5 myyttiä hedelmöityshoidoista (IS)

Viisi myyttiä hedelmöityshoidoista







Huolimatta siitä, että tähän päivään mennessä on maailmaan saatettu jo viisi miljoonaa teknologia-avusteista vauvaa, menetelmää kohtaan on olemassa vielä paljon harhakäsityksiä.



Tässä Msnbc-verkkosivustolla esitetyt viisi yleisintä myyttiä hedelmöityshoidoista ja totuus niiden takana:



1. Desinger-vauvat tulevat pian



Uutiset siitä, että jonain päivänä pystyisimme keinotekoisesti valitsemaan lapsemme ominaisuudet on asiantuntijoiden mukaan tieteellisesti täysin mahdotonta. Geneettinen seulonta tai alkiodiagnostiikka (PGD) ei tarkoita sitä, että voisimme katalogista valita sopivimmat geenit jälkeläisillemme. Itse asiassa menetelmällä ei valita yksittäisiä geeneja, vaan alkioita. Ainoa piirre mihin voidaan varmuudella vaikuttaa on sikiön sukupuoli.



2. Koeputkihedelmöitys on helppoa



Asiantuntijoiden mukaan hedelmöityshoitojen tehokkuus alkaa laskea 32- vuotiaasta eteenpäin. 40-vuotiailla on enää viiden prosentin mahdollisuus saavuttaa terve raskaus hedelmöityshoitojen avulla. Koska hedelmöittyminen on vaikea, kohtuun asetetaan monesti useampia alkioita kerrallaan. Niiden sallittu määrä vaihtelee, ja esimerkiksi Britanniassa kohtuun saa siirtää lain mukaan vain kaksi alkioita.



3. Munasolun luovutus on yleistä



Koska kukaan ei halua puhua rahasta luovuttaessaan munasolujaan, monesti tässä yhteydessä puhutaan toivon antamisesta. Kyseessä on silti kuin mitkä tahansa muutkin osto- ja myyntimarkinnat. Munasolun luovuttajat riskeeraavat monesti terveytensä, hedelmällisyytensä ja joskus harvoin jopa henkensä. Suurin riskeistä on munasarjojen ylistimulointi, joka aiheuttaa niiden turpoamisen ja vuotoja vatsaan tai rintaan. Noin 10 prosenttia luovuttajista kärsii komplikaatioista, joita ovat vatsan turpoaminen ja hengenahdistus.



4. Hedelmöityshoidot lisäävät hedelmällisyyttä



Itseasiassa naiset, jotka käyvät IVF-hedelmöityshoidoissa joutuvat lakkauttamaan oman kuukautiskiertonsa hormoneilla. Tämän jälkeen naiseen ruiskutetaan synteettisiä hormoneita, joilla lisätään munasolujen tuotantoa tai synkronoidaan kierto luovuttajan kanssa samaksi. Hormonihoitoa jatketaan koko kiinnittymisen ajan aina alkuraskauteen saakka. Menetelmä saattaa aiheuttaa lieviä tai hyvinkin epämukavia sivuvaikutuksia.



5. Lapsilla ei ole mitään hätää



Kukaan ei tiedä miten koeputkiviljely tai synteettiset hormonit vaikuttavat pitkällä aikavälillä alkioon ja siitä kehittyvään lapseen. Koeputkihedelmöityksen psykologisia vaikutuksia lapseen ei myöskään ole tutkittu.