Olenko ainoa kuka ei ole varannut mitään virpojille enkä meinannut ottaa
virpojia vastaankaan. En ymmärrä koko kerjuureissua, juuri sellaisena koko virpomishössötyksen näen.
Kommentit (4)
onneksi nykyään harvemmin ihan vieraat kakarat rämpyttelee ovikelloa.
Täältä löytyy yksi samanhenkinen. Okei, meillä ei lapsia, mutta asutaan Espoossa omakotialueella ja täällä suht. paljon lapsiperheitä. Muutettiin 5 vuotta sitten ja alussa olin ihan innossani, kun pikkuvirpojat tuli, lausui värssyn, antoi vitsan (ihan huolella... tehty) jne. Mielelläni annoin palkakasi Kindereitä jne. Sitten vaan on homma jotenkin muuttunut ja parin viime vuoden aikana, vitsat on vähentyneet tai niihin sidottu joku tyyliin yks sulka, iso porukka (joista osa aika isoja virpomaan), näytetään nyrpeetä naamaa, kun ei kaikille munia ja viime vuonna 3 lasta kysyi voisko saada vaikka femman. No, surku kaikille "oikeille" virpojille, nyt ei enää viitsitä varata mitään eikä ovea aukaista. Annan suklaamunat jne. tuttavaperheiden lapsille, jotka nähneet vähän vaivaakin asian eteen. Ennen vanhaanhan palkka muuten maksettiin vasta palmusunnuntaina eli viikon päästä...
Asutaan keskellä peltoa, niin ei täällä käy ketään. Itsellä ei ole vielä lapsia. Pellon laidalla alkaa asutus (omakottaloja, missä asustelee lapsia) noin sadan metrin päässä tontiltamme. Jos joku sattuu piipahtamaan, kyllä vähän jotain annan..
En ole virpomista vastaan, etenkeen jos oveen koputtaa alle viisi vuotiaat pukeituneet söpöläiset..
Meillä käy oven takana pitkälle yli 10v varhaisteinejä kerjäämässä, joista osa on poikia jotka ei ole pukeutuneet mitenkään.
Koristeena vitsassa on yksi höyhen...