Mä olen niin sekaisin, eikä ole ketään kenelle puhua...
Meillä oli pari kk sitten firman bileet, joissa oli myös saman yrityksen henkilökuntaa toiselta paikkakunnalta.
Ja minulla oli erittäin mukavaa yhden miehen kanssa, joka siis on sieltä toisesta konttorista. Vietimme mukavan illan yhdessä ja ihastuin mieheen todella, yhteisen yön jälkeen vaihdoimme numeroita ja soittelimme, tekstailimme ja mailailimme jonkin aikaa bileiden jälkeen. Mutta emme ole tavannet.
Yhdelle hyvälle työkaverille sitten kerroin asiasta ja hän oli aivan kauhuissa, on kuulemma ukkomies, eikä minulla ollut asiasta mitään käsitystä.
Sen kuultuani kysyin mieheltä suoraan mikä on asian laita ja hän kertoi sen olevan totta, heillä on kolme lasta. Sitten hän vielä painotti, että ei ole jättämässä perhettän, vaikka en minä sitä todellakaan edes tahtoisi, tunsin oloni niin petetyksi, koska olin jo ehtinyt ihastua tähän mieheen.
Emme ole nyt olleet n. kuukauteen missään tekemisissä. Ja tänään tein positiivisen raskaustestin. Mä olen ihan rikkin.
Edellinen suhteeni loppui noin puolivuotta sitten ja takana 3 vuoden yritys saada lapsi. Sisältäen yhden keskenmenon.
Ja nyt kun kaikki on aivan väärin niin olen raskaana, miehelle josta en halua kuulla koskaan enää mitään.
Olen valmis kasvattamaan lapseni yksin, mutta pelkään, että mies saa tietää, koska kuitenkin meillä yhteisiä tuttuja työn kautta. Pää on ihan sekaisin, mitä sitten joskus sanon lapselleni kun hän isästään kyselee.
Minulla siis ei ole ennestään yhtään lasta. Ja nyt siis monen vuoden yrityksen jälkeen ehkäisy pettää ja minä olen raskaana.
Toisaalta tunne aivan ihana, että vihdoin sisälläni kasvaa uusi elämä, mutta miksi juuri näin. Olen vaan itkenyt koko päivän.
Ja en uskalla puhua tästä vielä kenellekkään, pelkään ystävieni tuomitsevan minut. Mulla on niin paha olla.
Kommentit (22)
Lisäksi rankaiset miestä ennemmin kuin katsot lapsen etua. Kuinkahan menettelisit erotilanteessa? Lapsiasein sotaan?
En ansaitsisi alunperinkään saada lasta suhteessa jossa pettäisin miestäni. Jos olisin jo saanut hänet, ei lasta olisi oikein ottaa pois. Mutta mielestäni siinä tilanteessa kun minä kerran olisin petturi, olisin viimeinen itkemään oikeuksiani.
Ja AP:n lapsen isä ei kuulosta miltään kertaalleen hairahtaneelta hyvältä isältä. Tuossa jutussa hän petti jo vaimoaan (ja tavallaan lapsiaan kun olisi aloittanut suhteen perheensä ulkopuolella). Mielestäni hän petti myös AP:tä koska meni tämän kanssa sänkyyn ja jatkoi suhdetta kertomatta olevansa varattu ja ettei AP:ltä oikeastaan mitään halunnutkaan.
Aina löytyy niitä jotka puolustelevat pettäjiä, mutta minä en katso miehelle oikeuksia kun on jo lytännyt noin monen muun ihmisen oikeudet.
20