Lue keskustelun säännöt.
Mitä teen? Eräs työkaverini loukkaantuu minuun jatkuvasti - ilman syytä!
25.03.2009 |
Olen jo monta kertaa saanut kuulla loukanneeni häntä, vaikka en todellakaan ole tarkoittanut.
Työkaveri pahastuu asioista, joissa ei minusta ole mitään pahastumista: Minä esim. hoidin erään asian "väärän kaavan mukaan", koska en tiennyt, miten se oli aikaisemmin hoidettu ko. työpaikassa. Minusta kyse oli vain ja ainoastaan asiatason ongelmasta ja sanoin, että olen täysin valmis muuttamaan toimintapaani ensi kerralla. Se ei riittänyt työkaverille, joka oli jo karvaasti loukkaantunut, koska minä "ohitin byrokratian". En vieläkään ymmärrä, miksi hän otti tällaisen asian henkilökohtaisesti.
Nyt sitten sain kuulla, että minun sanavalintani ovat loukanneet häntä. Sanoin eräässä tilanteessa hänelle "yes Sir", ja se oli hänen mielestään vittuilua. Hän vei asian pomolle asti. Siis pomolta sain kuulla, että olen kuulemma vittuillut työkaverille.
Yritin ottaa tämän viimeisimmän tapahtuman hänen kanssaan puheeksi, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Tyyppi oli niin läpeensä loukattu, etten saanut häneen "yhteyttä" enkä ymmärtänyt, mikä ihme jutussa oikein mättää.
Niin, ja tämä työkaveri ei ole edes mikään 45-v. katkeroitunut ämmä, vaan 30-v. mies. Minä olen häntä pari vuotta vanhempi.
Nyt minusta tuntuu, etten uskalla edes hengittää häneen päin enää.
Kommentit (5)
Asialinjaa on varmaan vedettävä jatkossa. On vain jännä, että työpaikalla on yleisesti hyvin rento ilmapiiri ja ihmiset vitsailevat ja provosoivat (hyvässä hengessä) toisiaan paljon. Monille muille siis uskaltaa sanoa kaikenlaista, mutta näköjään tälle tyypille ei mitään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meitä on moneksi. aika ikävää että on pomollesi asti mennyt puhumaan. ymmärtäisin jos on vielä nuori 20-25 vuotias mutta kolmikyppiset alkavat olla jo seestyneempiä, ehkä miehet kypsyvät myöhemmin, eli odota vielä 5 vuotta niin eiköhän se siitä rauhoitu. Tai ala toivomaan mielessäsi että kunpa tuo vaihtaisi työpaikkaa. Voi olla toiveesi toteutuu. ainakin minulle kävi näin :)
Teet niin tai näin niin aina väärinpäin. Tiedän parikin tapausta, joille ei kertakaikkiaan voi puhua yhtään mitään. Loukkaannutaan ja luullaan että puhutaan siitä vaikka puhuttais aidan seipäistä. Jotenkin he saadaan asia näyttämään itselleen siltä, että asia jotenkin on koskenut häntä.
Olen katsonut paremmaksi olla sanomatta mitään muuta kuin sen mitä kysytään...
Tuntu että otta nokkiinsa kaikesta mitä teen tai sanon.
Jos olet, niin mieshän voi kokea sinut uhkaajana. Hänen on tarkkailtava sinua ja katsottava kuka olet ja uhkaatko hänen asemaansa.
Varmasti ajan myötä tilanne tasoittuu tai sitten ei... Joskus vaan henkilökemiat on sellaiset.
Pysy itse asiallisena, aikuisena. Vastaat mahd. lyhyesti, mutta puhu kuitenkin hänelle. Senkin voi käsittää koukkauksena, jos et ota kontaktia ollenkaa. Pysy kuitenkin tyäasia-linjalla, älä lähde selittämään mitään tyhmää vapaa-ajan juttua.
Siis asialliset välit. Et välttele, mutta et vitsaile tai muutenkaan "provosoi". Ehkä se siitä. Varsinkin, jos sattuu joku tilanne, jossa sinulla on mahdollisuus luontevasti kehua tätä miestä vaikka muiden kuullen. Sillä se itsetunto saadaan takaisin.