mies näytti ovea minulle ja lapsellemme
lähde pois, saat kyllä tukea opiskeluun yhteiskunnalta. Ja tietenkin äijäs joutuu maksamaan elarit, vaadi korkeinta mahdollista niin eipähän hälläkään jää turhaan ylimääräistä rahaa.
Kommentit (58)
Elatusmaksun sopiminen on tärkeyslistalla ihan ykkösenä, sillä sitä ei makseta takautuvasti!
Toivottavasti saatte pian asunnon. Eikö opiskelupaikkakunnallasi ole opiskelija-asuntoja? Niissä vapautuu toukokuun lopussa paljon asuntoja.
Jotain tosi positiivista siis!
Tsemppiä!
Olet ollut tosi tehokas! Uskon, että elämäsi lähtee hyvään nousukiitoon kun pääsit eroon tuollaisesta miehestä ja jatkat opiskelujasi.
Menestystä elämässäsi :)
Meillä on yhteishuoltajuus. Ehdotin yksinhuoltajuutta, mutta soskusta sanottiin, että äidit hakee yksinhuoltajuutta kostoksi.. että ovat esim katkeria uusista kumppaneista tms.. No en halunnut olla mitenkään katkera ja suostuin yhteishuoltajuuteen.
Mies ei kovin useasti lasta "jaksanut" nähdä tai ottaa luokseen, joten yksinhuoltajahan minä oon käytännössä ollut ja niinhän se menee. Muutettiin tytön kanssa eri paikkakunnalle mun opiskelujen perässä ja nyt esim. pankkitilin avaaminen lapselle on hankalaa, koska siihen tarvitaan molempien huoltajien suostumus.
Käytännön asioita kannattaa siis miettiä huoltajuusasioissa. Ettei niiden hoitaminen käy liian hankalaksi. Oon opiskeleva yksinhuoltaja, ja hyvin tää elämä sujuu. Ilman niitä H**********n miehiä! ;) :D
Välillä vähän pelottaakin kun tuntuu ettei tosiaan tarvitse miestä elämäänsä, mutta se on kyllä hyvä tunne kuitenkin kun pärjää näin.
Voimia ja halauksia sulle ap! Me muutettiin sieltä Keski-Suomesta tänne savoon.
Yksi asia, josta en huomannut mitään mainintaa. Te olette kuitenkin olleet yhdessä 10 vuotta ja sinä olet ollut töissä sen ajan niinkuin mieskin. Asunto on miehen nimissä, mutta käytännössähän te olette molemmat sitä maksaneet, etenkin jos sinulla ei ole vastaavaa summaa missään tilillä.
juuri oli jossakin keskustelua, että avoparin erossa saatetaan mukauttaa samoja omaisuudenjako-periaatetta kuin miten avioliitossa tehdään. Etenkin jos on pitkä suhde takana. Minusta 10 vuotta on paljon. Käy kysymässä oikeusaputoimistosta neuvoja tähän. Minusta sinulle kuuluu osa tuosta omaisuudesta vaikka onkin miehen nimissä.
Kannattaa pitää omia puoliaan ja tuota miestä et päästä helpolla.
Käy myös hoitamassa se lastenvalvojan luona se elatustukiasia.
Kysy vuokra-asuntoja myös vakuutusyhtiöiltä.
Itselle tuli ero juuri kun olin aloittamassa opiskelut ja jäin yh:ksi. Pääsin kaikkien jonojen ohi opiskeluasuntosäätiössä ja sain aivan mahtava perheasunnon minulle ja lapelle. Oli halpa ja ihan uudesta talosta ja ihan koulun lähellä.
Pärjäät kyllä. Olen ollut ihan samassa tilanteessa ja nyt kaikki ok.
Olet topakka nainen ja saat varmasti asiat kääntymään parhain päin.
Tsemppiä ap ja oikein hyvää jatkoa!
10
jos juttusi on tosi, niin otapa ja onnittele itseäsi: pääset moisesta idiootista ja itsekkäästä ihmisestä kertaheitolla eroon! Ehdottomasti on parempi lähteä nyt kuin myöhemmin, jolloin se lapsenkin vuoksi voi olla vaikeampaa.
Hae asuntoa, pakkaa kamasi ja lähde. Olet taatusti enemmän arvoinen kuin moinen ääliö!!!!
Ystävälläni kävi vähän samalla tavalla. Asunto oli hänen nimissään, mutta se oli velaton. Mies ei maksanut mitään, palkalla osti ainoastaan kaikkia hienoja laitteita ja sitten eroessa vei ne pois. Kaikkina vuosina ei maksanut bensaa, ei ruokaa, vaan niitä typeriä stereoitaan. Erossa pystyi todistamaan että on ne itse maksanut ja vasta jälkikäteen ystäväni tajusi mitä olisi voinut pyytää.
No, raha ei merkkaa kaikkia, pääasia on että "olette lähteneet miehen jaloista ja rahoja tuhlaamasta " ja olette saaneet katon pään päälle.
Nyt olet yksinhuoltaja ja teillä on etuisuuksia ja pidä niistä kiinni. Just varmaan saatte helpommin asunnon ja niin pitääkin, te sitä tarvitsettekin.
Kun isän kanta on näinkin järkyttävä, hae heti yksinhuoltajuutta. Olen tosi läheltä nähnyt mitä kaikkea ilkeetä isä voi tehdä piruuttaan kun on yhteishuoltajuus, vaikka ei ole juuri millään tavalla lapsen elämässä.
Se elatusmaksu, hoidathan sen ensi tilassa ja samalla omaisuuden ositus.
Tämänkin puolen olen nähnyt liian hyvin, äidit ovat alkaneet mollaamaan isää lapsen kuullen, vaikka isä oliskin ihan idiootti, lapsi ei ole tehnyt mitään väärää, joten ethän tähän ryhdy. Isällä ja lapsella on joskus näin mahdollisuus solmia normaali lapsi-vanhempi suhde ilman mitään ylimääräistä mollausta.
Taatusti isän puolelta tullaan sinuun ottamaan yhteyttä, siellä ota kanta kysymyksiin kysykää lapsen isältä. Mitä vähemmän heille puhut miten asia oikeesti on, sen paremman kuvan annat itsestäsi ja saat vielä heidät puolellesi.
Tsemppiä nyt kovasti ja kun ottaa päähän, tänne tulet valittamaan. Täältä saat tukea !
Ottaako rikkaamman tilalle ? Asunnosta on maksettava entiseen malliin ja niitä vanteita ja vaatteita myös ostettava vissiin. Ja elatusapu sitten siihen päälle.
Mutta parempi varmaan että miehen ääliömäisyys paljastui tässä vaiheessa eikä silloin kun teillä on kolme lasta. Yhden kanssa pärjäät aina vaikka se rankkaa onkin. Järjestä ensin käytännön asiat (joku yh osaa varmasti kertoa mitä kaikkea pitää heti hoitaa), sitten menet kouluu, opiskelet hyvän ammatin ja elätte lapsen kanssa omaa elämäänne onnellisena. Luultavasti mies tajuaa jossain vaiheessa mitä menetti mutta se on sitten aaveemammamaisesti "voi voi vaan".
Naisen pitää tehdä elämästään sellainen, ettei ole kenestäkään ainakaan taloudellisesti riippuvainen. Ennen sitä ei kannata lapsia väsätä.
Mutta kyllähän sä ap pärjäät. Rankkaa sulle tulee, mutta sun on vaan pakko pärjätä. Ei muuta ku kouluun, lapsi hoitoon ja elämä kuntoon!
todellaki, lähtö tuli. ei kuulema kertakaikkiaan jaksa enää elättää meitä ( olen yhteisestä päätöksestä ollut ä-loman jatkoksi nyt 2kk hoitiksella). meillä on ihana oma koti ( miehen omistuksessa tosin, emme ole naimisissa). tarkoitukseni oli mennä syksyllä kouluun ja lukea itselleni ammatti. tästäkin päätimme yhdessä.
mutta nyt hän näkee kaiken ongelmana. hän ymärsi ettei meillä sitten olekaan rahaa ylimääräiseen kun opiskelen. itse ostan vaatteeni mielelläni kirpparilta mutta että hänenkin pitäisi...ennenkuulumatonta!!!!
olemme lapsen kanssa hänelle rasite ja hän aikoo nyt poistaa ongelman elämästään. hän ei omien sanijensa mukaan kestä jos pitäisi 2-3vuotta köyhistellä että rouva saisi ammatin. pakkohan hänen on uusia kalliita vaatteita saada ja alumiinivanteet ainakin. tälläkin hetkellä taloutemme rahat jakautuvat siten miten kukin omansa ansaitsee eli hänellä koko tili käytössä ja mulla hoitotuki+lapsilisä, jolla hoidan omat ja lapsen menot.
olen aivan ymmällä.mutta lähdettävä on. ei ammattia, ei työtä, ei asuntoa, ei mitään muuta kuin lapsi. vieläkö tästä voi vajota alemmas. vieläkö voi miehiin luottaa...epäilen.
jos juttusi on tosi, niin otapa ja onnittele itseäsi: pääset moisesta idiootista ja itsekkäästä ihmisestä kertaheitolla eroon! Ehdottomasti on parempi lähteä nyt kuin myöhemmin, jolloin se lapsenkin vuoksi voi olla vaikeampaa.
Hae asuntoa, pakkaa kamasi ja lähde. Olet taatusti enemmän arvoinen kuin moinen ääliö!!!!
miten olet ylipäätään lähtenyt tuohon mukaan? Miksi päätät lähteä tekemään lasta miehen kanssa, jota et selvätikään tuntenut tarpeeksi ja vielä ilman työtä saati koulutusta? Ikävä tilanne sinulla kieltämättä, mutta kyllä peiliinkin on katsominen. Säälittää todella, että pieni viaton lapsi on joutunut keskelle tällaista tilannetta vain, koska molemmat vanhemmat ovat toimineet vastuuttomasti.
Paremmin pärjäät kahden lapsen aknssa ja mieskin joutuu oikeasti maksamaan lapsensa elatuksesta elatusmaksujen muodossa.
Kyllä se aurinko risukasaan vielä paistaa.
Sosiaalitoimeen juttusille josko löytäisivät teille asunnon ja äkkiä matkoihisi.
Vielä parempi jos voit asua jonkun aikaa vanhemmillasi kunnes saat oman asunnon.
Mies ei selkeästikkään välitä tai kunnioita sinua tai lasta pätkääkään. Ihmeellinen mies kun ei halua lastaan elättää.
Seuraavaksi ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi tai kouluun. Haet opintotukea tai työttömyyskorvausta.
Haet kunnalta hoitopaikkaa. Menee kuitenkin joitain viikkoja ennen kuin saat sen. Sosiaalitoimeen tekemään paperit elatuksesta ja tapaamisista.
Nyt toimeksi vaan näytä sille.
Mä olen kahden lapsen opiskeleva yksinhuoltaja ja elämä on niin paljon ihanampaa ilman miestä.
Olin aivan samassa tilanteessa paitsi että lapsia oli kaksi.
Kunnalta sain asunnon, hain hoitopaikkaa ja lähdin opiskelemaan.
Kohta on opinnot ohi ja valmistun.
Parasta kaikessa on se että tein kaiken ihan yksin ilman miestä. Varsinkin kun munkin ex haukkui mua aina laiskaksi paskaksi joka ei mihinkään pysty.
Pystyinpäs ja pärjäänpäs. Ähäkutti!
Tsemppiä ap!
onpas täällä ollut paljon erilaisia mielipiteitä asiasta.
muutamat kommentit kiukutti todella, kun mua haukutaan vastuuttomaksi yms.
kuitenkin paljon on ollut tähdellistä asiaa joita tässä olen nyt hoidellut. kiitokset heille jotka antoivat asiallisia vinkkejä!
tilanne on nyt tämä:
olemme lapsen kanssa turvakodissa siihen saakka kunnes asonto järjestyy ( etsin itse aktiivisesti yksityiseltä ja kunta etsii omistaan ). voi olla että olemme täällä koko kesän mutta se ei nyt minua haittaa. koulupaikkani on varmistunut ja sen aion nyt hoitaa loppuun.kaksi vuotta siinä menee mutta menköön. lapsen isä saa tällä hetkellä tavata lastaan, mutta hänen pitää ensin ottaa yht soskuun ja sopia turvakodin kanssa ja minun kanssani sopiva ajankohta. lasta hän ei saa yksin tavata kunnes meillä on oma asunto.
on se ihmeellistä mitenkä parilla puhelinsoitolla asiat rupesivat järjestymään ja mitenkä moni taho haluaa auttaa. tällä hetkellä minulle kaikista tärkein asia on lapseni ja haluan että hänellä olisi mahd normaalit olosuhteet kasvaa ja elää. tietysti ihanne ei ole vain yksi vanhempi, mutta tilanne on tämä.
kiitos vielä kaikille kohtalotovereille neuvoista ja kannustuksesta!!
ap