Sinkkuäiti+miehet+lapsi

lapsen isä (hänellä jo uusi puoliso...) ja ystäväni, kellä ei ole miehiä...



Mutta ihan oikeasti ajattelin, että tekin täällä minut haukutte, ihanaa ettei:) Kun olen vielä nuori sinkkuäiti, niin ei ole kivaa viettää kaikkia vapaahetkiä vain lapsen kanssa.



Ja joka kerta olen kysynyt lapseltani, että haittaako häntä jos "timo" tulee meidän kanssa kävelylle tai kylään, ja lapsi aina sanoo, ettei ollenkaan.

Tottakai kutsut kumppaniehdokkaita luoksesi syömään, kanssanne kävelylle, puistoon, kaupungille, leffaan, kahvilaan, hiekkarannalle, eläintarhaan, marjametsään, autokauppaan ja rautakauppaan ja ruokakauppaan ja ihan kaikkialle muuallekin, minne voisit ajatella meneväsi myös tyttökavereiden kanssa yhdessä lapsesi kanssa.



Viisas mies ymmärtää, ettet halua esitellä häntä kumppanina ja mahdollisena isäpuolikokelaana ennen kuin olette päättäneet sitoutua. Sama pätee tulisiin suudelmiin, ah niin ihaniin kourimisiin ja halailuihin. Odota niiden kanssa.

Mutta se ei estä sinua halaamasta miestä hänen tullessan, hänen mennessään tai hänen sitä juuri sillä hetkellä tarvitessaan, jos näet maailma näyttää murjovan tai hän on juuri saanut tietää saaneensa hyvät arvosanat tentissä tai uuden työpaikan. Halaisithan sinä myös ystävättäriäsi tällaisessa tilanteessa.



Eli miesehdokkaat eivät ole sen kummemmin piilossa pidettäviä yksilöitä kuin muutkaan tuttavasi.



Kivoja treffipäivä ja iltoja toivotellen - ja toivottavasti sieltä löytyy teille kummallekin niin äidille kuin tyttärelle mieluinen uros

Minustakin voit esitellä miehiä siinä kuin naisiakin. Tietenkin siinä on se, että kenties jos sitten suhde kariutuu, et lainkaan enää tapaa tätä miestä ja myös lapsesi kohdalla tältä tuttavuudelta on sitten jatkuvuus poissa. Mutta eihän sitä kaikkia (nais)tuttujakaan tavata tästä ikuisuuteen. Jotkut ystävätkin liittyvät tiettyyyn paikkaan tai elämänvaiheeseen ja tapailu voi jäädä pois, eikä sitä tule kauheasti surtua lapsen kannalta.



Ehkä pussailu tms lapsen nähden olisi mielestäni joku sellainen raja, jonka vetäisin, että siihen rupeaisin vasta suhteen vakiinnuttua (sekin on aika hämärä määritelmä)...



Hauskaa, että sulla on miesjuttuja!!

mutta olenkin miesvaltaisella alalla töissä. En tiedä onko sinulle mahdollista, mutta jos on, niin on todella helppoa jutella pitkillä lounastauoilla tai kutsua kotiin sen jälkeen, kun lapsi nukkuu.



Myös netistä saattaa löytyä seuraa, mutta siinä tietenkin omat riskinsä.



Minusta ei ole kiva esitellä miehiä pojilleni, jotka ovat 3 ja 6, joten tapailen ilman poikiani.

Olen ollut täällä aivan maanimyyneenä, kun minua haukuttiin siitä, ku olen nyt 4-6 miestä esitellyt lapselleni, siis ollaan, esim. käyty luistelemassa, kävelyllä ym. Ja ajattelin, että olen aiheuttanut lapselleni kauheita traumoja;( Ja lapseni ei ole semmoinen "kiintyjätyyppi", siis ei koskaan kysele kenenkään perää, muuta kuin minun ja isänsä, joten häntä ei kyllä haittaa, vaikka miehet häviäisivät, mutta pitää tosi paljon siitä, jos meillä käy vieraita. Ehkä en sitten olekaan ihan paskin äiti maailmassa, kiitos teille ihanat:)



Ja tosiaan minulla ei työnkautta ym. oel mahdollisuus tavata ketään, netistä tosin olen kyllä bongaillut miehiä:)

ap, ja toimi samoin eteenkinpäin. Lapsesi ei taatusti saa traumoja. Mutta hienoa tuokin, että olet ajatellut asiaa monelta kantilta, sillä se vain osoittaa, että olet hyvä äiti lapsellesi ja että mies, kenet sitten kohtaakaan, tulee saamaan empatiakykyisen kumppanin.



Ja niille haukkujille sanoisin minä sinuna vain, että sinun mielestä on surullista, että heillä on näin kapea näkemys ystävyyksistä niin misten kuin naistenkin välillä.



Ovatko haukkujat kenties kateellisia sinulle siitä, että olet naisena ja äitinä kiinnostava muillekin? Tämä minulle tuli myös mieleen.



Oli mikä oli, haleja ja iloisia hetkiä lapsesi ja miesystäviesi seurassa