Kokemuksia Touhula päiväkodeista?

up

Up

up

Omien kokemuksien mukaan henkilökunta todella ilkeää noissa paikoissa. 

Hei! Onko kokemuksia Touhula Seaside Internationalista Espoossa? (anteeksi jos on virheitä, käytin google translatea)

Hi! Any experiences with Touhula Seaside International in Espoo? 

Vierailija kirjoitti:

Hei! Onko kokemuksia Touhula Seaside Internationalista Espoossa? (anteeksi jos on virheitä, käytin google translatea)

Hi! Any experiences with Touhula Seaside International in Espoo? 

Up

up

up

Älkää vaan menkö Touhulaan! Siskoni oli Touhulassa vuoden töissä, mutta melkein koko työskentelyajan oli hakemassa uutta paikkaa, onneksi sellaisen saikin. Aika kuvaavaa on se, että siskoni lisäksi koko muu henkilökunta lähti vuoden sisällä helvettiin + kolme 20v työntekijää sai tuona aikana burnoutin. Siskon kertomaa:

- työntekijöitä lähes päivittäin liian vähän

- hoitajat ja opettajat joutuu tekemään välipalat ja puurot

- välipalat ala-arvoisia: YKSI mandariini tai muu hedelmä KOKO ryhmälle.

- näkkileipää hampaattomille lapsille

- leluja vähän ja yksipuolisesti

- askartelua yms. toimintaa ei ehditä tekemään, koska kaikki aika menee muuhun

- johto perseestä: ei oteta vastuuta, mitään ei tehdä epäkohdille, kiinni saaminen puhelimitse lähes mahdotonta

- liikuntapainotus on pelkkä vitsi

- työntekijät ihan loppu eivätkä ehdi syömään - taukoja ei käytännössä ole lainkaan koska kiire on niin kova

- sotkuista jatkuvasti, koska vastuu siivouksesta on hoitajilla/opettajilla, ja heillä siihen ei taas ole aikaa

Työntekijät eivät tahallaan halua antaa huonoa hoitoa, mutta edellytyksiä parempaan ei vain kertakaikkiaan ole. Hoitajistakin tuntuu pahalta, kun mitään ei voi tehdä. Tuota menoa ei kauaa jaksa katsella ja sitten vaihdetaan paikkaa - ihan ymmärrettävää.

Kiertäkää Touhula niin kaukaa kuin pystytte. Olit sitten töitä tai lapsellesi hoitopaikkaa hakemassa.

Ihmeellistä ettei tätä puljua saada lakkautettua. Eikö se ole ollut yrityssaneerauksessakin jo hyvin tovin?

Vierailija kirjoitti:

Älkää vaan menkö Touhulaan! Siskoni oli Touhulassa vuoden töissä, mutta melkein koko työskentelyajan oli hakemassa uutta paikkaa, onneksi sellaisen saikin. Aika kuvaavaa on se, että siskoni lisäksi koko muu henkilökunta lähti vuoden sisällä helvettiin + kolme 20v työntekijää sai tuona aikana burnoutin. Siskon kertomaa:

- työntekijöitä lähes päivittäin liian vähän *tämä ongelma myös kunnallisella. Toki vaikea uskoa että joka päivä rikotaan lakia? *

- hoitajat ja opettajat joutuu tekemään välipalat ja puurot *puuro tulee itsekseen höyry kattilassa, johon aamuvuoro laittaa ainekset ennen kuin lapset tulevat*

- välipalat ala-arvoisia: YKSI mandariini tai muu hedelmä KOKO ryhmälle. *kyseisen talon ongelma, tai enemmänkin sen talon tukku tilaajan. Hän ei selkeästi osaa hommaansa. Ei touhula konsernin vika*

- näkkileipää hampaattomille lapsille *lue ylempi vastaus*

- leluja vähän ja yksipuolisesti *johtajan vika. Johtaja voi/pitää budjetoida rahat leluihin*

- askartelua yms. toimintaa ei ehditä tekemään, koska kaikki aika menee muuhun *mihin muuhun? Tämä on ryhmän kasvattajien vika. Arjen organisointi? *

- johto perseestä: ei oteta vastuuta, mitään ei tehdä epäkohdille, kiinni saaminen puhelimitse lähes mahdotonta *kuten kaikissa isoissa yrityksissä ja kunnalla. Ensin sähköposti, jossa esitetään soittopyyntö*

- liikuntapainotus on pelkkä vitsi *kasvattajien vika. Arjen organisointi*

- työntekijät ihan loppu eivätkä ehdi syömään - taukoja ei käytännössä ole lainkaan koska kiire on niin kova *arjen organisointi? *

- sotkuista jatkuvasti, koska vastuu siivouksesta on hoitajilla/opettajilla, ja heillä siihen ei taas ole aikaa *talossa on päiväkoti apulainen, jos ei niin johtajan vika*

Työntekijät eivät tahallaan halua antaa huonoa hoitoa, mutta edellytyksiä parempaan ei vain kertakaikkiaan ole. Hoitajistakin tuntuu pahalta, kun mitään ei voi tehdä. Tuota menoa ei kauaa jaksa katsella ja sitten vaihdetaan paikkaa - ihan ymmärrettävää.

Hei vaan! olin touhulassa 10v.pväk.avustajana ja yhdyn kaikkeen mitä täälä on kirjotettu. 2v.suunnittelin lähtöö..ja ny sen tein. pelkäsin tyhjänpäälle lähtöö(ikä 53v.) mutt tein sen ja niin vapauttava olo. töis kaupungilla ja aivan eri meno ja lapset tyytyväisempiä tässä kohteessa. paskaa oon vaan saanu niskaan edell.johtajalta ku menin arvostelemaan hänen toimia ja hehkuttaa edell.johtajaa. ei siä paikas arvosteta työntekijöitä paitsi pee.nuolijoita.olis paljon kerrottavaa...olen onneline ett sain tehtyä päätöksen ja säälin ja ikäöin työk.jotka eivät uskalla tehä samoin vaan pvästä toiseen samaa paskaa.

Työntekijöistä Touhulassa ei ainakaan pidetä huolta, en ihmettele yhtään burnouteja ja henkilöstön vaihtuvuutta. Työntekijöillä on yksi lyhyt tauko. Ei lounas taukoa. Ryhmässä voi olla useampi lapsi, joka vaatii kokoaikaista tarkkailua, mutta ryhmää kohden liian vähän työntekijöitä. Vanhemmille jätetään kertomatta asioita tai valheellisesti sanotaan lapsen päivästä.

Vanhempia haukutaan vaikeiksi, kun ovat kiinnostuneita lapsen päivästä ja tapahtumista mitä lapsi on kertonut. Työilmapiiri on huono ja puhutaan selän takana ikävästi toisista työntekijöistä. Ei perehdytetä tarpeeksi hyvin työhön, jos ollenkaan. Sijaiset vaihtuu kokoajan, joka viikko vähintään yksi poissaolo vakkareilta, monesti useampikin. Kertoo siitä, ettei työntekijöistä huolehdita. Kaikki näyttää hyvältä vanhemmille ja paperilla, koska taltioidaan valheellista tietoa. Ei enään ikinä touhulaan töihin ja lapsiani en sinne laittaisi. Bisnes näkyy ja epäpätevä johtaminen yksiköissä.

Juurikin näin mitä kirjoitit. Pväkodin johtajat todella ammattitaidottoia ja edell. epäpäteviä joukossa ku muita ei saada. aikanaan oli ainakin minulla hyvä johtaja ja olin motivoitunu tekemään työtä hänen alaisuudessaan,mutt sit alko johtajien vaihtuvuus ja huonompaan suuntaan...täss paikas 5 johtajaa 3v.sisällä. syö kyll työntekijää ja kaikki aina tulos omien hyvien ideoiden kans. työnteijöiden sana ja ideat ei ollu mitään näille "kyllä minä tiedän  paremmin"pomoille. motivaatio loppu 10v.jälk.täysin.

Olin työskennellyt valmistumisesta asti kunnallisella puolella lähinnä määräaikaisissa työsuhteissa, kun sitten Touhulasta tosi kivan oloinen johtaja kyseli josko minua kiinnostaisi vakituinen paikka opettajana. Silloiset työkaverit hieman varoittelivat, mutta pysyin positiivisena koska luvassa oli kuitenkin uudet tilat ja lupaukset lisäkouluttautumisen tukemisesta.

Aluksi menikin hienosti. Joo, siivousta ja muuta käytännön hommaa enemmän kuin julkisella ja täyteen tupatut lapsiryhmät, mutta kokemuksella ja ammattitaidolla handlattiin. Sitten ryhmään tuli erittäin paljon tukea tarvitseva lapsi, ja pakka kaatui täysin. Mitään tukea lapsi ei saanut ja työpäivät kuluivat selviytymistaisteluun. Itkin illat seuraavaa työpäivää kun tiesin että kaikki kivat suunnitelmat menevät penkin alle, enkä saa perustyötä tehtyä rauhassa ilman että joku vaaratilanne tulee. Yhtään ei auttanut se, että muut työkaverit olivat verrattain kokemattomia.

Sairausloman kautta uusiin haasteisiin. Uudessa työpaikassa aloitettuani tajusin miten uupunut olinkaan ollut.

Ja oma työhyvinvointi vaikuttaa niin suuresti oman työn jälkeen. Ikävä niitä lapsia kuitenkin, niin paljon mukavaa jäi yhdessä tekemättä toimimattoman koneiston takia.

Kaikki mitä Touhulasta mediassa kirjoitellaan on täyttä totta. Touhulassa 5 vuotta töissä olleena lähes kaikki tilanteet on tullut nähtyä. Ei enää ikinä. Sääliksi käy lapsia kun joutuvat sellaisessa paikassa päivänsä viettämään. 

kokemukseni ensimmäisestä ja viimeisestä päivästäni Touhula päiväkodissa. Olen kokematon opiskelija ja hain Touhulaan töihin, sillä he mainostivat hyvää perehdytystä sekä liikuntapainotteista päiväkotia. Ensimmäinen punainen lippu tuli ehkä siinä, että haastattelussa jo kirjoitettiin sopparit eikä minulle annettu mahdollisuutta kysyä mitään.

Talossa ei tuntunut perehdytys eikä liikunta olevan prioriteettinä. Perehdytykseni kesti n. viisi - kymmenen minuuttia ja ainoat asiat mitä minulle sanottiin oli, että en saa tupakoida tai käyttää paitaa missä tissivako saattaisi näkyä. Ja johtajan naurut päälle. Niin ja johtaja yritti myös puhdistaa touhulan mainetta sanomalla, että asiat ovat nykyään paremmin kun rahoitus tapahtuu jotenkin eri tavalla.

Pikaperehdytksen jälkeen minut laitettiin yksin 3-vuotiaiden kanssa. Oli tosi haastavaa olla siellä ilman osaamista, mutta olin ajatellut että ei minua palkattaisi jos en olisi sopiva. Päivä oli todella haastava sillä tuntui, että olin vain kaikkien tiellä. Onneksi siellä oli kuitenkin muutama ihana työntekijä jotka kertoivat talon tapoja ja sääntöjä sekä kasvatuksellisia vinkkejä viimeisellä tunnilla.

Nostan hattua kaikille päiväkodin työntekijöille. Tuonne en toiste enää mee :D

Toimin vaka lastenhoitajana, keikkailen Touhulalla. En allekirjoita noita ns kauhukokemuksia. Oma kokemukseni on, että lapset kohdataan ja hoidetaan hyvin, ruokaa riittää, vaipat vaihdetaan, turvallisuudesta huolehditaan , askarrellaan, luetaan satuja, leivotaan, opetellaan monia asioita yhdessä, leikitään, ulkoillaan, tehdään retkiä, pelataan pelejä, sylitellään tarvittaessa ja nukutaan päiväunet. Työilmapiiri on hyvä ja henki positiivinen. Vanhemmille kertotaan päivän kuulumiset ja sanotaan heipat lähtiessä. Vasut pidetään, koulutuksia on. Laitosapulainen tms siivoaa, ei ole sotkuista. Leluja löytyy moneen lähtöön, myös ulkona. En oikein tiedä, mitä vielä voisi päiväkodilta enempää vaatia. No, toki enemmän henkilökuntaa voisi aina olla, mutta sellainen on joka työssä sama. Unelmamaailmassa jokaisella lapsella olisi toki oma vakaope ja vakahoitaja päikyssä, mutta reaalimaailma on se mitä eletään. Touhula, jossa töitä teen, on erittäin hyvä paikka lapsille ja henkilökunnalle.

" Olin työskennellyt valmistumisesta asti kunnallisella puolella lähinnä määräaikaisissa työsuhteissa, kun sitten Touhulasta tosi kivan oloinen johtaja kyseli josko minua kiinnostaisi vakituinen paikka opettajana.

Silloiset työkaverit hieman varoittelivat, mutta pysyin positiivisena koska luvassa oli kuitenkin uudet tilat ja lupaukset lisäkouluttautumisen tukemisesta.

Aluksi menikin hienosti. Joo, siivousta ja muuta käytännön hommaa enemmän kuin julkisella ja täyteen tupatut lapsiryhmät, mutta kokemuksella ja ammattitaidolla handlattiin.

Sitten ryhmään tuli erittäin paljon tukea tarvitseva lapsi, ja pakka kaatui täysin.

Mitään tukea lapsi ei saanut ja työpäivät kuluivat selviytymistaisteluun.

Itkin illat seuraavaa työpäivää kun tiesin että kaikki kivat suunnitelmat menevät penkin alle, enkä saa perustyötä tehtyä rauhassa ilman että joku vaaratilanne tulee.

Yhtään ei auttanut se, että muut työkaverit olivat verrattain kokemattomia.

Sairausloman kautta uusiin haasteisiin. Uudessa työpaikassa aloitettuani tajusin miten uupunut olinkaan ollut.

Ja oma työhyvinvointi vaikuttaa niin suuresti oman työn jälkeen.

Ikävä niitä lapsia kuitenkin, niin paljon mukavaa jäi yhdessä tekemättä toimimattoman koneiston takia."

.