Te keillä kissa, mitä haittoja siitä on ollut?

Ehkä sun ei kannata hankkia lemmikkiä. Tai tarkemmin harkittuna lasta, perhettä tai edes ystäviä, ne kaikki saattaa sotkea sun sohvaa =))))

oli kissa vielä kun esikoinen syntyi. Jouduttiin antamaan pois,koska oli niin mustasukkainen uudesta tulokkaasta.



Alusta asti kissa oli rauhallinen,ei hajottanu/repinyt mitään,kävi aina omalla astiallaan tarpeillaan...mutta kun lapsi tuli taloon, alkoi täys kaaos, aina kun huomasi että imetän, alkoi terrorisointi, tiputti hyllyiltä tavarat, raapi paikat pilalle, kusi ja paskoi pitkin kämppää...

Puita raapivat ulkona ja tyttöjen sulhaset (naapureiden leikkaamattomat kollit) kuseksivat ympäriinsä, enempi sellainen hajuhaitta. Kissat ovat tarhassa ja niillä on oma lämmin asunto. Saavat olla pihassa vapaanakin. Eivät karkaa minnekään omalta pihalta. Teetän pentuja silloin tällöin mutta rotukissoja eivät kuitenkaan ole (en käy näyttelyissä). Tämä on harrastus mikä ei varmaan onnistu kerrostalossa. Jos ottaa pennun kerrostaloon sen täytyy olla tarpeeksi pieni niin helpompi opettaa tavoille.Sellainen pentu joka on jo tottunut puissa kiipeilemään on aika mahdoton kouluttaa aivan tuhoa tekemättömäksi. Pentu alle 2kk on ehkä tarpeeksi pieni oppimaan ns. ihmisten tavoille.

Ja kyllä ne raapivat sovantaustat ja roikkuivat pitkissä verhoissa. Karvojakin niistä lähtee. Joten jos tuollasiet haitat sinua häiritsevät, niin älä ihmeessä ota kissaa!

Isompi terottaa kynsiään sohvaan, ja se on kieltämättä vähän karun näköinen. Piti laittaa siihen suoja, mutta eipä tultu laittaneeksi, niin niin makaa kuin petaa. :) Pienempi taas ennen leikkaamista pissaili usein meidän sänkyyn, mutta ei nyt enää. Paitsi jos ei enää hyväksy hiekkalaatikon tilaa. Ja sekin on oma syy, jos ei siivoa niin kissa kyllä keksii paikat, ovat niin siisteyshaluisia.



Hmm, no sitten isompi syö usein seurassa, eli jos ollaan olkkarissa, hakee keittiöstä ruokaa suussaan, ja tulee olkkarin lattialle syömään, yleensä matolle. :DD



Mutta nuo on kaikki niin niin pieniä verrattuna siihen mitä kaikkea ihanaa ne myös tekee. :) Pussailee ja kehräilee ja ovat tyytyväisinä karvapalloine sylissä, ja leikkivät ja touhuavat. Semmoisia persoonia, nuo meidän karvaiset lapset. :D Karvaton lapsi vasta mahassa.

joka tulee siitä kun katti menee asioilleen aamuyöstä.

ainut haitta ehkä turkinhoitoon menevä aika

pelkkää iloa vain. Mulla on aina ollut kissa tai kaksi, nyt jouduin luopumaan muutama viikko sitten vanhuksesta (16 v)kun sairastui niin pahasti. Ikävä on kova. Tämä meidän kissa oli hirveän kiltti, sosiaalinen, siisti eikä ikinä raapinut huonekaluja eikä ihmisiä. Muutkin meidän kissat ovat olleet tosi mukavia kavereita, eivät ole tehneet mitään tuhoja.

meillä on 3 kissaa, eivätkä kyllä mitään ole tuhonneet. Ainoastaan vahingossa joskus on saattanut johonkin jäädä kynnenjälki kun ovat toisiaan jahdanneet takaa. Raapimapuu on päivittäin ahkerassa käytössä.

Repi tapetit seinistä, repi sohvan, ei sietänyt jos vessan ovi oli kiinni (vauvan takia) maukuin ja elämöi sitten koko ajan. + kaikkea muutakin. en jaksanut, annoin pois. eikä oo kaduttanut, vaikka ehkä kylmältä kuulostaakin..



ei kannata ottaa jos edes miettii tuollaista! jos ei huonekaluilla niin väliä, niin ota pois :)



ja maalle ehdottomasti kannatan kissan ottoa, niin että ovat paljon ulkona.Äidilläni on ihania kissoja, kuluttavat energiansa ulkona.sitten kun ovat sisällä, ne on aivan lötköjä. lapset saa roikottaa niitä vaikka jalasta niin nämä vaan kehrää!



mutta sisäkissat...meillä ei edes sylissä viihtynyt ikinä.

mutta kissa rakastaa raapia nimenomaan sohvaa. Ollaan pidetty sitä puuta sohvan päädyssä, missä se siis aina raapii, mutta se silti kiersi sen ja raapi sohvaa. Kissa valitsee jonkun kohdan jota raapii, eikä sille oikein voi mitään. Voi tarjota vaihtoehtoja, mutta jos se ei niitä raapi niin eipä sitä voi pakottaakaan.



Meillä siis kaksi kissaa (joista tuolla jo kerroin, en muista numeroa) ja hyväksytään kissojen tuottamat jäljet. :) Sohvan raapimiseen olisi auttanut suoja siihen kulmaan, jotain vahvaa kangasta. Se oli tarkoitus laittaa, mutta ei sitten tultu laittaneeksi. Eli oma vika! :)



Kiva, jos teillä kissat raapii vain raapimapuuta! Meillä raavitaan tuota sohvan yhtä nurkkaa ja sitten mattoa, joka ei ole raapimisesta moksiskaan.

ja kokeiltu vaikka mitä... Silti myös sohvaa raapivat. olen toki siihen varautunutkin, eikä tulisi mieleenkään esim. ostaa uuttaa tuhansia maksavaa sohvaa! ;)



Lasten kanssa ovat aina hyvin tulleet toimeen. Toinen on kerran kynsien kanssa "varoittanut" retuuttavaa uhmikkoa. Oppivat kyllä nopeasti sekä eläimet, että laspet toisiinsa. Jos vauvaa odotat, pinnasängyn laitto pari kk ennen syntymää on aivan ehdoton että kissat ehtivät oppimaan ettei se ole heidän paikkansa. Ja tosiaan, tuon olen hyvin saanut kissoille iskostettua, mutta sohvasta en saa irti...

eipä muuta haittaa kun vähän ahne välillä ;)

luulisi että tepsii :-)

Myös kissa raapi heti uuden sohvan.. Mutta pahinta kai oli, että kaksi leikattua narttua ruiskuttelivat pitkin seiniä. Häntä vain ylös, ja suihke verhoihin, leivänpaahtimeen, stereoihin, pihalla olevaan naapurin vieraiden vaatekassiin.. Meni toisella niin jatkuvaksi, harva se päivä sai olla pesemässä jotain, että oli pakko lopettaa. Myös äidilläni oli kissa, joka kulki rinkiä koko yön, aina minun pääni ylitse kun siellä olin. Tuolla kissalla oli myös tapana katsoa silmiin ja pudottaa esim. Kännykkä, tai kurotella raapimaan henkarissa olevaa takkiani, ja aina välillä katsoa minua silmiin, ikäänkuin näetkös mitä teen..

No kannattaiskohn teidän (joiden kisst sisälle kuseksii) viedä katti myös eläinlääkärille?Saatttaa olla virtsatietulehdus yms.



Meidän katti 7 kk ei ole ikinä kuseksinut sisälle,se on leikattu ja tekee kaikki asiansa pihalle.Se oli jo sisäsiisti ennen kuin meille tuli.Aina kun kattimme haluaa jotain (ulos tai ruokaa) niin silloin se raapii sohvanpäätyä mutta se on itse huomannut että se on tehokas keino saada haluamansa ja emäntä perseinensä ylös sohvalta ;)Nyt olisi tarkoitus tehdä hamppu köydestä suoja tohon päätyyn,myös isomman raapima puun aion tehdä samasta köydestä,täytyy vaan löytää tarpeeksi paksu ja iso puu;)

Ei meillä kissat oo ikinä tehny mitään tuhoja.En ny ymmärtäny varmaan ollenkaan alottajaa.kissat nukkuu melki joka yö sisällä ja ainoo "haitta" jos hakee tarttee on lähtevä karva ei mitään muuta.

kiva homma, mutta kyllä kissat usein raapii juttuja. Isä on eläinlääkäri, ja on joutunut lopettaan kissoja, jotka ei vaan lopeta sisälle pissaamista. vaikka siirrettäis maalle asumaan, mitään vaivoja ei ole, mutta pissaavat vaan jotenkin ihan holtittomasti. Se on kait enemmän aivovika sitten. Mutta semmosia on, joskus, yleensä kuitenkin kissat ihan helppoja pitää. :)



Ja siitä syliin tulemisesta: ottakaa kissa, joka on lapsuutensa asunut rakastavien ihmisten keskellä, silloin kissa tulee kyllä syliin (yleensä). Meillä pienempi kissa ei tule syliin, koska tapasi ekan ihmisensä vasta 3kk vanhana. Tulee kyllä viereen ja on tosi rakastava ja hellä, mutta vähän varuillaan aina.

suurimmat haitat ovat lähes päivittäiset oksennukset ja ihan päivittäiset kissankarvat.



Huonekasveja ei voi pitää, kun kissat syö niitä. Kirjat ja tavarat putoilee hyllyiltä ja pinnoilta kun kissat hyppii ja kävelee korkealla. Kissanhiekka tuppaa leviämään.

mutta sohvat, nojatuolit ja puisia pintoja. Tai repiä myös tapettia yhdestä huoneesta. Nyt kun jälkikäteen ajattelen, niin aika paljon kaikenlaista tuhosi.