Onko musta tulossa hermoheikko?
Viimeisen 2-3 päivän aikana olen ollut erityisen itkuherkkä. Kaikki imelät, lässynlää-tv-ohjelmat ovat itkettänyt mua ja omat pienet murheet tuntuvat myös ihmeen ahdistavilta.
En normaalisti itke kuin väsyneenä, vihaisena, suurten ongelmien edessä. Olenko saamassa jonkun romahduksen? Olen mä aika herkkä ihminen normaalisti, mutten näin herkkä. Suututtaa ihan tällainen alakuloisuus ja mielialavaihtelut.
Kommentit (10)
jossa joku epäilee sinun olevan raskaana.
Seksiä on ollut vain kerran kuukauden sisällä alle viikko sitten viikonloppuna. Ei noi voisi olla raskausoireita, vaikka olisinkin raskaana (enkä varmaan ole). Eihän se olisi kiinnittynytkään vielä. Joten sitä vaihtoehtoa en edes pidä mahdollisena. Joku muu tässä on taustalla.
AP
ihanaa että jollekin muullekin :-)
Kevätmasennusta pukkaa ihanaa että jollekin muullekin :-)
Alkukeväänä pitäisi aina saada aikaiseksi kaikkea. Rasittavaa, jos siihen iskee kevätmasennus. Syksy on aina rauhallisempi. Siihen väliin masennus sopisi paljon paremmin...
Valittava AP
Olen itkuherkkä ja herkkä muutenkin, mutta sitä olen ollut aina varsinkin PMS-aikaan. Mut ku neki tuli ja meni, niin ei voi johtua siitäkään enää.
En kestäis yhtään tuon lapsen kitinää ja jaloissa pyörimistä. :( En normaalisti hermoile lapselle, mutta nyt on tullut sitäkin tehtyä. Kotihommat on ihan kesken, eikä paljon kiinnosta niitä alkaa tekemäänkään. En tiedä mitä tämä oikein on..
Parisuhdekin kärsii, en tiedä mikä on mutta kolmeen viikkoon ei ole minkäänlaista läheisyyttä ollut. Siitäköhän tämä kaikki johtuu..?
lisääntynyt valo ja luonto heräilee ja itsellä loputon synkkä ahdistus, jolle ei edes syytä. Sitten tulee vielä morkkis siitä että on masentunut vaikka kaikki on ihan ihanaa....
Meinasin äsken ruveta kunnolla pillittämään, mutta sain kuitenkin koottua itseni. Syy suurelle tunnekuohulle oli niinkin merkittävä kuin yhden homman mahdollinen tekemättä jääminen! Mun pitäisi tehdä yksi opiskelujuttu tänään, mutta nyt se saattaa olosuhteiden pakosta jäädä ensi viikolle. Ei maailmanloppu, mutta lisää kiirettä tulevalla viikolla. Ei todellakaan itkun paikka, mutta meinasin alkaa itkeä lapsen edessä.
Ei tämä ole normaalia. En mä oo tällainen. Kyllä mussa yleensä tätä enemmän sisua on. Ihan suututtaa tällainen väsynyt, luovuttajaolo. En kai mä oikeasti ole masentumassa!
Kuuluuko tällaiset mielialavaihtelut kevätmasennukseen? Onko tää väliaikaista reagoimista stressiin vai jotain muuta...?
AP
En jaksaisi yhtään ton taaperon mielenilmauksia ja huomionhakuisuutta. Mistä lapset oikein aistii sen, että äiti on normaalia väsyneempi. Meidänkin poika on normaalisti tosi reipas ja itseohjautuva, mutta jos mä oon väsynyt tai kipeä niin heti alkaa ripustautuminen ja äidin huomion hakeminen. Hetkeäkään ei saisi levätä.
AP