mitä teette ylimääräisille lahjoille ?

että lahjaksi sellaista, mikä ei jää nurkkiin, vaan lakastuu tai tulee syödyksi. Kerhon ohjaajalle olen antanut kynttiläpaketin ajatuksella, että jos niitä kukkia sattuu tulemaan liikaa yhtä kotia varten, niin tuollainen kynttilä säilyy jouluun asti, ja sen voi silloin viedä eteenpäin viemisinä tai joulutervehdyksenä.

ja silti mummoni osti ohi listan hopealusikoita kaiverruksella... :S Ei ole todellakaan meillä käyttöä niille ja mitä noille nyt sitte tekis? Hyllyssä maanneet pian vuoden. Ärsyttävää, että ostetaan lahjoja, joille ei ole käyttöä/tarvetta mutta sitte "pilataan" ne niin, ettei niistä edes pääse eroon.

hyvänsä.

Itse sain häälahjaksi boolisetin, joka inhotti, kun pakkauksen sisällä oli veritahroja (luultavasti). Päätin säästää sitä ullakolla 10 vuotta ja sitten hankkiudun eroon. Mielestäni tämä on säällinen tapa. Heti olisi epäkohteliasta heittää pois.

että maljakko näkyy sitten myös teillä otetuissa valokuvissa jotka täti näkee?

ole missään, kun vieras tulee kylään.

Itse otan tädin antaman taulun aina esiin, kun tulee kylään.

näin ne mielipiteet eroaa. mun mielestä on paljon itsekkäämpää säilyttää kotona komeroissa turhaa tavaraa kun joku muu voisi niistä ihan oikeasti ilahtua. kierrätys kunniaan

Ei meillä ole tilaa säilytellä turhaa tavaraa. Lahjan antajat kylässä käydessään voivat toki ihmetellä miksei sitä kapistusta ole esillä. Ehkä he voivat samalla tarkkailla millainen maku meillä on.. Ehkä hieman uskalias valinta antaa visuaalisen alan ammattilaiselle jotain posliinikampetta... Parempi olla loukkaantumatta. Meillä ei todellakaan ollut häissämme mitään lahjalistaa, koska tarkoitus ei ollut kerätä tavaraa.



Minusta olisi ollut moukkamaista kertoa lahjan antajille, että lahja ei nyt ollut mieluinen, voisiko sen vaihtaa... Eivät he huutonetissä käy kuitenkaan.



Meillä tosiaan ei ole ullakkoa ja kellarikomerokin pullistelee.

eikö niillä ole mitään tunnearvoa sinulle?

varaan kerran vuoteen kirppispöydän ja myyn tarpeettomat rojut pois,myös lahjaksi sadut turhakkeet.

tarvitsemme, niin hankimme itse, jotta saamme mieleisemme. Mummit saattavat ostaa esim. haalarin lahjaksi, jos siitä etukäteen sovitaan.



Onneksi tuttavapiirissämme ei ole niin dorkaa sakkia, että toisivat jotain kynttelikköjä. Jos sellainen tulisi, myisin kirpparilla.

kovassa huudossa sitten kun esikoisenne menee naimisiin ja perustaa kotia - annatte vain eteenpäin suvussa, niin on aina tehty, ja sitä mummokaan ei paheksu.

Ymmärrän, sama täällä. Mä olen kyllä laittanut surutta kiertoon. Osan olen lahjoittanut (esim LC:n kirpparimyyntiin) t tai antanut ystäville, tuttaville, naapureille. Osan antanut jopa ihan lahjana eteenpäin (hui, tiedän että heillä tarvetta enemmän) ja sitten esim. mun mummin ja vanhan naapurintätin tuomat lahjat pitänyt, kun tiedän, että se heille tärkeetä. Nyttemmin olen toisille vihjaillen ja toisille suoraan sanonut, ettei me oikeen tarvittais mitään ja voisitte vaikka lahjoittaa Unicefille tai SOS-lapsikylälle (olen molempien toiminnassa...).

Tottakai se olisi toivottavaa, että lahjan saaja tykkäisi, mutta ymmärrän kyllä, jos maut ei mene yksiin. Mulle ei tulisi mieleenkään kysellä lahjojen perään myöhemmin! Toisaalta suosin myös kulutettavia lahjoja, turha tavara ei ole hyvä juttu kellekään.

ja silti mummoni osti ohi listan hopealusikoita kaiverruksella... :S Ei ole todellakaan meillä käyttöä niille ja mitä noille nyt sitte tekis? Hyllyssä maanneet pian vuoden.

Mä melkein vannoisin, että tulet noita lusikoita _jossain vaiheessa_ elämääsi arvostamaan ja jopa käyttämään! Mä kans vähän halveksin aikoinaan kihlajaislahjaksi saamiamme hopealusikoita, mutta niinpäs on ollut käytössä monen monissa juhlissa sen jälkeen. Kivempi on kattaa juhlakahvit hopealusikoin kuin arkisin teräskaluin. Ja kyllä se nyt jo mieltä lämmittää, että on sellaiset saatu aikoinaan.. toinen setti tuli yo-lahjaksi ja sitten taas häälahjaksi. Älä ihmeessä hävitä niitä, onhan se sitten ainakin muisto mummostasi (ja hääpäivästäsi) sitten kun hänestä aika jättää.

vaikka niitä on jo ennestään ihan liikaa. Mitä ihmettä me noin monella tehdään? Ootteko keksineet mitään käyttöä ylimääräisille vai vaihtoonko vaan? Saiskohan synnytyskertomusta vastaan vaihtaa Naistenklinikalla tyttöön?



Ei sitä tohon UFF:n laatikkoonkaan kehtaa laittaa kun siinä kyljessä lukee että "vain ehjiä ja puhtaita vaatteita" ja tolla rasavillillä ne aina ehtii likaantumaan matkalla, reikäkin taas housunpolvessa :(

Kyllä on ahneus ja itsekkyys huipussaan, kun lahjatkaan eivät kelpaa.

Käytätte ja säilytätte tietysti.

Kauhean vaivan on ostaja nähnyt ja te ahneet myytte huutonetissä.

Ei kyse ole ahneudesta eikä itsekkyydestä! Kyse on oikeudesta päättää, mitä tarvitsee, mitä ei ja millä haluaa kaappinsa täyttää. Päätäntävalta omaan elämään. :) Eikä näissä täydellisen epäonnistuneissa lahjoissa (esim. saunakiulu saunattomalle ihmiselle) ole ostaja nähnyt oikeasti minkäänlaista vaivaa; luultavasti laittaa eteenpäin viime viikon bingon kakkospalkintoa... Ihan totta; oikeastiko käytät ja säilytät IHAN KAIKEN, mitä lahjaksi saat? No, kukin taaplaa tyylillään. Mulla ei ole tilaa eikä minkäänlaista kiinnostusta moiseen säilöntään... Isompi asuntohan sitä sälän säilömistä varten pitäisi hankkia... :O

t. äiti ja kaksi lasta/ 5h+k+s

Itse otan tädin antaman taulun aina esiin, kun tulee kylään.

Ja tuolla kerjää vain lisää lahjoja, jotka ei miellytä.

Ja kodin joutuu sisustamaan uusiksi joka kerta, kun vieraita tulee. Odottakaa vaan, kun lapset alkaa olla rippi- ja yo-iässä, koti muistuttaa museon ja kirpparin välimaastoa, kun kaikki epämieluistat 20v ullakolla säilötyt veriset boolimaljat kaivetaan esiin... :DD

Kauheaa. :D Ja mä en edes ole tarkka sisustuksesta, en vain pidä tavaroista, joista en tykkää. :)