miten kestää la:n yli mennessä?? päivät on NIIN åitkiä..

elikkäs kertokaa ihmiset miten saada päivät kulumaan kun laskettu aika oli ja meni... viikkoja kasassa nyt 40+5. olen ollut sillä "voi syntyä minä päivänä tahansa" - mielellä jo 37+ viikolta kun terkkari tuumas ettei kauaa mene kun syntyy, on niin alhaalla jo vauva..



tämä on kolmas raskaus, aie´mmat syntyneet 40+2 ja 39+5. Saapas tosiaan nähdä kuinka pitkään tämä tulokas viihtyy vielä masussa. alkaa totaalisesti mennä hermot tämän odotuksen kanssa.. sukulaiset utelee ja kyselee eikö mitään merkkejä ole synnytyksestä, jne.. eipä ole aiemmiltakaan ollut ennakoivia merkkejä, vaan eka oireista ollut tosi kyseessä..

toki nipistelyjä ja jomotuksia on mahassa päivittäin.. supisteleekin mutta ne ei satu yhtään..



hohhoi.. kirjoitelkaa samassa tilanteessa olevat.. sekin lohduttaa etten ole yksin! :)

en ole nyt samassa tilanteessa (vielä), mutta muistan niin hyvin miltä tuo aika tuntuu! Esikoiseni syntyi 40+4 ja toinen odotutti itseään todella. Ja oli hellekesä. Ei ollut kivaa. Ja sukulaiset kyseli, joka ikinen päivä. Anoppi änki ittensä meille viikoksi lasketun ajan tienoolla "auttamaan" kun lapsi syntyy. Ei syntynyt, anoppi lähti takas kotiin. Meni sitte käynnistykseen 42+0 kun itkeä pillitin siellä yliaikakontrollissa etten enää jaksa. Toista kertaa. Eka kerran itkut ei auttanut, sain lähteä kotiin vielä odottelemaan ja tulin 4 päivän kuluttua uudestaan itkemään.



Käynnistys meni kuitenkin sit hyvin ja synnytys oli helppo. Nyt tuo on jo 2,5 vuotias tänttärä eikä sitä tuskasta loppuodotusta enää muista tässä arjen keskellä.



Ei kai siinä muuta auta ku vaan ottaa päivä kerrallaan... Tsemppiä sinulle ja jaksamista. Myötätuntoa myös! Kyllä se vauva pian tulee. Usko pois.



t. paakkis 7+5

Juu muistan kyllä itsekkin esikoista odottaessa miten pitkästyttävää odottaminen oli. Itse kävin joka iltapäivä reippaalla kävelyllä siinä toivossa että saisi vauvaa vähän liikkeelle. Saman tein myös synnytyspäivänä ja avautumisvaihe menikin mukavasti sen jälkeen, ei liian nopeasti, juuri sopivasti, että ehti tarvittavat kivunlievitykset ottaa. Meillä oli viikot silloin 40+5.



Pihlis 18+1

täällä kohtalotoveri. Puhelin soi jatkuvasti - yleensä se on anoppi.... Joko on tuntemuksia. No hitto on ollut vaikka mitä mutta ei en ole synnyttämässä. Sinänsä nyt on kohtuu ok olo, mitä nyt selkä on entistä kipeämpi. Kun tietää että viikon päästä viimeistään tapahtuu jotain.



Päivät on tosi pitkiä kun ei oikein mitään voi tehdä kun istua koneella... Ilomielin ottais jo vauvan mahan toiselle puolelle niin voisi alkaa palautumaan tästä kolmannesta. Mulla eka syntyi 41+3 ja toka 39+5. Jos menee ton 41+3 ohi niin sitten alan varmaan hajoilemaan todella...



Onneksi facebook pitää huolen isosta ihmisryhmästä, ettei ihan koko ajan puhelin soi kun vaan päivittää statuksen riittävän usein : )



Tsemppiä sulle



kotilo 40+6

Ei sitä kestäkään. Mutta on vaan pakko. Mieli maassa odotellen... Päivät matelee...

Kolme lasta ja kaikki menneet yliajalle: 41+2, 40+6 ja 41+6. Rankkaa on ollut mutta kyllä se palkinto sitten on tullut :-)