7-vuotias kiukkuaa haluavansa lyhyet hiukset. Ja siihen minä en suostu.

Puhut lapsen kanssa, että se on sellainen asia, mitä lapsen täytyy hetki punnita. Sitä voidaan miettiä vähän myöhemmin, katsoa onko se pysyvämpi halu. Hiuksen kun ei tuosta vaan kasva takaisin.



Toisaalta. Mitä lapsi tarkoittaa lyhyillä hiuksilla? Ehkä polkkatukkaa tai muuta saman mittaista muotoon leikattua tukkaa? Miksi et suostuisi, jos lapsi oikeasti haluaa lyhyemmän tukan?

Eikä 2000-luvulla ole mitenkään syntiä että tytöllä on lyhyet ja pojalla pitkät hiukset.

Itsekin taisin olla 6v kun kaverilleni tehtiin tosi hieno kampaus, oli siis lyhyet hiukset. Ihastuin aivan mahdottomasti kampaukseen ja halusin itelle toki samanlaisen. Silloin hiukseni olivat siis pitkät. Noh, kerroin äidille ja mentiin parturiin, joka leikkasi ihanat pitkät hiukseni pois... Voi sitä itkua, en tainnut poistua vapaaehtoisesti kotoa kahteen viikkoon, kun tukkani oli niin lyhyt. Noh, opinpa siitä, enkä ole koskaan leikannut hiuksiani lyhyiksi. Kyllähän lapsesi täytyy tehdä omat virheensä ihan itse. Sitäpaitsi hiukset kasvaa takaisin, jossain vaiheessa. Ja mistäs tiedät, jos lapsesi vaikka tykkää :)

Tiedän parinkin lapsen leikanneen itse kutrinsa poikki, kun äiti ei ole suostunut polkkatukkaan. Ja sitä jälkeä on sitten itkun kanssa yritetty korjailla...

Mun tyttö on ekalla ja luokkakaverinsa halusi joulun jälkeen leikkauttaa hiuksensa. Pitkät hiukset vaihtui polkkatukkaan, etuhiukset jäi myös pitkiksi. Tämä tyttö piti huivia koulussa varmaan kuukauden kun kauhistui lopputulosta. Äitinsä kertoi että suostui vasta nukkumaanmennessä ottamaan huivin päästään, oli siis kotonakin pää peitettynä. Että aika karmivia kokemuksia voi olla jo tuonkin ikäisellä kampaajalla käynnistä...

Kannattanee keskustella tytön kanssa. Meillä tyttö sovitti lyhyttä peruukkia mummolassa ja totesi saman tien, että ei haluakaan että hiukset leikataan. Ei tuon ikäiset välttämättä osaa kuvitella etukäteen miltä lopputulos näyttää.