Lue keskustelun säännöt.
Eikö 4- ja 5-vuotiaat tarvitse varhaiskasvatusta?
26.03.2009 |
Mua ihmetyttää tässä subjektiivista hoito-oikeutta koskevassa keskustelussa eniten se, että monet katsovat sen olevan ihan ok, että 4- ja 5-vuotiaat eivät ole ollenkaan tarhassa vaan käyvät esim. kaksi kertaa viikossa kerhossa. Siis eikö teidän mielestä tuon ikäiset lapset tarvitse jo muutakin varhaiskasvatusta?
Jossakin ketjussa joku oli sanonut äidin huolehtivan varhaiskasvatuksesta, mutta eihän se voi niin mennä! Taitavinkaan äiti ei kyllä onnistu huolehtimaan kaikista - esim. sosiaalisista ja emotionaalisista - varhaiskasvatuksen tavoitteista.
Olen itse uskovainen ja suhtaudun srk:n kerhoihin myönteisesti, mutta en silti näkisi niiden tuovan tarvittavaa varhaiskasvatusta 4- tai ainakaan 5-vuotiaalle lapselle. Puhumattakaan siitä, että JOKAISEN vanhemman vakaumusta on kunnioitettava ja on ärsyttävää tarjota srk:n kerhoja ratkaisuiksi kaikkeen, kun monet eivät halua niihin lapsiaan pistää niiden edustamien arvojen vuoksi.
Jos muissa maissa varhaiskasvatus alkaa jo viimeistään 4-vuotiaana niin miksi siihen suhtaudutaan Suomessa niin äärimmäisen negatiivisesti - ainakin silloin, jos perheessä on vauva?
Kommentit (64)
Liikkuminen yleisillä paikoilla, kaupoissa, teatterissa ja ravintolassa (kaikkialla).
Pelaamme, leikimme, askartelemme, luemme ja laulamme. Seuraamme vuodenaikojen vaihtelua. Säätä ja viikonpäiviä, kuukausia. Puhumme toisillemme nätisti, olemme kohteliaita ja odotamme vuoroamme.
Olemme tekemisissä muiden ihmisten, aikuisten ja lasten kanssa.
Lapset käyvät myös kerhossa ja harrastuksessa.
Mitä ap sinun mielestäsi varhaiskasvatus on??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka aamu 8.30-10.30 on "varhaiskasvatusta" mm. liikuntaa, muskaria, kielellisiin valmiuksiin liittyvää puuhastelua (loruilua, tarinoita näytelmiä yms), askartelua, retkiä, sen jälkeen ulkoilu ja ruokailu. Kyllä jo pelkän aamupäivän aikana tulee varsin paljon virikkeitä. Oman lapseni haen yleensä jo päiväunien jälkeen, koska teen töitä osa-aikaisesti. Srk:n kerhossakin lapsi kävi aiemmin, mutta se oli lähinnä "askartelukerho" ei paljon muuta.
Ja lisäksi vielä perhepäivähoitajia.
Omassa lapsuudessani 80-luvulla kaikki talon lapset olivat kotihoidossa, Lisäksi muutama äiti oli perhepäivähoitajana, eli lapsia oli todella paljon.
Seuraa oli aina.
Nyt, omien lasteni lapsuudessa kaikki naapuruston lapset ovat päiväkodissa. Perheet ovat pieniä ja lapset viedään pieninä hoitoon.
Puistoissa on vain alle 3-vuotiaita lapsia. Seurakuntakaan ei järjestä enää ryhmää isommille lapsille, koska tulijoita on niin vähän.
Ei liene vaikea arvata, että oma 4-vuotiaani on osa-aikaisessa päivähoidossa.
sen vuoksi, että valmistaisi kouluun. Tarvitaanko nyt jo 4- ja 5-vuotiaille valmistavaa ryhmätoimintaa, että pärjäisivät eskarissa?
Silloin, kun kaikki ei käyneet eskaria, koulussa nähtiin kyllä erot, kuka tulee suoraan kotihoidosta ja kuka on ennenkin ollut isossa ryhmässä. Mihin kummaan tässä on kiire jo 4- ja 5-vuotiaana? Vanhemmillahan se kasvatusvastuu on joka tapauksessa ja ne sosiaaliset taidot yms. kerkeää oppia vielä aikuisenakin, jos on oppiakseen. Tuntuu kurjalta, että 4-vuotiaalla olisi kiire kehittyä ja hankkia taitoja ja tietoja.
Ja lisäksi vielä perhepäivähoitajia.
Omassa lapsuudessani 80-luvulla kaikki talon lapset olivat kotihoidossa, Lisäksi muutama äiti oli perhepäivähoitajana, eli lapsia oli todella paljon.
Seuraa oli aina.Nyt, omien lasteni lapsuudessa kaikki naapuruston lapset ovat päiväkodissa. Perheet ovat pieniä ja lapset viedään pieninä hoitoon.
Puistoissa on vain alle 3-vuotiaita lapsia. Seurakuntakaan ei järjestä enää ryhmää isommille lapsille, koska tulijoita on niin vähän.Ei liene vaikea arvata, että oma 4-vuotiaani on osa-aikaisessa päivähoidossa.
sen vuoksi, että valmistaisi kouluun. Tarvitaanko nyt jo 4- ja 5-vuotiaille valmistavaa ryhmätoimintaa, että pärjäisivät eskarissa?
Silloin, kun kaikki ei käyneet eskaria, koulussa nähtiin kyllä erot, kuka tulee suoraan kotihoidosta ja kuka on ennenkin ollut isossa ryhmässä. Mihin kummaan tässä on kiire jo 4- ja 5-vuotiaana? Vanhemmillahan se kasvatusvastuu on joka tapauksessa ja ne sosiaaliset taidot yms. kerkeää oppia vielä aikuisenakin, jos on oppiakseen. Tuntuu kurjalta, että 4-vuotiaalla olisi kiire kehittyä ja hankkia taitoja ja tietoja.
ei kai päivähoito ole paHEmpi kuin kerho.
Kysymys kuuluu ennemmin, että miksi lapsi pitäisi viedä päiväkotiin ja siten viedä hoitopaikka joltakulta joka sitä todella tarvitsee, jos vajaan hoitopäivän antaman "virikkeen" voisi tarjota kerhokin.
Kun koko keskustelu kai juontaa tästä säästämisestä ja miten kunnilla ei ole päivähoitopaikkoja tarjota...kuitenkin siellä hoidossa on paljon lapsia, jotka ovat siellä vaikka voisivat olla kotona ja käydä kerhoa tms vastaavaa.
Kyllä jos puntarissa on päiväkotien/koulujen makkararuokalinja vastaan subjektiivisen päivähoito-oikeuden, niin vaaka kallistuu jälkimmäisen säätelyyn.
Kerhoja ja harrastustoimintaa järjestävät muutkin kuin seurakunnat, jos se jotakuta tökkii.
toisaalta keskustelun voisi saada aikaan mistä vain.
Monilla työpaikoilla on useita ihmisiä jotka ovat poissa joka kuukausi töistä sen määrän päiviä joita ko. paikan sopimus sallii olla ilman lääkärintodistusta.
Käsittämätön perustelu, koska "mulla on oikeus sairastaa".
Viis siitä että se on muille haitaksi, mutta kun MULLA on oikeus.
Suomalaiset on vaan niin peruskateellisia, jos johonkin on oikeus, se on saatava, viis muista.
Miksi kerho on hyväksi 4-5-vuotiaille, mutta päivähoito, jopa vähäisinä tuntimäärinä on huonoksi?
Ja toisekseen, en tiedä mitä ameeboja teidän 5-vuotiaat ovat, mutta omalle lapselleni ei puistoilu 1- ja 2-vuotiaiden kanssa ole kovinkaan mieluista seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silloin oli vielä paljon lapsia, jotka eivät käyneet edes esikoulua.
Nyt on päiväkodissa erikseen jo viskaritunteja ja viskaritehtäviä 5-vuotialle. Oman lapseni päiväkodissa on erikseen pienryhmätoimintaa jopa 4-vuotiaille, ryhmissä harjoitellaan erinäisiä ikään sopivia taitoja.
Itselläni oli ollut selvästi väärä käsitys päiväkodista ennen kuin oma lapseni aloitti siellä. Hämmästyin miten "valmentavaa" se monin tavoin on, vaikka kaikki käykin leikin varjolla. 4-5-vuotiailla on mahtava oppimiskapasiteetti, en itse kotiäitinä ihan niin paljon olisi osannut/hoksannut tarjota eri taitoalueilla. Joku toinen kotiäiti ehkä osaa.
En siis ole päiväkoteja vastaan, lapsi on ollut siellä hyvässä hoidossa. Ihmettelen vain sitä että pitääkö lapsen olla varhaiskasvatuksessa muualla jos minä pysytyn nyt olemaan lasteni kanssa kotona.
En myöskään ole subjektiivista päivähoitoa vastaan, jokainen valitsee vaihtoehdoista oman jaksamisen ja halun mukaan, mutta ihmettelen vaan tuota että jokaisen olisi oltava kodin ulkopuolella kasvatettavana, jotta tulisi oikein kasvatetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen lapsen syntymän jälkeen hän masentui pahasti ja esikoinen 4v aloitti päiväkodissa 3pv/vk. Ja hän on ollut ihan ihmeissään miten paljon lapsi on kehittynyt muutaman kuukauden aikana. Vaikka lapsi kävi seurakunnan kerhossa, muskarissa, joka viikko kävivät ystävien luona kyläilemässä. Eli tekivät kaikkea mitä täällä niin kovin mainitaan että kyllä nämä riittävät varhaiskasvatukseksi. Mutta kyllä ainakin tämä lapsi on kehittynyt huimasti päiväkodissa olo aikana, sen sanoi äiti itse joka ennen niin kovin kritisoi päiväkotia.
Mikä ihmeen juttu toi on, että 4v-5v iästä sitä tarvitaan?!
Synnytysvalmennukseen täytyisi lisätä pakollinen vanhemmuuskoulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytysvalmennukseen täytyisi lisätä pakollinen vanhemmuuskoulutus.
[/quote]
että 4-vuotiaat yleensä nauttivat samanikäisestä seurasta. Alle 3-vuotiaalle riittää hyvin vanhemmatkin, ei sen ikäinen juuri tarvitse lapsikavereita.
4-vuotias on jo otollisessa iässä osallistumaan monenlaiseen ryhmätyöskentelyyn, oma perhe harvoin pystyy luomaan samanlaista vertaisryhmää kuin kerho tai päiväkoti.
Mikä ihmeen juttu toi on, että 4v-5v iästä sitä tarvitaan?!
Synnytysvalmennukseen täytyisi lisätä pakollinen vanhemmuuskoulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotonaan, jossa valistuneet vanhemmat syöttävät, pukevat , ulkoilevat, lukevat , piirtävät, rakentavat ja hommaavat leluja ja ikäistä seuraa.
Järki käteen. Miten -...tissä aikaisemmat sukupolvet on ollenkaa varttuneet aiakuisiksi, kun niillä ei ole ollut joka hetki joku helvatun lastentarhanopettaja vanavedessä varhaiskasvattamassa.
Lastenkasvatus ei ole mitään avaruusfysiikkaa, hei haloo, sitä voi tehdä ihan normi kaupunkilaisjärjellä ja -ammattitaidolla.
kun sitä ei ole kotona, leikkipuistossa, ei perhekerhossa, srk:n päiväkerhossakin on lähes pelkästään 3-vuotiaita.
Oma lapseni saa sen 3 x viikossa päiväkodissa. Toki kerhokin kelpaisi, jos 5-vuotiaille sellaista järjestettäisiin.
kotonaan, jossa valistuneet vanhemmat syöttävät, pukevat , ulkoilevat, lukevat , piirtävät, rakentavat ja hommaavat leluja ja ikäistä seuraa.
Järki käteen. Miten -...tissä aikaisemmat sukupolvet on ollenkaa varttuneet aiakuisiksi, kun niillä ei ole ollut joka hetki joku helvatun lastentarhanopettaja vanavedessä varhaiskasvattamassa.
Lastenkasvatus ei ole mitään avaruusfysiikkaa, hei haloo, sitä voi tehdä ihan normi kaupunkilaisjärjellä ja -ammattitaidolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luettuani mm. tätä ketjua tajuan, missä mättää.
Siis vanhemmat ei oikeasti tee mitään kotona lastensa kanssa ja siksi siellä on itsellä kurjaa ja lapsilla kurjaa ja siksi pitää viedä lapset tarhaan virikkeitä ja varhaiskasvatusta saamaan.
Hohhoijaa.
"Päivähoidossa ekstraa : , laulu ja leikkituokiot, metsäretket, matkat uimaan/luistelemaan" jne mitä tuolla nyt saattoi bongata keskustelun lomasta.
Meillä ne ainakin kuuluvat siihen kotiäidin arkeen.
Retkeilemme päivittäin joko metsässä tai muualla, puistossa käydään tai ollaan omassa ihanassa pihassa.
Tavataan muita lapsia ja ihmisiä, käydään kirjastossa, uimassa, luistelemassa.
Pelataan, leikitään, askarrellaan, piirretään, maalataan, lauletaan, soitetaan, tanssitaan, luetaan, kerrotaan tarinoita, leikitään mielikuvitusjuttuja,mitä nyt ikinä voi keksiä ja paljon voikin!
Lisäksi lapset tarvitsevat aikaa leikkiä ihan omassa rauhassaan, yksin ja muiden kanssa ilman aikuista.
Sitä kuuluisaa "vapaata leikkiä"
Kerho kuuluu ohjelmaan pari kertaa viikossa.
Meillä sattuu olemaan aivan ihana kerho!
Kaikkien lasten kerhoissa on aikanaan opeteltu itse pukemaan, siis on toki osattu jo muutenkin, mutta kerhossa kannustettu omatoimisuuteen, kuten siellä kuuluisassa päivähoidon varhaiskasvatuksessa.
Eväitä ei vain ole nyrsitty vaan kyllä ruokatavat kuuluvat pöytää aina.
Kotonakin meillä syödään monta kertaa päivässä *ajatella* eikä eletä kuin siat pellossa.
OK. Olen itse ammatiltani perehtynyt monenlaiseen pedagogiikkaan ja tehnyt vuosia töitä eri-ikäisten lasten kanssa.
Olen taitava sekä taideaineissa, että musiikissa, olen luova ja tykkään touhuta.
Ehkä minut on sitten luotu tähän kotiäidin uraan, koska kehtaan vielä nauttia tästä vuosienkin jälkeen.
MUTTA tunnen kyllä muitakin äitejä, jotka puuhaavat lastensa kanssa kaikenlaista varhaiskasvatuksellista, että en nyt usko olevani ainoa outo tässä maassa.
Emmekä asu paikassa jossa lapsia on koko naapurusto täynnä, päinvastoin.
Kyllä ystäviä ja ihmisiä pitää ihan aktiivisesti mennä tapaamaan.
Naapurustossa asuu vain pari mummoa ja kissa :)
Toki kiva että päivähoidossa viihdytään, mutta argumentit on hieman heppoisia ehkä.
Toisaalta jos vanhempi ei oikeasti kykene omasta mielestäänkään kasvattamaan lastaan, on turvallista että joku ammattilainen tekee sen, on vain aika surullista jos omaan vanhemmuutten ei luoteta yhtään hienojen termien vuoksi.
jos eivät kaikkea tuota?
Joka aamu 8.30-10.30 on "varhaiskasvatusta" mm. liikuntaa, muskaria, kielellisiin valmiuksiin liittyvää puuhastelua (loruilua, tarinoita näytelmiä yms), askartelua, retkiä, sen jälkeen ulkoilu ja ruokailu. Kyllä jo pelkän aamupäivän aikana tulee varsin paljon virikkeitä. Oman lapseni haen yleensä jo päiväunien jälkeen, koska teen töitä osa-aikaisesti. Srk:n kerhossakin lapsi kävi aiemmin, mutta se oli lähinnä "askartelukerho" ei paljon muuta.
hmm, mitä lapset sitten kotona tekevät?
jos eivät kaikkea tuota?
Meillä lähin leikkipuisto on 5 km:n päässä, sinne ei juuri viitsi kävellä, koska hyvin harvoin siellä on lapsiseuraa.
Kunta ei järjestä kerhoja, srk:n kerhossa on 20 kpl 3-5-vuotiasta yhdellä hoitajalla, ei kiitos.
Lapsi käy 2x5h päiväkodissa ja viihtyy siellä varsin hyvin. Kun kysyy mikä on parasta päiväkodissa, hän luettelee 5 lapsen ja 2 hoitajan nimet, askartelun ja pihan kiipeilytelineen.
30: Kuulostaa siltä, että ystäväsi epäilee päätöstään ja uskottelee sekä itselleen, että muille päivähoidon paremmuutta ;) No ei vaiskaan. Varmasti lapsen on parempi olla vaikka tarhautettunakin kuin masentuneen äidin hoivissa. Tapauskohtaisesti tietysti!
Minä kyllä luotan, että liikuntaharrastus, varhaiskasvatuskerho ja ystäväperheet riittävät omille lapsilleni kasvualustaksi eskariin saakka. Siis täysijärkisen vanhemman järjestämän kotihoidon lisäksi. Minulla on pari läheistä "ammattilaiskasvattajaa", jotka puolustavat kyllä kerhoja päiväkotien sijaan.
Erikoista on minusta se, että nykyään kasvatusvastuu on sysätty kodilta "ammattikasvattajien" niskaan. Päiväkodeille, kouluille ja muille. Minä ainakin lähtökohtaisesti pyrin kasvattamaan lapseni itse mieheni ja perheeni kanssa. Siihen ei _päiväkoteja_ tarvita. Lasta kuunnellaan ja kehitystä seurataan ja yhdessätuumin etsitään sopivia virikkeitä ja harrastuksia, enkä usko lapsen jäävän mistään paitsi. Luotan omaan maalaisjärkeeni ja itseeni kasvattajana.
Olen itsekin ollut päiväkodeissa aikanani töissä ja voin sanoa, että lepoa se tarhapäivä ei lapselle kyllä suo! Ihan täyttä työtä pienellekin!
En ymmärrä. Onko tuo loppupääte -koti jotenkin se paha asia?
Minä kyllä luotan, että liikuntaharrastus, varhaiskasvatuskerho ja ystäväperheet riittävät omille lapsilleni kasvualustaksi eskariin saakka. Siis täysijärkisen vanhemman järjestämän kotihoidon lisäksi. Minulla on pari läheistä "ammattilaiskasvattajaa", jotka puolustavat kyllä kerhoja päiväkotien sijaan.Erikoista on minusta se, että nykyään kasvatusvastuu on sysätty kodilta "ammattikasvattajien" niskaan. Päiväkodeille, kouluille ja muille. Minä ainakin lähtökohtaisesti pyrin kasvattamaan lapseni itse mieheni ja perheeni kanssa. Siihen ei _päiväkoteja_ tarvita. Lasta kuunnellaan ja kehitystä seurataan ja yhdessätuumin etsitään sopivia virikkeitä ja harrastuksia, enkä usko lapsen jäävän mistään paitsi. Luotan omaan maalaisjärkeeni ja itseeni kasvattajana.
Olen itsekin ollut päiväkodeissa aikanani töissä ja voin sanoa, että lepoa se tarhapäivä ei lapselle kyllä suo! Ihan täyttä työtä pienellekin!
sen vuoksi, että valmistaisi kouluun. Tarvitaanko nyt jo 4- ja 5-vuotiaille valmistavaa ryhmätoimintaa, että pärjäisivät eskarissa?
Silloin, kun kaikki ei käyneet eskaria, koulussa nähtiin kyllä erot, kuka tulee suoraan kotihoidosta ja kuka on ennenkin ollut isossa ryhmässä. Mihin kummaan tässä on kiire jo 4- ja 5-vuotiaana? Vanhemmillahan se kasvatusvastuu on joka tapauksessa ja ne sosiaaliset taidot yms. kerkeää oppia vielä aikuisenakin, jos on oppiakseen. Tuntuu kurjalta, että 4-vuotiaalla olisi kiire kehittyä ja hankkia taitoja ja tietoja.