Onko väärin rasittaa ystävää liikaa omilla murheillaan? Tuntuu että ystävä eläytyy

niin näihin mun murheisiin että suree niitä päivät pitkät. Onko parempi etten enää kerro tai kaunistelen asioita? Huoleni liittyvät lapseni terveyteen... Ja tuo ystävä on kuitenkin vielä aika uusi ystävä, naapuri ja lenkkikaveri jolle olen nyt uskoutunut, mutta tuntuu ottavan kertomani jotenkin liian raskaasti?