Lue keskustelun säännöt.
Olen valinnut miehelleni jo uuden vaimon!
19.04.2009 |
Meidän avioliitto alkaa olla ohi, mies ei juttele mulle enää mitään, saatetaan olla hiljaa koko päivä, samassa kämpässä, molemmilla läppärit edessä, kumpikin tekee itse omat ruokansa, hän poikkeaa ulkona sanomatta mihin menee, lasten edessä ollaan ihan normaaleja, ei ne mitään oo huomanneet. No, mä olen sotkenut omat ja koko perheen raha-asiat ja toilaillu aika tavalla, joten olen jo pidemmän aikaa, siis vuosia, harkinnut itsaria. Ainoa asia, mikä on estänyt tekemästä sen, on, että kuvittelin lasteni kaipaavan minua ja että sotken heidän elämänsä.
Nyt olen keksinyt täydellisen ratkaisun. Lapseni kaverin äiti on sirpakka, kaunis, yksinhuoltaja, nuorikin vielä, ja on siis jaksanut pitää itsestään huolta. Tykkää lenkkeillä (mieheni on himolenkkeilijä), on ruoanlaiton ammattilainen (mä en osaa keittää edes vettä), hoitaa lapset ja kodin mennentullen, jaksaa vielä bailata (kun saa lapsensa exän luo joka toinen vkl). Meidän lapset harrastaa samoja juttuja, eli mieheni on jo muutenkin tekemisissä hänen kanssaan tosi paljon, lähettelevät s-posteja ja tekstareita. Tämä yh soittelee miehelleni ja olenkin nauranut, että miehelläni on kaksi perhettä, heidän ja meidän. Lapsemme viihtyvät tosi hyvin yhdessä kaikki 4, ja käyvät jo samaa kouluakin. Asuvat ihan meidän vieressä.
Kaikki muuttuu siis helkkarin paljon paremmaksi, kun minä poistun tästä kuviosta. Mieheni saa haaveilemansa urheilullisen kotitalousihmeen, ja lapset saavat mukavan äitipuolen. Hän on oikeasti tosi kiva, ja kelpuuttaisin hänet ainoana tähän mennessä kasvattamaan lapsiani. Äkkiä noi mun lapset minut unohtaa, kun saavat rakastavan äidin ja isän, ja tasapainoisen perheen, jossa äiti ei ole ylipainoinen hirviö, jatkuvasti itkeskelevä masentunut ihmisraunio.
Miehenikin saa minusta kaikenlaisia vakuutusrahoja, niin pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä. Itsarin meinaan tehdä lääkkeillä, kuten joku muukin tänä aamuna aloituksen tehnyt. Täytyy vaan katsoa, ettei lapset löydä mua ekaksi, ettei niille jää mitään traumoja. Hotellihuone vois olla hyvä paikka, sieltä ainakin joku löytäis nopeasti.
Nyt täytyy alkaa järjestelmään asioita, että nuo kaksi "löytävät" toisensa!
Kommentit (33)
ja kerro tämä suunnitelmasi hänelle. JO TÄNÄÄN!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riippumatta siitä kuka sut löytää tai millä tavalla se itsarin teet. Mutta senhän varmaan tiesitkin.
et voi olla tosissas tekemässä tuollaista lapsillesi? Mietihän nyt hyvä ihminen vähän tarkemmin. Ei tuo ole ratkaisu mihinkään.
riippumatta siitä kuka sut löytää, jos itsarin teet.
Jos tämä ei ole provo, niin aika isekäs olet! Vähät välität lapsistasi, siis ukko nyt ihan sama, mutta miten voit tehdä noin LAPSILLESI. t. yksi, jonka äiti teki tuon karmean teon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mikset vaan eroasi miehestä ja odota kunnes löydät rinnallesi ihmisen joka oikeasti rakastaa sinua ja jonka kanssa haluat jakaa elämäsi etkä haudo itsemurhaa. Ei kukaan toinen nainen voi korvata lapsillesi omaa äitiä. Hanki ihmeessä apua masennukseesi, ansaitset onnellisen elämän aivan kuin kuka tahansa muu.
Eikä lapsille tarvitse selittää, että äiti teki itsarin. Mies saa keksiä jonkun jutun onnettomuudesta.
Mä olen kuulkaa käynyt vuosia terapiassa ja syönyt monta vuotta lääkkeitä, ja niin kuin huomaatte, niin paljon on siitäkin ollut hyötyä.
Älkää nyt hyvät ihmiset siihen itsariin takertuko, ei se ollut tässä se pääpointti, voinhan vaikka hävitä jonnekin toiseen maahan tai kaupunkiin, jos en päädykään itsariin. Pointti oli se, miten kaksi toisilleen sopivaa ihmistä saadaan yhteen, ja heillä on vielä onnellinen elämä edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
senkun häivyt miehesi elämästä jos niin haluut, mutta aika raukka olet jos lapsesi jätät. koita nyt vähän ryhdistäytyä hyvä nainen ja arvosta itteäs vähän enrmmän.
Kyllä sä nyt itse aika epäoleelliseen keskityt, jos tuota uutta, ihanaa ihmissuhdetta vouhotat. Kyllä lapsesi sen saavat tietää, ihan satavarmasti, että ÄITI teki itsarin ja JÄTTI heidät. Nyt hae apua uudelleen vaan, mene vaikka sairaalahoitoon tai yritä löytää sulle paras hoitomuoto. t. se, jonka äiti teki noin ja joo yritettiin meiltäkin sitä aikansa salata ja sitten se vasta kolahtikin! Ajattele nyt niitä lapsiasi, ei se uusi suhde korvaa SINUA heidän ÄITIÄÄN!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ne jo voineet löytää toisensa selkäsi takana. Sitten sun ei tarviis tehdä asialle mitään.
Itsellänikin on ollut viimeisen puolen vuoden aikana monta kertaa sellainen olo, että kaikilla olis helpompaa, jos tappaisin itseni. Kuten ap:lläkin, teon on estänyt se, että en halua aiheuttaa lapsille sitä surua, jonka kuolemani aiheuttaisi. Lapset kun ovat raukat sillä lailla omituisesti rakennettuja, että ovat vanhmmilleen lojaaleja siitä huolimatta, millaisia paskiaisia nämä vanhemmat sattuvat olemaan. Toinen syy, miksi en ole pystynyt itseäni tappamaan on se, että jossain kuitenkin sisälläni on pieni hippunen uskoa Jumalaan ja sitä isompi hippunen lapsuudessa opittua syyllisyyttä, jonka mukaan itsarin tehnyt ei pääse taivaaseen.
Niin että ap, ymmärrän tuskasi. Ymmärrän myös "ilosi" siitä, että olet löytänyt ratkaisun. Nyt kun toi lastenhoitojuttu ja miehenkin pärjääminen on hanskassa, niin jos sittenkin vain otat ja lähdet. Siis elävänä. Pois vaan, jonnekin. Berliinin lentokentälle? Suljetulle osastolle? (Tosin suljetulle on sen verta pitkät jonot että nykyisin ehtii kuolla vanhuuteen ennen kuin pääseen hoitoon ;-) Jos sä elät jossain muualla, mutta elät kuitenkin, niin sitten sun lapset voi kehitellä kaikkia hienoja tarinoita siitä, kuinka karkasti sirkustirehtöörin mukana ja odotella, että haet ne teiniä sitten mukaasi, jookos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos miehesi traumatisoituu niin, ettei ota ketään kun ajoi edellisenkin vaimon itsariin?
Eroat ja hoitelet ne sen jälkeen yhteen. Itseasiassa itsarin jälkeen ei mikään vakuutus maksa yhtään mitään!
siis asiasta helpomman heille, häipymällä.
Mä en suoraan sanottuna usko, että lapseni mua paljoakaan surisivat, en ole kummoinen äiti osannut olla. Varsinkin poika on aivan isän poika, mä en kelvannut sille pienenäkään lohduttajaksi, huusi aina kun syötävä, että tahtoo iskän!!! Tää johtuu siitä, että pojan eka vuosi meni multa sattuneesta syystä aivan ohi, vähän sumussa, ja poika kiintyi isäänsä tiukasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olisin päässyt jo monta kertaa jos olisin halunnut mennä, ei sinne mitään vuosien jonoja ole. KIva, että tää on susta noin hauska homma, mitä kirjoituksesti antoi ymmärtää, mutta mä oon ihan vakavissani eikä paljoa naurata.
PIeni määrä syyllisyyttä tekis miehelle ihan hyvää, miettispähän tekojaan. Ja se on niin komea ja hurmaava, että löytää lohduttajan koska vaan ja mistä vaan, jos toi naapurin yh ei iske.
Jos noin teet et kyllä ajattele lapsiasi yhtään. Mitähän lapset ajattelisivat? että ovat niin hirveitä ettei äiti rakasta.. kukaan ei voi korvata sinua lapsillesi. Hanki itsellesi apua. sen ansaitset, ja niin ansaitsevat lapsesikin.
sairauteesi vedoten jätät lapset isän hoiviin. Miksi noin monimutkainen suunnitelma? Sittenpä näkisit, muodostuuko toivomasi uusioperhe.
kun en oikeasti usko, että mua varten olis enää mitään missään. En haikaile mitään uutta miestä, jotain prinssi uljasta, joka tulis, tää nykyinen mieheni on elämäni rakkaus, en voisi kuvitellakaan, että jossain olis mitään parempaa. En liioin haikaile yksinasumisen perään tai mitään muutakaan. Mua ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta enää tää elämä, mä en näe, että tällä olis mitään tarjottavaa enää mulle. JA seuraavat 40 v tätä paskaa vielä, voi luoja, ei kiitos!
Minusta se, että joku on niin masentunut, että haluaa tehdä itsemurhan, ei todellakaan ole hauskaa. Sitä en jutulla tarkoittanut. Minulla on itselläni masennusdiagnoosi ja kuten sinullakin, esikoinen on isin poika, koska äiti paljon läsnä ekana vuonna ollut. Eipä tule se jätkä juuri minulle itkemään. Puhuttelee minua etunimelläni ja jos olemme jossain koko perhe liikkeellä tunnen olevani jokin uusvaimo, kun ei kukaan kutsu äidiksi.
Se, mitä viljelin viimeisessä kappaleessa, oli sitä mustaa huumoria, joka minut on kait tähän asti pitänyt hengissä. Mulla kun on masennuksen lisäksi päässäni armoton stand up -koomikko. Terapeutti sitä joskus ihmettelikin, että miten voi ihminen samaan aikaan olla masentunut ja silti heittää väliin niin iskevää komiikkaa. Kai se on ammattitauti.
Oikeasti, ei minusta ole sinulle mitään ohjeita antamaan. Jos olisi, antaisin ne ensin itselleni. Shit happens and then you dont´t die.
tällä kirjoituksella? Ei täällä kukaan varmaan tule sanomaan, että joo, tapa vaan ittes, ois kaikille parempi. Mitä haluaisit kuulla?
taidat olla tosi pahasti masentunut.
KUKAAN ei IKINÄ vois korvata sinua lapsillesi!