Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
auttaisiko koulukuraattori tässä tilanteessa?
08.03.2009 |
Eli tilanne olisi tällainen: meidän tokaluokkalainen koulussa superhyvin pärjäävä fiksu tyttö on alkanut puhumaan ettei enää halua kouluun. Että sielä tulee niin paha olo: tekisi vain mieli karata ja rikkoa vaikka ovi mennessään. Ei sanomansa mukaan pysty keskittymään matematiikkaan ja kaunokirjoittaessa käsi vapisee niin että kirjoituksesta tulee "yhtö suttua". Todellisuudessa tytön käsiala on tarkkaa ja kaunista, matematiikka sujuu kuin vettä vain. Eli tuo asioiden sujumattomuuden tunne on tytön omassa päässä.
Tyttö sanoo välituntien olevan inhottavia kun kaverit hidastelevat ja leikkivät joskus leikkejä joita tyttö ei halua leikkiä. Mielummin tyttö tulisi kotiin ja olisi aina äidin kanssa.
Tyttäremme on aina ollut sellainen hieman liian kiltti ja varsinkin aivan liian vaativa itseään kohtaan. Kaien pitää mennä millilleen kohsilleen eikä missään saa koskaan epäonnistua. Tyttö myös stressaa todella herkästi esim. että myöhästyy joskus koulusta (ei koskaan myöhästy) tai jos joskus tekee jotain "tuhmaa" ja opettaja pitää puhuttelun (ei koskaan ole tehnyt mitään tuhmkasi luokiteltavaa..).
Olen jutellut tytön kanssa paljon tästä asiasta. En itse osaa ehkä niin hyvin eläytyä tytön tilanteeseen, en itse ole perfektionisti ja otan joskus liiankin löysin rantein. Mietittiin nyt että jos isä soittelisi koulukuraattorille, jos tyttö haluaisi hänen kanssaan puhua. Tyttö vaikuttaa innostuneelta. Mutta voiko kuraattori auttaa? Mitä kuraattorit oikeastaan edes tekevät? Jotakin jelppiä tähän tilanteeseen tarvittaisiin nyt, iltaisin tyttö saattaa itkeskellä lohduttomasti sitä kuinka ei kouluun halua, koska sielä tulee se pahan olon tunne että haluaisi vain rynnätä luokasta ulos ja karata kotiin..
Kommentit (17)
voi olla että terapiasta löytyisi apu. Tietty hyvä selvittää ettei ole mitään sattunut koulussa, mitä tyttö ei ole kertonut. Ja sitten juttelemaan ammattilaiselle. Kuraattorille en laittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuraattorille.
Hän juttelee tytön kanssa ja halutessanne voitte olla itse mukana, vaikka voi olla parempi että ette ole.
Käynti voi olla kertaluontoinen tai niitä voi olla useampia.
tyttö voisi käydä hänen luonaan juttelemassa. hän voisi osata paremmin avata ajattelun solmukohtia
Mitä tuohon kuraattorin työnkuvaan oikein kuuluu? Pitääkin katsoa onko meidän koululla psykologia..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tytöllä kavereita, puhuuko kiusaamisesta? Meillä alkoi poika oireilla noin kun koulukiusaaminen alkoi. Oppiaineet sujui ihan hyvin, mutta poikaa ei olisi millään saanut lähtemään kouluun. Selvisi pitkällisten selvittelyjen jälkeen. Pojan koulumyöhästelytkin johtuivat siitä, kun piti odotella että muut ehtivät mennä kouluun, uskalsi vasta sitten kävellä itse. Kolmasluokkalainen oli meillä kyseessä, poika nyt nelosella. Meillä poika ei millään olisi kertonut asiasta meille, pelkäsi että kiusavat vielä enemmän kun saavat tietää että on kertonut vanhemmille ja opettajalle, yritti siis itsekin pimittää asiaa mahdollisimman kauan. Omituisesti kadonneet tavarat, käsineet ja epämääräiset mustelmat kuitenkin paljastivat että jotain oli vialla.
Koulukuraattori tapaa oppilaita, työskentelee tarvittaessa oppilasryhmien ja luokkien kanssa sekä konsultoi opettajia. Kuraattori osallistuu koulun oppilashuoltotyöryhmän työhön koulun, luokkien ja yksittäisen oppilaan hyväksi. Kuraattori osallistuu koulun toiminnan ja kasvatustyön sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Kuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä mm. oppilaan koulunkäyntiin, toveripiiriin ja kotiin liittyvissä asioissa.
siis kysy ainakin koulutus, minusta psykologi voisi olla parempi kun sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koululla tuskin on omaa psykologia, mutta ainakin meidän koululla käy kunnan psykologi. Koulun kautta saa kyllä lähetteen tai itsekin voi soittaa. Kuraattori on ihan hyvä lähtökohta jos koululla sellainen on, hänen työnkuvaansahan tuollaiset kuuluvat.
Eskarissa oli kiusaamistapaus, tyttö kertoi siitä heti ja asiaan puututtiin koulussa heti. Olen kysellyt kiusaamisesta tytöltä, mutta hän kieltää asian ja sanoo että olisi kertonut kyllä.
Kavereita on, koulussa ja naapurustossa. Joskus käy kuitenkin niin että kaverit käy esim. kyselemässä tyttöä ulos, mutta tyttö ei tahdo lähteä. Joskus tyttö sanoo ettei hänellä ole kavereita, vaikka niitä on. Tyttö vetöytyy siis tavallaan joskus eikä halua olla muiden kanssa tekemisissä, ja saattaa sitten kuitenkin surra sitä ettei ole kaveria. Sitten kun hän lopulta taas lähtee vaikka naapurin tytölle leikkimään, elämä onkin ihanaa, eikä mitään kaverimurheita ole. Mutta seuraavana päivänä tyttö saattaa taas olla sitä mieltä ettei hänellä ole yhtään kaveria, eikä ole koskaan ollutkaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eskarissa oli kiusaamistapaus, tyttö kertoi siitä heti ja asiaan puututtiin koulussa heti. Olen kysellyt kiusaamisesta tytöltä, mutta hän kieltää asian ja sanoo että olisi kertonut kyllä.
tyttöä kiusasi yksi poika eskarissa, ja tyttö kertoi siitä heti, asiaan puututtiin. Tuon jälkeen ei ole ollut kiusaamista ilmeisesti.
ap
tavallisesti ja
psykologi on psykologi, eli on vähän enemmän tietoa lapsen kehityksestä ja epätavallisesta käyttäytymisestä. Tämän takia veisin psykologille, kun voi olla että joka tapauksessa sinne mentävä. Toivon tietty tytölle hyvää, voi olla että asia menee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan juu itsekin nyt asiasta teiltä kuultuani päätyä tuohon psykologiin. Kiitos vain :)
Onko teillä kellään kokemusta tällaisesta, mikä tytöllä saattaisi olla? Vaikka eihän näin netin kautta maallikko voi mitään "dianosoida"..Itse olen ihan pihalla koko asiasta enkä oikein ymmärrä.
ap
Ei halunnut mennä kouluun, vaan olla äidin kanssa kotona ym. Kiusaamista asiaan ei liittynyt.
Ensin käytiin kuraattorin puheilla, mutta kun asia ei kummennut, niin kuraattori otti yhteyttä perheneuvolaan ja järjesti meille sinne ajan. Saatiin aika nopeasti, ilman kuraattorin apua olisi varmasti mennyt kauemmin.
En osaa sanoa mikä teidän lasta vaivaa, meillä tyttö ei osannut itsekään sanoa mitään syytä. Ainoastaan sen, että pelkää äidille sattuvan jotain koulupäivän aikana. Tuo on kuulemma aika yleistä.
Olin aiemmin päivän sairaalassa keskenmenon vuoksi, voi olla, että se aiheutti jotain pelkoja.
Murrosikä on nyt menossa jo pitkällä, niin nyt tullut mieleen, josko tuo olisi vaikuttanut silloisiin ajatuksiin. Meillä tyttö kans kiltti, vähän liiankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhteiskuntatietiden maisteri, johon kuuluun pakollisena sivuaineena psykologia.
Pahimmat oireilut: tiheä pissaaminen ja jatkuva käsienpesu ovat nyt ajan kanssa menneet pois. Juttelin koulupsykologin kanssa ja hän suositteli odottamista, koska aina täytyy miettiä kummasta on enemmän hyötyä: ongelmaan puuttumisesta vai ongelmaan puuttumattomuudesta. Meillä tyttö vastusti kovasti vieraalle ihmiselle puhumista, joten jäimme seurantalinjalle. Joka onneksi tepsi.
Tyttöni on aina ollut kiltti ja tarkka. Koulumaailma jotenkin vielä lietsoo sitä käytösmallia, koska siellä ei koskaan voi olla "täydellinen".
Kyllä se sitten lähettää tytön psykologille, jos tilanne ei hänen luonaan ala selviämään.
Ja joka tapauksessa olet oikealla tiellä. Kun kerran itse olet ymmyrkäisenä, ja tytön tilanne on selvästi huolestuttava, niin silloin täytyy hakea apua ulkopuolelta. Juuri näin. Onnea matkaan!
Alue: Aihe vapaa
on kyse 2lk tytöstä suosittelen perheneuvolaa.