Kuusi vuotta kotona lasten kanssa...

ja nyt muutaman kuukauden osa-aikaisessa työssä (tosin aika täysiä viikkoja minulla on silti ollut mm. joulu- ja tammikuussa), ja tuntuu ettei pää meinaa millää pysyä kasassa tuon työn takia!

Olosuhteet eivät ole työpaikalla olleet parhaat mahdolliset; osaamaton esimies, joka onneksi vaihtuu ja vaikeudet mm. palkanmaksussa ja muissa käytännön jutuissa ym. Tuntuu, että olen saanut niskaani ihan liikaa paineita ja vastuuta. Joudun olemaan aika paljon yksin työpaikallani, pieni myymälä, ilman taukoja ym. Jos jotain ongelmia tulee esim. tietokoneen tai kassan kanssa, olen yksin.

Nuo ja monet muut pienet seikat ovat ajaneet minut ihan loppuun :(



Näen unta joka yö töistäni, vapaa-ajalla mietin kokoajan, tuliko se ja se juttu hoidettua hyvin ja laskinko rahat oikein jne.

Jos tilanne on näin ahdistava ja rankka vielä parin kuukauden jälkeenkin, onko mitään mahdollisuutta, että tilanne helpottuisi ja osaisin ottaa kevyemmin...

En voi karenssin takia irtisanoutua, vaikka pää ei meinaa enää kestää.

Kokoajan olen etsinyt uutta työtä, mutta mistä sen tietää, onko muutos yhtään parempi. Olisi kai pitänyt jäädä kotiäidiksi.



Kokemuksia muilta? Miten selvisitte?