kanssaan!