ADHD ja lääkitys.
Ei ole koskaan käynyt pienessä mielessänikään lääkitys, olen aina ollut epäileväinen että lapsille syötetään vahvoja lääkkeitä. Minulla on neurologisesta ongelmasta kärsivä lapsi joka on paljon tutkittu ja diagnosoitu (tuo ylivilkkaus ei ole ainoa oire, liuta muita neurologisia ongelmia myös). Menossa kouluun ja koulukypsyystesteissä osoittautui tiedollisesti ja taidollisesti erinomaisesti kehittyneeksi. Ei muuten ikinä uskoisi kun tuon lapsen tapaa, että on vaikkapa matikassa aivan virtuoosimainen. No kuitenkin, palataan aiheeseen. Koulupsykologi on huolissaan siitä että erityisluokalla ei voida huomioida erityislahjakkuuksia jne. Ehdotti että menisin neurologin kanssa puhumaan mahdollisesta lääkityksestä joka hänen mukaansa vastaavanlaisista lapsista tuo dramaattisen avun n. 70%:lla. Jos ylivilkkaus saataisiin hallintaan lapsi voisi mennä normaaliluokalle (ja olisi siellä psykologin mielestä kärkiluokkaa... paitsi äikässä)
Olen taistellut tieni läpi graniitin tuon lapsen kanssa. Mikään ei ole ollut helppoa ja kieltämättä ajatus siitä, että pilleri päivässä voisi auttaa lapseni "normaalimmaksi" (puhehäiriöitä jne se ei tietenkään korjaa) houkuttaa kovasti. Kuitenkin takaraivossa nakuttaa: eikö lapsen luonteen muuttelu kemiallisesti ole arveluttavaa? Jääkö siihen koukkuun? Mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset? Mikä on teidän mielipiteenne asiaan? Lapsi ei ole ilkeä eikä väkivaltainen, mutta niin mahdottoman häiriöherkkä että omasta tai muiden opiskelusta tällaisena ei normaaliluokalla tulisi mitään. Hääräisi ja hyöräisi ja naureskelisi ja houkuttelisi muita leikkimään...
Kommentit (4)
Jos kävisit, tietäisit, että adhd-lääkitys EI muuta lapsen luonnetta. Se vain antaa kyvyn keskittyä - jos antaa. Tiedän valitettavasti myös adhd-lapsia, joilla lääke on toiminut 2-3 vuotta ja sitten lakannut toiimasta tai ei ole toiminut alkuunsakaan.
Läkkkeett eeivät ole rauhoittavia tai muuta luonnetta. Ne ovat vain stimulantteja.
Diagnoosi on vaihdellut pitkin matkaa ja tähän asti tuo kielihäiriöpuoli on ollut merkittävä eikä vilkkautta ole diagnosoitu... tämä adhd-diagnoosi on ihan uusi. Itsekin olin varma että diagnoosi määrittyy dysfasiaan päin mutta kas kummaa kielelliset valmiudet ovatkin parantuneet huimaa vauhtia kun taas tämä impulssiherkkyyshomma ei yhtään iän myötä... pitänee ottaa yhteyttä adhd-järjestöön. Psykologi sanoi ettei auta kaikilla mutta ilmeisesti sitä lääkitystä kokeillaan aika monenlaisista syistä johtuvaan ylivilkkauteen kun taas se lääkitys auttaa vain silloin jos syy oikeasti ON neurologinen.
ap
lääke nimittäin on tarkoitettu tarkkaavaisuuteen ja hyvä valinta sillloin, kun lapsi menee tavis luokalle ja erityisluokalla voi olla ilman lääkettä.
esim concerta aiheuttaa unenettomuuta ja ruokahalun menetystä. yleensä annostusta nostetaan muutenkin, koska lapsikin kasvaa.
nämä lääkkeet on siitä hyviä, koska niissä voi pitää välipäiviä lomat ja viikonloput.
itse kyllä suosittelisin kokeilua. pyydä kuukauden lääkekokeilu ja teette sen jälkeen päätöksen. riippuvuutta lääke ei aiheuta, koska sitä ei edes tarvi ottaa päivittäin.
ei tosiaan kannata tuudittautua siihen,että nappi päivässä pelastaa lapsen elämän. Meille eivät lääkkeet sopineet vaikeiden sivuvaikutusten vuoksi,eikä niistä muutenkaan ollut huomattavaa apua. Kannattaa keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa,joka selittää miten lääkkeet vaikuttavat.