Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Otanko yhteyttä ex-miesystävääni vai en? Mietin asiaa viime yönäkin niin etten saanut
30.03.2009 |
juurikaan nukuttua....
Eli tilanne on tämä: Olen onnellisesti naimisissa ja meillä on kaksi lasta...
Tätä nykyistä suhdettani, nykyisin avioliittoa edelsi 10-vuotinen seurustelu erään todella sympaattisen, kultaisen, ihanan miehen kanssa. Tuo mies auttoi mua eteenpäin kun mulla oli vaikeaa, kiitos hänen olen nyt tässä ja järjissäni ja voin hyvin. Olin vasta 16-vuotias kun aloin seurustelemaan tuon pojan kanssa. Ja siis 26v kun erosimme lopullisesti minun aloitteestani (silloin tuntui että tahdon olla ihan vapaa). 28v menin naimisiin nykyisen mieheni kanssa... Tuota lopullista eroa ennen oli monta välirikkoa kun minä tahdoin etsiä itseäni ja näiden aikana mulla oli muitakin miehiä. Tämä exäni sanoi että hän odottaa mua aina ja rakastaa aina jne. On aina tukena mitä vaan tapahtuukaan. Ja näin siis oli vaikka minä töpeksin ihan älyttömästi. Nyt vasta osaan katua noita tekosiani kunnolla. Ex kosikin monta kertaa ja minä aina sanoin että ei ja perustelin etten ole valmis sellaiseen...
En oikeastaan tiedä rakastinko exää sen vähemmän kuin nykyistäni, tuskin. Syy siihen miksi olen nykyiseni kanssa on oikeastaan sattumaa, eli hän osui kohdalle sitten kun olin henkisesti vakaa, kypsä, valmis sitoutumaan jne. Tuntui myös helpottavalta ettei hän tiennyt menneisyydestäni liikaa. Rakastuimme ja menimme aika nopsaan naimisiin ja kaksi lasta sitten peräjälkeen.
No nyt olen alkanut katua ihan hirveästi sitä miten tuota exää kohtelin ja jotenkin hävettää etten sitten lopulta valinnut häntä kaiken jälkeen vaikka ihan yhtä hyvä hän olisi ollut kuin nykyiseni (en kadu silti nykyiseni valintaa, myös hän on ihana ja olen 100% sitoutunut häneen). Lisäksi nyt kuulin kaveriltani, että ex oli vuodattanut luottamuksellisesti hänelle että hänestä (exästä) tuntuu että mä käytin häntä vaan hyväkseni, en oikeasti rakastanut, käytin vaan sen aikaa kun tarvitsin ja kunnes löysin paremman. Lisäksi hän sanoi että on tavallaan nolannut itsensä kun vannoi rakkautta minuun kaikkien edessä jne ja nyt hän on yksin ja minä naimisissa toisaalla.
Olen tosi surullinen exän puolesta nyt. En siis halua mitään säpinään hänen kanssaan, vaan tahtoisin kertoa että ihan oikeasti rakastin häntä ja että ilman häntä en olisi tässä nyt ja hän auttoi minua niin korvaamattomasti elämässäni. Ja ehkä senkin että tapasimme vain väärään aikaan, se on syy miksi meistä ei tullut perhettä jne mitä hän haaveili.
Kannattaako ottaa yhteyttä? Vaikka facebookin kautta pistää postia tai soittaa?
Kommentit (26)
Mutta älä revi vanhoja haavoja auki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
exälle sen että hän tietää että oli tärkeä mun elämässä ja rakastin häntä ihan oikeasti? Ettei sure asiaa ja hukkaan mennyttä 10 vuotta, vaan että tietäisi että se oli aitoa....
ap
Älä pidä yhteyksiä edes FB:ssä, unohda soittaminen! Käytä energiasi nykyiseen suhteeseen ja vaali perhettänne. En hyvällä tahdollakaan voi muuhun kehottaa. Minusta tuollainen kaipuu vanhaan suhteeseen on aika lapsellista. Ruoho ei ole vihreämpää... Mitä väliä, mitä joku ex sinusta ajattelee.
Älä pidä yhteyksiä edes FB:ssä, unohda soittaminen! Käytä energiasi nykyiseen suhteeseen ja vaali perhettänne. En hyvällä tahdollakaan voi muuhun kehottaa. Minusta tuollainen kaipuu vanhaan suhteeseen on aika lapsellista. Ruoho ei ole vihreämpää... Mitä väliä, mitä joku ex sinusta ajattelee.
jälkeenpäin ottanut hyvin asiallisesti yhteyttä ja pyytänhyt anteeksi typeryyttäni.
En tiedä tahdoinko vain itselleni paremman mielen, mutta jotenkin se tuntui oikealta, että kerroin että olen todella pahoillani ja tiedän itsekin nyt kuinka typerä olin.
Juttelitko ensin niitä näitä muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turha kuvitella, että tuo jää siihen yhteen FB-viestiin! Minusta on epäreilua ex-miestä kohtaan elätellä toiveita enää tässä vaiheessa (siten hän sen kuitenkin ottaa). Jos et ole silloin pystynyt tunteistasi kertomaan, niin anna olla. Parempi miehenkin katsoa vain tulevaisuuteen.
Tuskin se itseasiassa sua enää noin paljon suree. Kännistä tilitystä tietysti sun kaverille... Sääli, sääli, niisk. Jos ette ole missään yhteydessä olleet, niin miksi aloittaa nyt?
yhteyttä. Viime yönä olin 100% varma että otan yhteyttä, pyydän anteeksi ja kerron että olen todella kiitollinen kaikesta mitä hän vuokseni teki. Nyt en enää ole niin varma :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensin niitä näitä ja sitten lopussa sanoin, että "hei muuten, mä olin silloin joskus tosi typerä ja oon tosi pahoillani kaikesta...." jne. Hän otti anteeksipyydön hyvin, lähinnä nyökytti että ei se enää mitään, vaikka näki että olin aikanaan satuttanut. Kai se jotain auttoi, että myönsin suoraan olleeni se tyhmempi.
6
ole mikään toiveiden herättely... AInakaan ei oma tilanteeni ollut lainkaan sellainen. Olen myös toisella tavalla jutellut menneisyyden henkilön kanssa mieltä kaivertamaan jääneestä asiasta, ja mielestäni se ratkaisu on joka kerta ollut oikea, eikä johtanut mihinkään väärinkäsityksiin.
6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tahdon vain sanoa koska omaa mieltäni on jäänyt painamaan..
Aivan sama kuvio, lapsia on mullakin nyt kaksi jne. Mutta sillä erotuksella, että ero tästä suuresta nuoruuden rakkaudesta oli tavallaan yhteinen päätös; voimme kuitenkin yhtä huonosti siinä suhteessa.. lopulta, ekojen onnellisten vuosien jälkeen.
Nyt tämä mun ihana, suloinen ja aina niin kiltti exä on naimisissa jo. Ei varmaankaan ole mun perään itkenyt, oli meillä sen verran vaikeaakin. Pidimme jonkun aikaa yhteyttä eromme jälkeen, koska tavallaan meillä oli yhteinen lapsi, mun koira, joka piti tätä exää isäntänään.
Olen miettinyt, että pitäisi laittaa sille ihanalla ihmiselle jotakin kautta postia, että olen pahoillani kaikista niistä paskoista jutuista, joita sille tein yhteisten vuosiemme aikana. Olin varsinainen riivinrauta toisinaan... se hävettää...
En silti halua millään muotoa vaikeuttaa miehen nykyistä avioliittoa, eli jätän varmaan pahoittelut kirjoittamatta/sanomatta. Mutta ehkä ap sulla on sikäli eri tilanne, että exäsi ei ole suhteessa? Jos sinua painaa se, että jotakin jäi sanomatta, niin en ymmärrä miksi et voisi viestiä miehelle laittaa? Varsinkin jos päätät, että viesti jää vain yhteen tai kahteen ja kirjoitat selvästi exällesi senkin; että et haikaile menneitä vaan oikeasti haluat pyytää anteeksi tms.
Miksi et kertoisi miehellesi, että tietyt asiat painavat sinua ja haluaisit niistä kirjoittaa exällesi? Avoimuus on varmasti ainoa oikea keino tuossa hommassa, salailemalla tekemisiäsi et saa kuin epäluuloa ja pahaa aikaiseksi.
Minä siis ajattelen niin, että olet ihan oikeassa, jos exällesi kirjoitat - jos teet sen vilpittömästi ja avoimesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori vaan, mutta niin se menee,vaikka kuinka vakuuttelet toisin. Niin että kannattaa ottaa ne pinkit rillit pois silmiltä ihan nyt heti. Jos tosiaan olet onnellinen nykyisessä suhteessasi, niin kuin sanot, unohdat tällaiset haihattelut saman tien. Siitä ei seuraa mitään hyvää. Ennen kuin huomaatkaan, olet anteeksipyynnön velkaa myös nyksällesi.
Terveisin eräs tätäkin joskus typerässä nuoruudessaan kokeillut ja sittemmin huomattavasti viisastunut, nykyisin onnellisesti naimisissa oleva rouvashenkilö...
Mä en usko että miehet jää vatkaamaan päässään mitään vanhoja asioita. Suurella todennäköisyydellä reaktio tulisi olemaan että mitä helvettiä tämä tilitys nyt on... Antakaa exienne elää omaa elämäänne rauhassa, ilman mitään hämmennyksiä. Minusta olisi erittäin omituista jos joku vanha miesystävä lähettäisi mitään viestejä minulle.
Kirjoittakaa kirje ja sen jälkeen polttakaa se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap tosiaan haikailisi exän perään, niin silloin ilman muuta jokainen sanoisi, ettei kannata vaivautua ottamaan yhteyttä. Mutta kyllä minä ap:n viestistä luen, ettei kyse ole mistään vanhasta janottavasta suolasta, vaan ihan vilpittömästi ystävällisestä yhteydenotosta.
Mutta yksiselitteistä vastaustahan tuohon on vaikea antaa, se kun riippuu niin monesta asiasta, joista suuri osa on vain exän tiedossa (miten hän asioihin suhtautuu).
Minuun otti kerran yhteyttä ex-poikaystävä kymmenen vuoden takaa. Ja hänellä oli hieman samanlaisia asioita mielessä kuin ap:llä, eli häntä oli jäänyt mietityttämään se miten eromme oli mennyt ja miten minä olin sen ottanut. Hän soitti minulle, hänellä oli perhe ja minä olin sinkku. Kyllähän sellainen soitto oli hämmentävä, koska se oli niin täysin ennaltaodottamaton. Mutta ei siinä puhelussa yhtään mitään pahaa ollut. Siitä puhelusta tuli mieleen, että juuri tuollainenhan se mies tosiaan jo silloin oli, umpirehellinen ja omatunnon omaava, minusta hyvin huolta pitävä. Mutta ei nuo muistot saaneet minua mitenkään sekaisin tai haikailemaan hänen peräänsä, sillä kyllä minulle oli myös selvää, etten ollut valmis viettämään loppuelämääni hänen kanssaan, vaikka hänellä onkin ikuinen paikka sydämessäni.
Eli tältä pohjalta sanoisin, ettei se todellakaan välttämättä pieleen mene, vaikka ottaisitkin exääsi yhteyttä. Jotkin mietteissä olevat asiat voivat todellakin sillä selvitä. Ja meillä se yhteydenotto jäi siihen yhteen kertaan kyllä sen asian tiimoilta. Mutta minä en ole ap:n ex, joten hän voi tietenkin reagoida aivan eri tavalla.
miehet eivät vaan tilitä sydänsurujaan muille niin kuin naiset usein tekevät.
Mä en usko että miehet jää vatkaamaan päässään mitään vanhoja asioita. .
Anteeksipyynto voisi auttaa siihen, että hän pystyisi vielä luottamaan muihin ja siihen, että hänelläkin saattaa olla vielä joskus onnellinen suhde.
Ymmärrän ettet ole hakemassa seikkailua ja ymmärrän mitä kannat sisälläsi.
Minulla oli hyvin vaikea ex-mies, joka kohteli minua huonosti.
Hänen sanansa jätti jälkensä itsetuntooni. Menin naimisiin ja löysin hyvän miehen, mutta aina nämä ex:n sanat kummittelivat päässäni.
Viisi vuotta myöhemmin ex otti yhteyttä ja halusi käydä kahvilla. Minä menin.
Hän pyysi siellä anteeksi kaikkea aiheuttamaansa mielipahaa ja sanoi että oli iloinen puolestani että olin lopulta löytänyt hyvän miehen.
Siitä alkoi oma eheytymiseni ja unohdin katkeruuden ex:ään :)
Minä en näe mitään pahaa siinä että tapaisit tai kirjoittaisit exällesi. Ole rehellinen sanoissasi ja ole vilpitön. Onnea!
Älä mene sössimään hänen - ja samalla koko perheesi elämää.
Menneet on menneitä, aika on parantanut. Sinun anteeksipyyntö voidaan tulkita ihan väärin. Ja se on todennäköistä.
OIkeesti uskon että haluat vaan pientä seikkailua nykyiseesi. Naamioit sen inhottavaksi tekohyveellisyydeksi. Olisit edes itsellesi rehellinen. ANNA IHMISTEN OLLA ÄLÄKÄ SEKOILE. Hoida omat asiasi ja pidä huolta perheestäsi.
Ap:n ja exän erosta lienee jo vuosia, jos ap on ennättänyt seukata nyk. miehen kanssa pari vuotta ennen naimisiin menoa, ja lapsiakin on tullut. Tuskin se ex on pysähtynyt elämässään paikalleen, yhä edelleen siellä haikailee unelmiensa naisen perään joka jätti ja nai toisen.
Miksi niin moni näkee yhteydenoton "vanhan lämmittelynä"?! Itse en kyllä osaisi kuvitella vastaavassa tilanteessa (siis että naimisissa oleva ex ottaisi minuun yhteyttä) ajattelevani minkään sorttisia lämmittelyajatuksia..?!
Aikuisia ihmisiähän te olette. Ota vaan ap yhteyttä, sano että on jäänyt vaivaamaan ja haluat asian pois mielen päältä. Kerro että sulla hyvä elämä, että toivot samaa exällekin.
Siinä se.
Alue: Aihe vapaa
Mitä nykyinen miehesi ajattelee jos olet yhteydessä ent. mieheen? Tuskin se yhteydenotto jää yhteen viestiin. Mun mies ainakin olisi todella loukkaantunut jos menisin exälle tuollaisia viestejä laittamaan, vaikak kyseessä onkin aika ennen häntä. Mennyttä on turha avata uudelleen.
Ja mitä jos sun miehen ex-tyttöystävä tulis soittelemaan että rakastin ihan oikeasti ja olen pahoillani .... mitä tykkäisit?