Päivähoito-oikeuden rajaus säästäisi miljoonia vuodessa
Päivähoito-oikeuden rajaus säästäisi miljoonia vuodessa
25.3.2009 5:00
Helsingin Sanomat
Helsinki, Espoo ja Vantaa voisivat säästää yhteensä jopa 15-25 miljoonaa euroa vuodessa, jos kotona olevien vanhempien lapset siirtyisivät pois kokopäivähoidosta.
Tällaiseen laskelmaan on päätynyt entinen vantaalainen demaripoliitikko ja nykyisin päivähoidon kustannuslaskelmia työkseen tekevä Simo Pokki.
"Kuntien talouden heiketessä on pakko miettiä, mihin rahat riittävät. Olisiko syytä harkita varhaiskasvatuksen keveämpiä muotoja perheille, joiden lapset eivät välttämättä kokopäivähoitoa tarvitse?"
Pääkaupunkiseudun kolmessa kaupungissa on päivähoidossa yhteensä noin 40 000 lasta. Näistä keskimäärin kymmenesosalla on sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toinen tai molemmat vanhemmat kotona. Espoossa osuus on 14 prosenttia.
"Jos nämä lapset siirtyisivät kerhoihin, säästyisi 15-25 miljoonaa euroa vuodessa."
Pokin mielestä seurakuntien päiväkerhot ovat hyvä esimerkki toimivista ja suosituista päiväkerhoista ja kunnat voisivat ostaa tällaista palvelua.
Jos kaikki kotona olevien vanhempien lapset jäisivät kotiin, säästöä tulisi pääkaupunkiseudulla jopa 35 miljoonaa euroa vuodessa. "Mutta se ei ole realistinen tavoite."
Pokin mielestä siirtyminen kerhoihin onnistuu vain subjektiivista päivähoito-oikeutta rajaamalla. Esimerkiksi Vantaalla kokeiltiin vapaaehtoista ohjausta kerhoihin laihoin tuloksin.
"Kun subjektiivinen oikeus on niin vahva, merkittävää muutosta ei tapahdu."
Pokki muistuttaa, että kokopäivähoito on kehitetty vanhempien työssäkäynnin ja opiskelun tarpeista.
"Lapsen varhaiskasvatuksen näkökulmasta 3-5-vuotiaalle sopisi esimerkiksi 5-15 tuntia viikossa kerhotoimintaa ikäistensä seurassa. Alle kolmivuotiaat eivät ryhmätoimintaa tarvitse."
Espoon päivähoidon johtaja Titta Tossavainen ihmettelee Pokin tavoin rajoittamatonta oikeutta päivähoitoon.
"Olemme lisänneet koko ajan avointa varhaiskasvatustoimintaa. Jää kauniiksi haaveeksi, että perhe siirtäisi lapsen päivähoidosta sinne esimerkiksi vanhempainvapaan ajaksi."
Tossavaisen mukaan Espoossa on kokopäivähoidossa noin 500 yli kolmevuotiasta ja 160 alle kolmivuotiasta lasta, joilla on toinen vanhemmista kotihoidon tuella kotona.
"Tästä asiasta ei Suomessa pystytä asiallista arvokeskustelua käymään. Mikään poliittinen ryhmä ei uskalla keskustelua avata. Vanhemmat syyllistyvät ja puhutaan siitä ketkä ovat hyviä vanhempia ja ketkä huonoja. Tärkeintä olisi puhua siitä, mikä on lapselle parasta."
Helsinki ei pidä tilastoja kotona olevien vanhempien lasten määrästä päivähoidossa.
"Poliittiset päättäjät saavat keskustella siitä, pitäisikö lakia muuttaa, me emme siihen puutu", päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas sanoo.
Kevyempi kerhotoiminta maksaisi Pokin mukaan noin 2 000 euroa lasta kohti vuodessa. Kokopäivähoito päiväkodissa maksaa 8 000-8 500 euroa. Puolipäivähoitokin lähenee kustannuksiltaan kokopäivähoitoa, koska siihen sisältyvät ruokailut.
Päivähoitohenkilöstön arvioiden mukaan kotona olevien vanhempien lapset ovat hoidossa keskimäärin neljä päivää viikossa ja 6,5 tuntia päivässä. Kokonaiskäytön keskiarvo on tällöin 26 tuntia viikossa, mikä ylittää tunnilla kokopäivähoidon 25 viikkotunnin rajan.
Sosiaali- ja terveysministeriö ei halua puuttua subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
"Jos sitä jossain määrin käytetään turhaan, olisi liian järeä ase muuttaa koko oikeutta. Kunnissa pitää miettiä, miten päivähoidossa keskustellaan vanhempien kanssa siitä, mikä on lapselle paras vaihtoehto. Kukaan ei halua palata siihen, että joudutaan arvioimaan kuka saa kunnallista päivähoitoa ja kuka ei", neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto sanoo.