Lapsettomat naiset ovat rohkeimpia
Kommentit (7)
Rohkeampia ovat esimerkiksi ne naiset, jotka hoitavat sairasta lastaan ja hankkiutuvat uudestaan raskaaksi silläkin uhalla, että sama sairaus voi olla toisellakin lapsella.
Mitä rohkeutta se on, että ei halua lapsia? Jos ihminen on kuitenkin rakennettu niin, että sen tulee lisääntyä, että elämä maailmassa jatkuu, niin mikä on lapsettoman motiivi omalle valinnalleen? Itsekkyys, ettei jaksa valvoa, hoitaa, huolehtia, ottaa vastuuta, keksiä ratkaisuja lasten mukanaan tuomiin ongelmatilanteisiin? Johan on suurta rohkeutta. On superrohkeaa matkustella maailmalla, juhlia ja bilettää, harrastaa, tehdä töitä ja haistattaa pitkät kaikille, jotka tätä ihmettelevät? Olen kanssasi samaa mieltä ainoastaan sellaisessa tilanteessa, että ihminen oikeasti haluaisi lapsen, mutta oman jaksamisensa rajat/mielisairautensa/riippuvuutensa/ ja näistä syistä johtuvan kyvyttömyytensä huolehtia lapsesta takia ei ryhdy äidiksi. Sellainen on rohkeaa lapsettomuutta.
voisitko selentää keneltä se on pois ettei lapsia omast halustaan hanki? Eihän siinä vie mitään keneltäkään. Ei ihmiskuntaa sukupuutto ole uhkaamassa.
ennakkoluulo ja paineenpoikanen on tullut kohdattua näin suurperheen äitinäkin =)
t. äiti X 7
koska he joutuvat kestämään ennakkoluuloja ja paineita.
Onneksi olen täysin identtinen kaikkien muiden sellaisten naisten kanssa, joilla on lapsia.
Kyse oli siitä että uskaltaa tehdä niin kuin itse tuntee parhaaksi. Ei kukaan sano etteikö lasten tekoon vaadittaisi rohkeutta. Älä vedä hernettä nenään, anna kaikkien kukkien kukkia. Peace! <3
Olin paljon rohkeampi ennen kuin sain esikoiseni 32-vuotiaana. Nykyään pelkään kaikkea paljon enemmän. Pelkään enemmän liikenteessä, pelkään enemmän työpaikkani puolesta, pelkään enemmän tehdä vääriä ratkaisuja ylipäänsä.
Olen muuttunut huomattavasti vähemmän rohkeaksi. Joskus pahimmillaan mietin jopa suojatietä yli kävellessäni että "nyt en saa kuolla etteivät lapset jää äidittömiksi", mikä on tietysti sikäli täysin älytöntä että en mä nyt ennen lapsiakaan sentään välinpitämättömästi suhtautunut siihen, kuolenko vai en.