Apua!!seroxat ja raskaus!nyy luin että ei saa käyttää raskauden aikana!!!
lääkäri ei ole tästä sanonut!!viimeiset kuukaudet menossa!!
onko kellään kokemusta ja onko lapsi syntynyt terveenä?
Kommentit (12)
ei sit itseäsi kiinnostanut
tottakai kiinnosti heti raskauden alussa mutta lääkäri sanoi ei ole haittaa, syö ihan rauhassa.
nyt tulin lukeneeksi netistä tästä.
ap
Äidit syövät ihan holtittomasti raskauden ja imetyksen aikana mielialalääkkeitä, rauhoittavia, unilääkkeitä, jne. Tietenkään niitä ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana! Tietysti ne vaikuttavat lapseen, etenkin kehittyviin aivoihin.
Voit toki ottaa asian puheeksi lääkärin kanssa, mutta itse saat seuraamukset lapsesi kanssa kantaa.
Vaikka selosteessa sanotaan että ei saa käyttää, voi kuitenkin jos lääkäri sen katsoo tarpeelliseksi. Ap.n tapauksessa lääkäri on tiennyt asiasta ja sanonut, että lääkettä voi käyttää joten ei huolta. Raskauden aikana yleisesti käytettävän verenpainelääkkeen selosteessakin sanotaan ettei saa käyttää raskauden aikana.
lääkäri ei siksi ole kieltänyt. Todennäköisemmin saat down vauvan kuin masennuslääke aiheuttaisi lapsellesi mitään.
Tietenkään niitä ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana! Tietysti ne vaikuttavat lapseen, etenkin kehittyviin aivoihin.
itse saat seuraamukset lapsesi kanssa kantaa.
[/quote]
millähän luulet masennuksesta kärsivän selviävän ilman lääkitystä raskausaikana?
http://www.hus.fi/default.asp?path=1%3B28%3B824%3B2049%3B2265%3B2260%3B…
Teratologinen tietopalvelu
Teratologinen tietopalvelu on koko maan kattava puhelinpalvelu. Yhteyttä voivat ottaa raskautta suunnittelevat tai jo lasta odottavat vanhemmat, terveydenhoitohenkilökunta, apteekit ja terveydenhuollon viranomaiset. Palvelun tärkeimpiä tehtäviä on sikiövaurioiden ennaltaehkäisy.
* puh. (09) 471 76 500
* kyselyihin vastataan arkisin klo 9-12
Hedelmällisyyteen tai sikiöön vaikuttavista aineista saa tietoa Teratologisesta tietopalvelusta, joka siirtyi vuoden 2005 alussa Väestöliitosta HUS:n Myrkytystietokeskuksen alaisuuteen. Vastaavia keskuksia on perustettu useaan Euroopan maahan, mutta Pohjoismaista Suomi on toistaiseksi ainoa, jossa tällainen tietopalvelu toimii. Palvelun tärkeimpiä tehtäviä on sikiövaurioiden ennaltaehkäisy.
Teratogeeneillä tarkoitetaan ulkoisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen tai kehittyvään alkioon tai sikiöön. Tällaisia voivat olla äidin käyttämät lääkkeet, äidin infektiot ja rokotukset, sekä erilaiset ympäristöaltistukset (esim. kemikaalit ja säteily). Ulkoisten tekijöiden aiheuttamat sikiövauriot ovat potentiaalisesti estettävissä.
Käytössä olevaan tutkimustietoon nojautuen arvioidaan tapauskohtainen riski, ja tämän pohjalta voidaan neuvoa vanhempia tai äitiä hoitavaa lääkäriä. Teratologinen tietopalvelu ei puutu äidin, raskauden tai lapsen hoitoon eikä määrää lääkkeitä. Palvelu antaa vain tietoa jonkin ulkoisen tekijän sikiövaikutuksista. Neuvonnan lisäksi palvelu kerää ja tuottaa tietoa eri lääkkeiden vaikutuksista raskauden ja imetyksen aikana.
***
lääkärit eivät yleensä ole aina täysin perillä näistä lääkeasioista, ikävä kyllä. eivät ilmeisesti aina viitsi soitella teratologiseen...
ymmärrän suuttumuksesi lääkäriin. kannattaa hänellekin sanoa asiasta.
soitan heti aamulla.
Tosin se tuntuu aika myöhäiseltä kun vauva on jo täysin kehittynytkin...
ap
Ja se on kai tavallisin raskauden aikana käytetty verenpainelääke.
Itse keskustelin ennen raskautumista sekä psykiatrin että gyneni kanssa, ja molemmat suosittelivat mun tapauksessani Seroxatin käytön jatkoa myös raskauden aikana.
Konsultoi siis läääkäreitäsi pikaisesti.
ylilääkär imääräsi raskaushepatoosin aiheuttamaan kutinaan Ataraxia. Luin tuoteselosteen, jossa ko. lääke kielletään raskauden ja imetyksen aikana.
Vaikka järki sanoi, että lääkäri tiesi mitä määräsi, soitin kuitenkin tuonne teratologiseen. Ihminen siellä päässä oli ihan hämmästynyt että lukeeko siinä tosiaan noin? Lääke on juuri tuohon kyseiseen vaivaan todella käytetty.
Uskon että myös oma lääkärisi on ollut perilä asioista.
Kaksi keskimääräistä fiksumpaa lasta on tullut. Siis oikeasti fiksuja ei mitään äidin mielestä fiksuja.
Tietenkään niitä ei saa käyttää raskauden tai imetyksen aikana! Tietysti ne vaikuttavat lapseen, etenkin kehittyviin aivoihin.
itse saat seuraamukset lapsesi kanssa kantaa.
millähän luulet masennuksesta kärsivän selviävän ilman lääkitystä raskausaikana?
Raskaus
Joidenkin epidemiologisten tutkimusten mukaan paroksetiinin käyttöön ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana saattaa liittyä sydämen epämuodostumien (esim. kammioväliseinän (suurin osa) tai eteisväliseinän epämuodostumien) vaaran pieni lisääntyminen. Vaikutusmekanismia ei tiedetä. Olemassa olevan tiedon mukaan paroksetiinia saaneen äidin vaara saada lapsi, jolla on sydämen epämuodostuma on alle 2/100, kun se on tavallisella väestöllä 1/100. Olemassa olevan tiedon mukaan synnynnäisten epämuodostumien määrä ei kaikenkaikkiaan ole suurempi kuin muulla väestöllä.
Paroksetiinia tulee käyttää raskauden aikana vain, kun sen käyttö on ehdottomasti tarpeellista. Hoitavan lääkärin on harkittava muita vaihtoehtoisia hoitoja naisille, jotka ovat raskaana tai suunnittelevat raskautta. Hoidon äkillistä lopettamista tulee välttää raskauden aikana (ks. "Paroksetiinihoidon lopettamiseen liittyvät oireet" kohdassa 4.2 Annostus ja antotapa).
Vastasyntyneitä on seurattava, jos äiti on käyttänyt paroksetiinia raskauden loppuvaiheille saakka, varsinkin raskauden viimeiselle kolmannekselle.
Seuraavia oireita voi esiintyä vastasyntyneellä, kun äiti on käyttänyt paroksetiinia raskauden loppuvaiheessa: hengitysvaikeus, syanoosi, apnea, kouristukset, lämpötilanvaihtelut, ruokkimisvaikeudet, oksentelu, hypoglykemia, hypotonia, hypertonia, ylikorostuneet refleksit, vapina, tärinä, ärtyneisyys, voimakas uneliaisuus, uupumus, jatkuva itkeminen ja nukkumisongelmat. Oireet saattoivat johtua joko serotonergisistä vaikutuksista tai lopettamisoireista. Useimmissa tapauksissa vaikeudet alkoivat heti tai pian (< 24 tuntia) synnytyksen jälkeen.
Eläinkokeissa havaittiin lisääntymistoksisuutta, mutta kokeet eivät osoittaneet suoraa haitallista vaikutusta raskaudelle, alkion/sikiön kehitykselle, synnytykselle tai lapsen kehitykselle heti syntymän jälkeen (ks. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).
http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humspc/8/48958.shtml