Lapsen uskontokunta määräytyy äidin mukaan, elleivät vanhemmat muuta sovi.
"Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittämisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan"
Näin sanotaan ihan ev.lut kirkon sivuilla
Kommentit (13)
.vaikka en itse kuulu kirkkoon, kun isän suku niin vaati. Ja isä tietenkin.
Mutta kirkon jäsenenksi voi toki liittyä myöhemminkin.
Näin on. Oma poikani kastettiin luvallani,
vaikka en itse kuulu kirkkoon, kun isän suku niin vaati. Ja isä tietenkin.
uskovaisia koko poppoo. En halunnut järkyttää lapsen isän vanhempia, koska asialla ei oikesti ole mielestäni mitään merkitystä, kuuluuko lapsi kirkkoon vai ei. Ihan sama, voi hän sitten isompana itse erotakin jos haluaa tai toisinpäin, olisi voinut itse liittyä isompana. Nyt tehtiin näin.
lapsen kuuluu itse saada päättä mihin uskoo, mutta harvoin niin kuitenkaan
käy, edes täällä Suomessa. Pieni puollustuskyvytön vauva kastetaan heti syntymän jälkeen jne.
halusin ehdottomasti rippikouluun.
lapsen kuuluu itse saada päättä mihin uskoo, mutta harvoin niin kuitenkaan
käy, edes täällä Suomessa. Pieni puollustuskyvytön vauva kastetaan heti syntymän jälkeen jne.
kirkosta kun on 15 jos siltä tuntuu.
että rippikouluiässä voisi päättää, haluaako kasteen ja liittyykö kirkkoon.
T. 3
halusin ehdottomasti rippikouluun.
Eikö lapsen pitäisi saada päättää, haluaako hän käydä koulussa, pestä hampaansa tai varastaa kaupasta? Ethän vain rajoita lastasi ottamalla kantaa edellisen kaltaisiin asioihin?
Ja kamalaahan siinä kasteessa tapahtuu: lapsen puolesta rukoillaan ja vakuutetaan, että hän saa elää elämäänsä Jumalan lapsena ja varjeluksessa. Tosi törkeää!
sarjassamme "tosi typeriä perinteitä" lapsen kuuluu itse saada päättä mihin uskoo, mutta harvoin niin kuitenkaan
käy, edes täällä Suomessa. Pieni puollustuskyvytön vauva kastetaan heti syntymän jälkeen jne.
Lapsen uskontokunta EI kyllä MÄÄRÄYDY äidin mukaan - äiti sen sijaan saa päättää lapsen uskonnon (yksin ekan vuoden aikana). Mutta siis tämä uskontokunta ei määräydy äidin mukaan, koska se ei välttämättä ole äidin oma uskontokunta tai mikään muukaan uskontokunta.
-----
Nykyinen (v. 2003) uskonnonvapauslaki:
Lasten uskonnollinen asema on vanhemmista riippumaton
Vanhan UVL:n mukaan lapsi seurasi uskontokunnan osalta äitiään, elleivät vanhemmat kirjallisesti sopineet lapsen seuraavan isäänsä. 15-vuotiaalta vaadittiin kuitenkin oma suostumus uskontokunnan muutokseen.
Uusi UVL ei enää millään tavalla sido vanhempien ja lasten uskonnollista asemaa toisiinsa. Muslimi-isä ja uskontokuntiin kuulumaton äiti voivat liittää lapsensa adventisteihin, jos se adventtikirkolle sopii. Uskonnollisten yhdyskuntien omat säännöt rajoittavat käytännössä lapsen liittämistä. Esimerkiksi Evankelis-luterilaiseen kirkkoon voi alle 12-vuotias liittyä vain, jos ainakin toinen vanhemmista on itsekin kirkon jäsen.
Lapsen uskonnollisen aseman muuttamiseen vaaditaan molempien huoltajien suostumus, olipa kyse sitten uskontokunnasta eroamisesta tai siihen liittymisestä. Aiemmin lapsi seurasi äitiään, nyt näin ei enää automaattisesti tapahdu. Poikkeuksena tähän on alle 1-vuotias: äiti voi yksinkin liittää vauvan johonkin uskontokuntaan, jos vauva ei kuulu eikä ole kuulunut vielä mihinkään uskontokuntaan.
Edelläoleva poikkeus käytännössä muuttaa tilanteen paljolti entisen kaltaiseksi, äidillä on siis asiassa enemmän valtaa kuin isällä.
Ja kamalaahan siinä kasteessa tapahtuu: lapsen puolesta rukoillaan ja vakuutetaan, että hän saa elää elämäänsä Jumalan lapsena ja varjeluksessa. Tosi törkeää!
Jätit ilmeisesti tarkoituksella pois sen olennaisimman merkityksen, mikä ev.lut. kasteeseen liittyy eli kirkon jäseneksi liittämisen. Itse kastehan on lapsen kannalta merkityksetön toimenpide, mutta kirkon jäsenyys sitoo 18-vuotiaaksi asti.
Itse en käynyt, veljeni kävi. Eikä vanhempamme kuulu kirkkoon.
päätöksiä lastensa puolesta. Onneksi he saavat 18-vuotiaana muuttaa pois ankeasta kodistaan ja alkaa elää vapaasti ilman kirkon, lainsäädännön ja vanhempien ohjauksen alistavaa vaikutusta... Saavat vielä vaihtaa nimensä ja sukupuolensakin!
Mihin pahaa se kaste lapsen sitoo? Minun lapset on kastettu, mutta ei heitä kellarissa kasvateta eikä ruuan saamisen ehtona ole Raamatun läpilukeminen aamuin illoin. He saavat myös puhua ja esittää mielipiteitä, jotka poikkeavat omistani. He saavat myös erota kirkosta, jos se on heidän vakaumuksensa mukaista. Tietävätpähän, mistä eroavat, eivätkä valitse uutta yhteisöä sokeana jonkun lippusia jakavan tai ovella käyvän maanittelijan mukaan, koska kodissamme myös keskustellaan uskonnollisista asioista (mitä on terve uskonnollisuus/ yhteisöllisyys, mitä tarkoittaa, jos uskoo tai ei usko, mihin me vanhemmat uskomme ja mihin lapset uskovat jne.).