Ei imetyshörhöt, pk:n vastustajat yms. välitä mistään lasten hyvinvoinnista, vaan

mulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa imetyksen suhteen (tai no ehkä maitoa on tullut joskus liikaa) ja kauhulla jo odotan että esikoinen aloittaa esikoulun ja joudun luopumaan rennoista aamuistamme! Eli ei tosiaan HELPOTTAISI minun arkeani jos pitäisi lasta raahata päiväkotiin! Eri asiat on eri ihmisille vaikeita...

On ihan erityisiä rasoja nimenomaan rinnoille, jotta ei tarvitse tissit ruvella imettää.

Imetys on vauvan ruokkimiseen ensisijainen vaihtoehto. Luonnollinen ja helppo. Ongelmatapauksissa käytetään korviketta, joka sekin on ihan hyvä juttu verrattuna entisajan laimennettuun lehmänmaitoon.



Subjektiivisessa päivähoidossa on kieltämättä myös huonot puolensa, vaikka en sitä poistaisikaan.

Pika heräsi silti vähitnään kolmen tunnin välein puoli vuotiaaksi asti, Ja sen sijaan että röyhdytyksen jälkeen olisi päässyt itse nukkumaan tai syömään niin täytyi tiskata ja keittää tuttipullot.

Kun kerran tulee maitoa niin en viitsi nousta yöllä sitä pulloa antaan, vaan annan tissiä mielummin. Ja helppo lähtee kun on "välipalaa" kätevästi aina mukana. Vuoden ikään oon imettäny lapsiani, ja ei mulla kyllä vaikeeta oo ollut. Olen tykännyt imettää ja mielestäni olen päässyt helpolla. Ei kaikki ole kateellisia! Mulla on 4 lasta, ja minä kyllä tykkään vain hoitaa ite lapseni. Viihdyn kotona, "lusmuilemassa", joten mulla on aikaa käydä lasten kanssa retkillä ja kerhoissa jne. Ja meillä on hauskaa! Huomenna päästään pulkkamäkeen! Jee!

Toivottavasti ap saa itsetuntonsa takas!

Ei sitä hörhöistä kannate välittää! Kunhan ite oot oma ittes niin lapsetki on tyytyväisiä. Jokaisella on oikeus hoitaa lapsensa parhaalla katsomallaan tavalla. Eikä se tee tosiaan kenestäkään hyvää/huonoa äitiä, imettääkö vai ei... Viekö lapsen hoitoon vai ei. Jokainen päättää omalle perheelleen sopivan tavan mennä eteenpäin.

Kivaa kevättä!

mutta vain pari viikkoa, sen jälkeen se imetys lähti sujumaan

että ON niitä ihmisiä, jotka tekee imetyksestä tai pk:n demonisuudesta elämää suuremman asian. Ei siinä ole kyse lapsen parhaasta vaan jostain henkilökohtaisesta missiosta, jota ihminen toteuttaa. Tavallaan tulee pakkomielle, kun haluaa oikein kovasti kuulua johonkin vertaisryhmään. Haluaa olla eko/hörhö/taaperoimettäjä, niin imettää ja imettää, riippumatta siitä, mihin lapsi ois valmis. Samoin pk:n ehdoton vastustus ja ninamikkosmainen kotiäitiyden merkityksen ylikorostaminen on pääasiassa ihmisen oman roolin merkityksen perustelua. Se on ihan sama, millainen persoona lapsi on ja mitä edellytyksiä lapsella ois.

imettäminen on Paaaljon helpompaa kuin pullorumba pullonpesemiineen jne. Kokemusta ekan kanssa pulloilusta 1,5 v ja toista imetin reilun vuoden.



Päiväkotia en itsessään vastusta, Suomessa ei ole vain vaihtoehtoja tarjolla on vain päivähoito ja kotihoito. Tämä on räikeä vastakkainasettelu joiden välillä ei ole juuri mitään vaihtoehtoja. Vanhempien tulisi voida esim joustavasti lyhentää työaikaansa. Päivähoitojärjestelmä on aivan vääristynyt, lain porsaanreikiä kierretään, talossa on henkilökuntaa riittävästi mutta käytännössä kaaos lasten ryhmäkokojen suhteen.



Itse olen sitä mieltä että lapsen tulee osata kävellä ja ilmaista sanallisesti itseään selkeästi sekä miellellään osata jo pottailla ennnekuin joutuu kodin ulkopuoliseen hoitoon. Ja kyllä se siihen 2- 3 ikävuoteen menee ennenkuin lapsella kaikki nämä valmiudet.



Lopuksi myönnän kyllä tuntevani muutamia ap:n kuvailemia fanaatikkoja. Omasta mielestäni tiukkapipoisuus ei ole missään asiassa hyvä asia, päinvastoin.

Muotoseikoista voidaan kiistellä, ja toisille ovat toiset asiat vaikeampia kuin toiset.



Mutta yleensä ottaen kovin fanaattisesti "lapsen asialla" olevat tuntuvat nimen omaan luottavan perinteisen marttyyriäitiyden voimaan ja haluavat, että muilla on yhtä vaikeaa.

antamaan alussa pullostakin lapsen alkuvaikeuksien takia ja olin aivan hajalla siihen hankaluuteen. Toki pidän imetystä muutenkin tärkeänä, joten lukeutunen sitten niihin hörhöihin.



Päiväkodissa lapset kyllä ovat.

kun olen imettänyt lapsiani ja saanut olla kotona poissa työelämästä kunnes nuorin 3 vuotta. En sitten muista tiedä.

yhtään sen hankalampaa lopulta kuin imetyskään. Vauvakin nukkui täydet yöt jo kuukauden vanhasta.

imetys sujuu normaalisti, niin onhan se miljoonatriljoona kertaa helpompaa kuin pulloruokinta. Alussakin kaikki on hurjasti helpompaa kun maitobaari kulkee mukana ilman mitään kummempaa hässäkkää pullojen ja mikrojen kanssa.



Harvinaisen tyhmä aloitus.

Siwan kassan, niin kyllä kotonaolo parin lapsen kanssa usein on helpompaa.



Ja miksi ap luulet, ettei joku välittäisi oikeasti lapsen hyvinvoinnista. Jos sinä et, niin ei se tarkoita, että muut olisivat yhtä pipejä päästään.

arvostelevat muita jotka ei imetä, koska joissakin tapauksessa pulloruokinta on helpotus. Hörhökastiin kuuluu myös nämä subjektiivisen päivähoidon fanaattiset vastustajat.

mulla ei ole mitään kommentoitavaa, mutta en pidä kyllä itseäni minään hörhönä, mutta subjektiivinen päivähoito-oikeus on musta ihan käsittämätön saavutettu etu. Enkä juurikaan uskalla sanoa tätä ääneen missään, koska omissa ystävissänikin on edun hyödyntäjiä.

En vastusta päiväkotia tai korvikkeita.



Olen kyllä välillä sitä mieltä, että eivätpä kaikki tiedä, että mitä perhe menettää, kun esim 2 v lapsi menee virikehoitoon ja hyvin voiva, ei masentunut äiti suorittaa kotona vauvan hoitoa ja pitää kotinsa viimeisen päälle siistinä sillä aikaa. Sama äiti nukuttaa lapset erihuoneessa, vaikka kuinka itkisivät, niin tottuvatpa olemaan hiljaa itkemättä jne.



Sitten taas ymmärrän hyvin, kun toinen äiti pitää huolen, että 1.5-3 v saa pehmeän laskun päiväkotiin ja äiti aloittaa osa-aikatyöt. Imetys on ehkä jäänyt jostain syystä lyhyeksi, mutta yritystä on senkin suhteen ollut.

mutta en todellakaan siksi että haluaisin kostaa jotain helpommalla pääseville kanssaihmisille! Ihmisillä vain on vääriä käsityksiä imetyksestä ja haluaisin korjata niitä, koska musta imetys on niin loistava juttu.

Taalla vauvat aloittaa kokopaivahoidon 2 kk iassa ja pulloruokinta on yleista. Mun mielesta nama aidit joutuu kulkemaan vaikeimman kautta ja tuntuu pahalta heidan puolesta. Meilla onneksi miehen tulot on riittavat, niin pystyn olemaan kotona. Monella muulla koti vaihtuisi kadulle, jos molemmat/yksinhuoltaja ei kavisi toissa.



Ja kylla, kotihoito on parempi lapselle, jos vanhemmat ovat tayspaisia, rakastavia ja vastuuntuntoisia.