Kuka uskaltaa myöntää tässä

Mut raiskattiin 15-vuotiaana neitsyenä juhannusjuhlilla. Eikä menny ku toistakymmentä vuotta, että pystyin suhtautuun seksiin jotenkaankin normaalisti.

että tulin hyväksikäytetyksi. Olisin voinut sanoa ei, tosin en oikeastaan joka kerralla. Halusin, että minusta pidetään. Olin kaunis tyttö vailla itsetuntoa. Se on huono yhdistelmä.

Eikä ylipäätään kertoa kenellekkään. Minut on raiskattu 24 vuotiaana. Ainoa joka tietää asiasta on oma aviomieheni, joka oli jo tuolloin mieheni. Otti koville molemmille, mutta yhdessä pysyttiin ja mies auttoi minut pahimmasta yli.

Luulin silloin 18 v ikäisenä, että se yli kolmikymppinen mies oli minuun rakastunut mutta oikeasti se halusikin vain seksiä.

Tajusin nyt vasta vanhempana kuinka törkeästi se mies käytti mua silloin hyväkseen.

en ole siitä kovin monelle kertonut. Enkä tule siitä enää muille kertomaankaan. Ei se kuulu muille, eikä se mitenkään helpota oloa vaikka kenelle siitä kertoisin.

Se ei ole ensimmäisiä asioita, joita itsestäni kahvipöydässä kertoisin, mutta ei se minua hävetäkään. Minä en tehnyt mitään väärin.

Luulin olevani aikuinen ja ymmärtäväni asioita, ja häpesin tapahtumaa reilut kymmenen vuotta. Vasta viime vuosina olen tajunnut, että 17-vuotias saa olla tyhmä ja huomionhakuinen ja että suurempi vastuu oli kolmekymppisellä hyväksikäyttäjällä.

En tapellut vastaan, mutta sanoin kyllä selkeästi ei.



Sen tajuaminen, ettei normaali kolmekymppinen vokottele naapurin teinejä eikä juota känniin ja henkisesti ja fyysisesti painosta seksiin, auttoi pääsemään asiasta yli. Onneksi, sillä tapaus on vaikuttanut seksielämääni jonkin verran (olen saanut epämääräisiä ahdistus- ja itkukohtauksia aika ajoin, ja eräs seksiasento on sietämätön).

hyväksikäytetty lapsena. :( Tekijä oli itsekin alaikäinen, tarkkaa ikää en tiedä, mutta joku esiteini/teini se oli, Itse olin 5v-7v, kun sitä tapahtui.



Ihmeen hyvin olen asiasta selvinnyt. Vasta täysi-ikäisenä uskalsin asiasta puhua, koska luulin, että asia oli vain kestettävä, kun tekijäkin oli lapsi/nuori. Ajattelin, että vain aikuiset voivat olla hyväksikäyttäjiä.



Olin juuri muuttanut lastenkotiin, eikä mulla oikeastaan ollut ketään kelle kertoa, paitsi terapeutit. Niillekään en sanonut mitään, kun en ollut niin läheinen heidän kanssaan. Ja pelkäsin, että kertovat asian eteenpäin ja mua ei uskota, tai vaihtoehtoisesti hyysätään liikaa asiasta.



Kova homma oli pitää asiaa sisällään.