Tiedättekö perheitä, joissa

....mutta kait aika moni tekee muutoksia esim. asuntolainalyhennyksiin. Me ainakin maksettiin pienempää erää hoitovapaani ajan. Ei pelkkiä korkoja, mutta selvästi pienempää erää.

Me tehtiin ratkaisu, että ei ostettu omaa ENNEN lapsia. Vaan hoitovapaan jälkeen.

parin vuoden ajaksi jos aikoo sitten taas vaihtaa isompaan



maksaa se muuttokin ja asunnon etsiskely ja lisäksi mahdolliset välityspalkkiot ja varainsiirtoverot

Kannattaa miettiä noita ratkaisuja tehdessään myös välillisiä kustannuksia, joista osan 4 toi esiin. Muutossa maksaa usein myös se, että osa huonekaluista, verhoista jne. on sopimattomia uuteen kotiin. Sellaisista "pienistä" kuluista syntyy yllättäen yhdessä aikamoinen lasku.

jätettiin vaihtamatta auto uudempaan. Ei tehdä ulkomaan matkoja. Ei osteta turhia vaatteita(jos vanha on ehjä ja käyttökelpoinen ei vaihdeta muodin mukaan). Ei kännätä eikä käydä ulkona syömässä kuin kork kerran vuodessa. Ostetaan kunnollista joka kestää eikä halpaa krääsää.

Ei minun mielestä olla turhan tiukasti eletty. Lapset voivat harrastaa(3 lapsista ratsastaa) sekä lemmikkejä on varaa pitää.Syödään kunnolla. Tulot n 3000e/kk

ja 6-7h perhe ollaan. Lainoja maksellaan joka kuukausi ja autoja on kaksi(toinen pakollinen miehen työn vuoksi-erikoisauto)

Kun olin hoitovapaan aikanakin lyhentänyt lainaa, enkä maksanut vain korkoja.

Ilmeisesti siis on tosi yleistä, että maksetaan vaan korot esim. asuntolainasta.

Meillä seuraavia asioita:

- otettu kohtuullinen asuntolaina

- asuntolainasta lyhennysvapaata jonkin aikaa

- ei autolainaa

- ei matkustelua

- ei mitään kalliita hankintoja

- vaatteet ja kaikki muukin mahdollinen alesta



Moni tuntuu ajattelevan, että lapsen vuoksi on oltava kallis asunto hyvältä alueelta ja uusi auto (vanha ei ole turvallinen). Haalarin on oltava Reimatec, asuntolainasta ei voi maksaa korkoja sillä se tulee liian kalliiksi jne.

Itselläni on hieman erilainen arvomaailma, sen vuoksi kotihoito on meillä ollut mahdollista niin pitkään kun itse olemme halunneet.

ratkasuja, kuin vaan se että kiristämme lompakon nyörejä ja elämme niukasti. Asunnon vaihto tai muu vastaava ei olisi tullut mieleenkään, mutta halusin ehdottomasti hoitaa lapset kotona. Tiukkaa on tehnyt ja taloudellisesti välissä tosi vaikeaa, mutta on tämä lastenkanssa oleminen kyllä sen arvoistakin. Ei sitä voi rahassa mitata.

Me ostettiin 7 vuotta sitten rempattava 70-luvun talo keskeltä ei-mitään. Oli niin halpa talo että helposti pystyin olemaan hoitovapaalla täydet 3 vuotta ja vielä senkin jälkeen tein vain 3-päiväistä viikkoa kauan...



Nyt on kuitenkin ääni kellossa muuttunut, koska otimme juuri 200 000 €-lainan ja rakennutimme uuden talon. Alkoi tympiä asua niin kaukana kaikesta vanhassa rämätalossa. Mieluummin sitten teenkin vähän enemmän töitä kuin 3 päivää viikossa ja saan asua paremmalla paikalla hienossa talossa... Lapsetkin OIKEASTI hyötyivät muutosta:).

läheiselle pienemmälle paikkakunnalle ja saatiin samalla rahalla isompi asunto.



Työmatka vähän pidempi mutta asunto paljon isompi.



Ja ei vaihdeta autoa,kun ei ole nyt varaa.

Me oltiin tarkoituksella säästetty hoitovapaata varten ja ollaan nyt syöty säästöjä. Meillä vielä mennyt sen takia vielä enemmän "rahaa hukkaan", kun minä palasin töihin ja parempipalkkainen mies jäi kotiin. Ero ei kyllä ole kovin suuri, kun tuo verotus on progressiivista.

Jostain syystä rahaa jäi jopa enemmän kuin ennen; matkusteltiin mm. useammin ulkomailla kuin aikaisemmin jne.

maksettiin lainasta vain korkoja vuoden ajan. Lisäksi ei vaihdettu isompaan, ei ostettu autoa etc., eli jätettiin isoja hankintoja tekemättä huonoon rahatilanteeseen.