Ostatteko mitään herkkuja tmv. "salaa" mieheltänne?

Tai siis kuten teillä, ei meidän kummankaan tarvi tehdä tiliä toisillemme pienistä ostoista, oli ne sitten esim. vaatteita tai ruokaa tai mitä nyt milloinkin.



Noin 50-100€ hankinnat on sellaisia, että yleensä kysytään toisen mielipidettä.



On yhteiset rahat, käyttötilille kummallakin kortti. Ei kytätä tiliotteita eikä kuitteja.

Varsinkin ruokaa ostan ihan oman haluni mukaan. En erittele itselleni, miehelleni tai koko perheelle tulevia ostoksia.



Aika tiukalta ja omituiselta kuulostaa tuo naapurin käytös.



Täällä av:lla olen oppinut että monissa perheissä pääasiallinen tienaaja pitää tiukasti kukkaronnyöreistä kiinni. Meillä raha on yhteistä, eikä siitä väännetä mitenkään kättä.

Mutta kyllä mä vaan ostan aina kaupassa käydessäni itselleni herkkuja vain minun yksityiseen käyttööni. Samaa tekee muuten mieskin ;)

meillä on yhteiset rahat ja niillä ostellaan mitä ostellaan. Ei sitä kumpikaan katsele ja kysele. On lähinnä vaan sellainen "ai sä ostit uuden paidan"-juttu.

meillä jääkaapissa kaikki on yhteistä, sitä syödään mitä siellä on. Ei niitä ole kenellekään nimetty!

meillä jääkaapissa kaikki on yhteistä, sitä syödään mitä siellä on. Ei niitä ole kenellekään nimetty!

'

Nuija, se makkara varmaan oli sellasta mitä vain se ostaja syö...

ei sen puoleen muitakaan, mutta kaikkia laukku- ja kenkäostoksiani en aina kehtaa ehti mainita:) Ihan siksi, että mies ei ymmärrä mun intohimoa ko. juttuihin. Toisaalta mä en ymmärrä hänen elektroniikkajuttujaan. Mies huomaa mun uudet kengät tai laukut sitten kun niitä käytän, jos silloinkaan...Niin ja nuo ostokset ovat aina alesta, ei siis mitään huippuhintoja.

meillä jääkaapissa kaikki on yhteistä, sitä syödään mitä siellä on. Ei niitä ole kenellekään nimetty!

'

Nuija, se makkara varmaan oli sellasta mitä vain se ostaja syö...

Mutta kyllä mä vaan ostan aina kaupassa käydessäni itselleni herkkuja vain minun yksityiseen käyttööni. Samaa tekee muuten mieskin ;)

En kestäisi tuolaista kyttääjää mistä ap kertoi

meillä jääkaapissa kaikki on yhteistä, sitä syödään mitä siellä on. Ei niitä ole kenellekään nimetty!

Siksi, että mies muuten loppasee kaiken yksikseen ennenkuin minä ehdin edes maistaa. Esim. jäätelöstä on pakko sanoa, että tota et saa syödä, se on mun. Myös limsa on aikuisten juomaa, ei lasten. Lapset saa sitten joskus. Vaan ovat sen verran pieniäkin, etteivät käy jääkaapilla itsekseen. Milloinkahan pitäis opettaa lapset hakeen välipalaa ite? Siis omatoimisesti? Kyllähän ne pyynnöstä hakee jääkaapista safkaa ruoka-aikaan.

ja mies käy kaupassa. Molemmat ovat töissä, joten kummatkin saavat vapaasti ostaa mitä haluaa.

itselleni jotakin jääkaappiin mitä milloinkin tekee mieli. Saa niitä muutkin syödä mutta yleensä ne on sellasia mistä kaikki ei tykkää.

nii-in.... ei kai se koko pötköä kerralla syö???

meillä jääkaapissa kaikki on yhteistä, sitä syödään mitä siellä on. Ei niitä ole kenellekään nimetty!

'

Nuija, se makkara varmaan oli sellasta mitä vain se ostaja syö...

Ostan minäkin kahvia vain omaan käyttööni (kukaan muu perheessä ei juo). Enkä juo koko paketillista kerralla. Samoin juustoista minä syön eri merkkiä ja mies eri merkkiä. Näin ollen koko se minun paketti juustoa on minun käyttööni. Eipä tarvitse pelätä että joku muu noita söisi.