Mä oon vähän tutkaillut ja tullut siihen tulokseen että pelkkien tyttöjen/poikien äidit
ovat aika ilkeitä.
Tyttöjen äidit mollaa poikia ja poikien äidit tyttöjä. Siihen lopputulokseen olen tullut että he ovat loppujenlopuksi kuitenkin katkeria siitä että on vaan sitä yhtä ja samaa sukupuolta, ei kai kukaan muuten koe tarvetta mollata toisten lapsia?
Luojalle kiitos että me ollaan saatu poika ja tyttö, mä voisin muuten olla samanlainen ilkeilijä.
Kommentit (16)
Sehän on luonnollista, että jos kokemusta on vain toisesta, toinen tuntuu vieraalta. Saatan minäkin tyttöjen äitinä huokaista että "onneksi", mutta lähinnä tarkoitan sillä sitä, että pojat - vieraampina - tuntuu haastavammilta kasvatettavilta. Varmasti jos pojan vielä saisin niin huomaisin että samalla tavalla rakastamalla niitäkin kasvatetaan :)
En kuitenkaan aio maailmankuvaani tässä asiassa enää laajentaa - kasvata vain sinä ap ja muut täydelliset äidit niitä poikia ;) Minä uppoudun täysillä tähän naisten maailmaan.
usein mollataan poikia/tyttöjä ja moni sitten puolustautuu mollaamalla sitä toista sukupuolta. Ja siinä sitä sitten ollaan.
se on tunnetusti paras puolustuskeino.
että suurin osa pelkkien tyttöjen tai poikien äideistä ohittaa nuo vouhkaamiset reagoimatta mitenkään. ELi ei kannata kovin kummoisia johtopäätöksiä noista keskusteluista tehdä.
että suurin osa pelkkien tyttöjen tai poikien äideistä ohittaa nuo vouhkaamiset reagoimatta mitenkään. ELi ei kannata kovin kummoisia johtopäätöksiä noista keskusteluista tehdä.
Olen huomannut tietynlaista kapeakatseisuutta (en yleistä) kasvatuksessa. Pari tapausta on tullut eteeni. Esim pojat on poikia menttaliteetti. Eli ei esim ymmärretä, jos jollain muulla on herkkä poika itkemään tai on arka. Sanovat, että ko poikaa paapotaan liikaa, vaikka herkkyys on luonteenpiirteessä. Tai jos onkin poikamainen ja villi tyttö, eikä se nukeilla leikkivä. On huonosti kasvatettu..
Mutta kuten sanottu, en yleistä.
Mutta itselläni on molempia yksi ja täytyy sanoa, että ovat kovasti paljon laajentaneet käsitystäni kasvatuksesta. Odotukset olivat aivan erilaiset, oli yllätys jo sekin, että leikkivät paljon keskenään. Poika ei ole koskaan tykännyt leikkiä autoilla, likka ei pidä hametta....
kahden ihanan pojan äiti, joka mieluusti ottaisi tyttärenkin :)
ovat aika ilkeitä.
Tyttöjen äidit mollaa poikia ja poikien äidit tyttöjä. Siihen lopputulokseen olen tullut että he ovat loppujenlopuksi kuitenkin katkeria siitä että on vaan sitä yhtä ja samaa sukupuolta, ei kai kukaan muuten koe tarvetta mollata toisten lapsia?
Luojalle kiitos että me ollaan saatu poika ja tyttö, mä voisin muuten olla samanlainen ilkeilijä.
Enemmän mekin olisi haluttu, mutta eipä ole vakavan sairauden takia enää mahdollista :(
on kaksi tyttöä ja odotan kolmatta lasta jonka toivon olevan poika. eli ei mulla ainakaan tätä kyseistä ilkeyttä ole.
mulle olisi ollut ihan yks ja sama kumpaa sukupuolta mun lapset ovat, ovat aivan ihania silti. :)
av-kirjoitteluihin? Voi apua! :DDD
Ilkeä 2 pojan äiti ;)
Jos nyt ilkeydeksi kutsutaan sitä että kysytään mielipidettä johonkin ja sen antaa niin on ilkeä...
Itsellä 3 poikaa. Vallattoman ihania!
Ihan samanlailla kasvattaisin jos olis tyttöjä: samat säännöt siis. Luonne on jokasella sukupuoleen katsomatta yksilöllinen juttu!
Koskaan en ole sukupuolen vuoksi antanut lapsille lupaa mesoa, mutta jos olisi tyttöjä niin aivan samanlailla ne saisi leikkiä.
Minusta jokkut ihmiset rajoittaa LEIKKIÄKIN, kuin olisi oikein leikkiä nätisti autoradalla eikä käyttää mielikuvitusta ja leikkiä ritaria -niinkuin tytöt ei leikkisi prinsessaa?
Itse olen kasvanu poikaporukassa ja "aika jätkä" -luonteeltani. Osin ehkä siis ympäristö vaikuttanut myös minuun..
Pikkuveli oli mukana trullina mekko päällä virpomassa -mikä sen kivempaa?
Ei laajakatseisuutta saada vasta oman tytön/pojan pullauttaneena. Uskon ymmärtäväni tyttöjä ja poikia. :D
Minulle on aina ollu se ja sama onko lapsi tyttö vai poika. Lisää lapsia saadaan toivottavasti jatkossakin!
usein mollataan poikia/tyttöjä ja moni sitten puolustautuu mollaamalla sitä toista sukupuolta. Ja siinä sitä sitten ollaan.