miehen osallistuminen

mieheni yrittäjä joka tekee pitkää päivää, lapsia 3. Ei tulisi mieleenikään pyytää mieheni tekemään kotitöitä, koska itse olen kotona ja voin pikkuhiljaa päivän mittaan tehdä hommia. Tärkeämpää on se, että sen ajan kun hän on kotona, käyttää lasten kanssa puuhasteluun.

korostan sitä, että viettäis sen pienen iltahetken lasten kanssa, mut kun tahtoo olla miehellä pinna kireellä eikä oikein jaksa lasten hulinaa. Entä viikonloput yms. Meillä mies ei koskaan ole herännyt yöllä lasten kanssa eikä myöskään aamuisin. Vaan kaikki hoitovastuu on aina mulla. Ei tiedä mitä lapsille laitetaan päälle tai mitä ruokaa niille annetaan. Siihen mä alan väsyä. Mietin, että jos mä joutuisun vaikka äkisti sairaalaan, niin kuinka noi pärjäis



ap

mitkä kotitöistä on sellaisia, joihin toivoisit miehesi osallistuvan ja mikä on se siisteystaso, jota itse "vaadit" päivittäin. eli älä aja itseäsikään piippuun jatkuvalla siivoamisella ja jos jotain jää tekemättä, niin älä sovaa itseäsi siitä.



eli jos miehesi tekee todellakin pitkää päivää (eli sitä normi 8 tuntista), niin olisko jokin viikottainen kotihomma, jota voisit pyytää häntä tekemään. toisaalta olethan itsekin lasten kanssa pitkiä päivä "töissä", joten et voi itsekään mahdottomiin venyä, eikä ole tarvekaan.

että omaa "vapaata" oli kyseessä parturi tai lenkki (ei edes 1Xvko) pitää anella.

tekee työtä omaan tyyliin,miehen lailla.

Ei sillä että itse jaksaisin sellaista.. Oma mies osallistuu enemmän ja tekee töitä vähemmän. Mutta ongelma on kai työmäärä, ei kotityöt. keskustelkaa voiko työaikaa vähentää, Näin tulee automaattisesti sulle enemmän aikaa.. Sama kai se niille kotihomille, kunhan saat olla poissa vastuusta välillä.

Minusta se on normaali ja 10+ on sitten pitkä.



Mutta ap:n tilanteeseen. Voiko mies esim hoitaa kaupassakäynnin, jos hänellä auto käytössä? Tietysti teet listan, mutta ainakaan sinun ei tarvitsisi mennä kauppoihin lasten kanssa. Voisi säästää hermoja. Olen siis samaa mieltä kuin aiempi vastaaja, yksi homma/vko.

Minusta aika vähän tuo, että osalistuu lasten hoitoon hiukan illalla ja toisinaan leikkii. Jos se riittää suhteen rakentamiseen omiin lapsiin, niin OK.

Eli kun mies tulee kotiin ja tiedät ettei lähde minnekään niin ilmoitat että lähden nyt yksin kauppaan. Tai että menen nyt lenkille. Ja ihan ilmoitat. Et kysele että josko huomenna jaksaisit olla tunnin lasten kanssa vaan ihan kylmästi lähdet. Siinä joutuu ottamaan mies sen vanhemman roolin ihan itse. Opettelemaan. Ja kun tulet, älä ala valittamaan tai neuvomaan käskevään sävyyn. Siitä toinen vielä enemmän vetäytyy.



Eli ohjat toisen käteen ja eikun ulos. Tuskin olisit tehnyt lapsia miehen kanssa joka on kuin lapsi. Eli nyt hän voi olla kuin lapsi, kun sinä mahdollistat sen. Tiedän että häntä illalla väsyttää mutta eikö sinua??



Vähemmän puhetta ja enemmän tekoja. On minun neuvoni.



T: Äiti jolla 3 lasta ja mies, joka ei ennen hoitanut mitään ja nykyään tekee kaikkea lasten kanssa ja kotona.

Opettiko joku sinut kädestä pitäen kuinka hoidat omia lapsiasi vai opettelitko itse?

Koskaan en ole mitään ohjeita alkanut antamaan miten pitäisi olla lasten kanssa, ja hengissä ovat säilyneet. En myöskään kritisoi sitä, jos täällä kotona silläaikaa on joku mennyt eri lailla kun normaalisti itse tekisin. Miehille vaan täytyy tavallaan "pakolla" antaa sitä vastuuta lasten kanssa, eivät he sitä oma-aloitteisti lähde vaatimaan. (tai tokihan niitäkin miehiä on)

Meillä mies auttaa pienissä hommissa,jotka kuitenkin auttaa..käy kaupassa,vie roskat,vaihtaa petivaatteet ja pesee wc:t,hommia mitä voi tehdä nopeasti mutta mikä helpottaa omaa taakkaa

että se toimi, jos pääsin poistumaan paikalta. Mies on tosiaan lasten kanssa täysillä, jos en ole läsnä ja vain puolittan, jos olen kotona. Yleensä siis lapset kipittävät minun perään "auttamaan" kotitöissä, vaikka mies olisi niitä leikittämässä. Sit toisaalta huomasin, että jos käyn illalla esim. lenkillä, niin kotitöiden määrä ainakin kaksinkertaistuu seuraavana päivänä. Koska kaikki jäljet on korjaamatta, astiat pöydässä tms. Tai sit saan ruveta siivoushommiin kymmeneltä lasten nukahdettua...



Niin ei se mies ole lapsi, mut toisinaan käyttäytyy siten.

Ja kyllä hänessä on paljon hyvääkin....

ap

Siis jos haluat irrottautua hetkeksi kotoa. Ensimmäisellä ja toisella kerralla varmaan menee miehelläkin kaikki aika sen lasten toimintojen opetteluun kunnes alkaa rutinoitumaan. Ja sittenhän sitä aikaa alkaa jäämään niihin kodin askareisiin. Sinulle nuo asiat on itsestään selvyyksiä kuten mitä tänään laitettaisiin Maijalle, no ne mitkä juuri pesin.. Well eihän se mies ole vissiin pyykkiä pessyt kun ei ole koskaan Maijaa pukenutkaan saati ostanut niitä vaatteita.



Eli senkun alat käymään siellä lenkillä. Ja ilmeisemmin siitä siisteyden tasosta kannattaa olla valittamatta. Mutta siis pienen askelin, ja älä vaadi toisen heti hoitavan samalla lailla kuten sinä. Harva pari alkaa toista matkimaan täysin. Vaan jokainen tekee tyylillään. Ja jokainen myös oppii uutta... =)

jos silloin kymmeneltä kysyt "tuutko auttaan, niin siivotaan nämä yhdessä". Jospa sitten sadaskymmeneskerta kun tulet lenkiltä, niin joku pvä astiat olisikin korjautuneet itsestään! ;)



Itse teen myös joskus niin, että kysyn ihan asiallisesti "luetko iltasadun vai siivootko keittiön", "käytkö kaupassa vai meetkö lasten kans ulos", "imuroitko vai pesetkö vessat".



Arki-iltaisin pyrin itsekin tekemään vain välttämättömimmät mitä en ole päivällä ehtinyt. Mieheltä työpäivän jälkeen odottaisin vaikka tiskikoneen tyhjentämisen ja täyttämisen sekä lasten kanssa jotain.

Meillä mies auttaa pienissä hommissa,jotka kuitenkin auttaa..käy kaupassa,vie roskat,vaihtaa petivaatteet ja pesee wc:t,hommia mitä voi tehdä nopeasti mutta mikä helpottaa omaa taakkaa

Eikö mies olekaan tasavertainen aikuinen?

sitten, koska oltiin kumpikin töissä, mutta mulla alkoi toinen työpäivä sitten kotona. Mies makasi sohvalla ja narisi vielä pyykkivuoresta jne. Yritin aikani saada asioihin muutosta, mutta mikään ei auttanut. Lopulta löin miehelle erohakemuksen kouraan ja etsiskelin kämppää.

Vasta tässä vaiheessa mies tajusi, että kotona pitää tehdä muutakin kuin maata sohvalla ja hän pyysi minut pariterapiaan, jotta saataisiin asiat kuntoon ja hän voisi näyttää, että voi muuttua. No, terapia oli ihan yhtä tyhjän kanssa, mutta miehestä kasvoi aikkuinen ja meillä menee nyt paremmin kuin koskaan, Mies tekee kotitöitä samalla tavalla kuin minä ja muutenkin on lopettanut sellaisen mollaamisen ja valittamisen.



Eli ei ne tajua, ennen kuin laittaa kovan kovaa vastaan. Mä olin kyllä valmis eroamaan ja pitkään mietin kannattaako vielä yrittää, kun homma ei muutenkaan selvinnyt. Mutta onneksi yritettiin vielä!

lapsista siinä missä äidinkin. Viikonloppuisin molempien kuuluu sitten siivoila tms.

Ennen olin 24/7 kiinni työssä/pojassa. Nyt kun poika on puolet ajasta isällään, niin pääsen paljon helpommalla ja minulla on jopa omaakin aikaa. Jesss!

se kun esikoinen jää kahden isän + ja tietenkin vauva, niin rauhottuu se lapsikin siinä ja tekevät jotain mielekästä yhdessä esim. pehmopalloa potkiskelevat (ja ihan luvalla sisällä, pojan huoneessa ei ole rikki menevää=) ) maalikin löytyy, tai sählyä pelaavat ja esikoinen onkin kehittynyt hyvin että meinataan ensi syksynä oikein joukkoeeseen laittaa pelaamaan..

Sit mä olen miehelle antanut ne kaikki omat oikein inhokki työt esim. roskien vienti, ( johon kuuluu roskapussi, biojäte, kartonki, paperit, vaipat) Pyykin levitys, astiapesukoneen tyhjenys. muissa töissä olen aika tarkka esim. imurointi joka nurkkaa myöten kun mies imuroi sieltä täältä.. pyykkien lajittelu värien mukaan.. ja astian pesukoneen täyttö tietyllä lailla=).. joo olen outo.. ruokaa raukka parka ei osaa tehdä.. kerran poltti perunatkin pohjaan ku unohti ne liedelle ilman valvontaa ja kattilasta loppu vesi.

Mä itse monesti siivoan esim. kettiöin vasta illalla kun lapset jo nukkuu saa ihan rauhassa ja kolme kertaa nopeammin sen tehtyä..