ELOKUISET 07 MAALISKUUSSA

Mahdatteko minua enää muistaakaan.... Asuttiin Tuusulassa ja muutettiin perheen kanssa viime syksynä Vantaan puolelle, meillä on pikkuneiti Linnea 1,5v joka lähti aikaisin liikkeelle peppukiitäjänä =)



Hommattiin kotiinkin nyt nettiyhteys,joten I´m back =)



Tosiaan tuntuu olevan aika paljon eroja noissa neuvoloissa, meillä myös nyt vaan mitattiin ja rokotettiin ja lääkäri kuunteli sydämen ja katsoi korvat. Kysyi moneen kertaan -Eikö yhtään korvatulehdusta? No ei ei. -Onko kotihoidossa? No on on. -Ahaa. -Kauanko sai rintamaitoa? 3kk. -Eikö yhtään korvatulehdusta? No ei ei!!!!!

Neidin mitat on siis 12,5kg ja 83cm, iso tyttö ja syö hyvin, melkein jo itse.



Meillä sanavarasto karttuu joka päivä, nyt tulee jo 2 sanan "lauseita" -äiti anna, -vettä anna, -äiti ei. Ja monikossa -lamppuja, -palloja. Nyt uusin sana on pompula (hiuslenkki) ja viime viikolla tuli maija (mehiläinen) kun sai joululahjaksi ko.dvd:n. Muuten sanasto tätä luokkaa: kotta (kohta) , tulee, hauhau, miamia (miau), anna, ukkumaan (nukkumaan), pana (banaani), eli arvailtavia sanojakin on =)



Meillä myös fröbelin palikat rulettaa, samoin rölli =), siinäkin tulee joka jaksossa laulu. Pikkukakkosta katellaan välillä, siellä lemppari on pingu, jonka osaa myös itse sanoa.



Pottailu ei ota onnistuakseen =( Pah. Neiti kyllä ilmottaa että -kakka, yh yh, mutta silloin se on jo vaipassa....Mutta, kunhan kesä koittaa niin otan reippaasti vaipan pois ja pidän kotosalla pottaa esillä ja neidillä mekkoa, vahingoista oppii, toivoo äiti.



Minä kaipailen Linnealle enempi tukkaa päähän, ihan vauva-huituvaa ja ohutta nukkaa tuo neidin hiushapero....Tuntuu että kaikilla ton ikäsillä on jo paksu tukka, vaan ei meillä.



Niin ja hääkuume on vallannut minut!!!!! Suunnitellaan ensi vuodelle häitä, enkä meinaa pöksyissäni pysyä! Netin ihmeellinen maailma imaisee mukaansa aina Linnean nukkuessa ja vie hää-aiheisille sivuille ihastelemaan -Oooooh. En jaksa odottaa millään yli vuotta!!!! Ja häiden jälkeen tehdään sitten se uusi vauva, jos luoja suo. Oon säästänyt melkein kaikki Linnean pienet vaatteet, ja katsotaan niin poika tulee varmasti ja saan myydä kaikki kirpparilla!



Mukavaa viikonloppua kaikille!! Ja tsemppiä sairastaville!



Terv. Hell-in ja Linnea

mulla on duha,muuten tosin tunnen olevani voimissani mutta tuo taapero taisi sairastua paremmin.nyt iltapäivä ollut hankala ja itkuinen.nukkui päiväunet parvekkeella pätkissä,ja sain vielä sänkyyn jatkamaan unia kun niin oli itkeväinen.

meillä on tosi vaikea tuo tapaus kun on sairaana =( muistan kuinka esikoinen melkein aina nukkui tautinsa pois,leikki ja taas nukkui.tämä itkee itkee ja itkee,ei nuku,valittaa jne.toki ymmärrän että olo on kurja,mutta itselle on kova pala kuin ei oikein osaa auttaa =( sen enempää kun kaikkensa olen tehnyt.

no olihan tuo "jo" kuukauden miltei terveenä,joten taas mennään...=( tätä samaa rumbaa.ihmettelin oikein kuin elo-marraskuu meni ilman sairauksia.



lauantaina juhlitaan esikoista lastenkutsujen merkeissä, 6v hän täyttää 10.3. onneksi on "vaan" lastenkutsut niin en ole virittänyt mitään siivous tai leipomulistaa,se tästä vielä puuttuisi.ja ne menee sitten miten menee.pääasia lapsilla että leikkivät toistensa kanssa ja syövät herkkuja!se kait se pääasia.leikitään yhteisleikkejä jos kyetään tuon taaperon voinnin mukaan.



sukulaisten kahvitteluun on vielä mukavasti pari viikkoa aikaa toipua=)



Hell-in onnea häiden odotukseen ja suunnitteluun!minäkään en ole vielä naimisissa...mennään kun saadaan aikaisekis.on niin paljon unelmia häiden suhteen,että katsomaan miten niitä lähtee joskus toteuttamaan.ja niin ihania pukua näen harva se päivä...nyt minua kiehtoo tuo empiretyyli...oli juuri yhdessä lehdessä..



pottailu...ei kiinnosta.tipan kaksi tiristää kun potan tuo.usein pelleilee ja lähtee nauraen karkuun.kakkaa ei ikinä sinne.jos herää hyväntuulisena päiväunilta,ja näin ollen saan potalle heti (käy tosi harvoin) niin sitten tulee iso liri.joten eipä se ihmeemmin suju tuo pottailu.jotain kuitenkin =)



oi voi.mä odotan niin kevättä jo! =) kevättä rinnoissa.on se ihanaa kun oli KUNNON talvi,niin mun puolesta vuodenaika saa jo vaihtua.ihanaa ottaa kevyempää vaatetta pääälle,ja olla taas vähän erinäköistä.



eipä kummempaa...kun toivottavasti tämä tauti ei tuskallsien kauaa kestä.

neitiniiskunen ja pojat 29.8 2v ja 10.3 6v

Meillä sairastetaan aina ja koko ajan. Yhden viikon lapset ovat olleet hoidossa 5pv/vko koko alkuvuonna. AIna on jotain. Ja viimeistään joku kipeänä viikonloppuna. Joten alan olla ihan kypsä tähän. Yöt ovat olleet pari viikkoa surkeat ja siitä huolimatta olen käynyt töissä. Nyt mies ja mummo auttoivat lasten hoidossa. Vähillä unilla on menty ja olo sen mukainen. Mummo on aika vähän hoitanut lapsiamme, kun asuu ulkomailla. Nyt sitten sai realistisen käsityksen tästä hommasta ja ymmärtää varmaan jatkossa väsymistäni paremmin. Lähti 3 päivän jälkeen nukkumaan tyytyväisenä..Siis siitä, että pääsee huilaamaan. Oli ihanhyvin unohtanut, mitä tämä homma on kipeiden lasten kanssa..



Meillä oli pikkumiehellä eka korvatulehdus 1v3kk ikäisenä ja sen jälkeen on ollut jo toinen ja muuta punoitusta löytynyt korvista. Miehelläni ei ikinä ollut korvissa mitään, mutta keuhkoputkensa sai tulehduksiin välillä. Nyt kuuntelen lasten yskää, että pitäiskö taas tehdä reissu päivystykseen. Onneksi SAlppurin kisojen aikoihin aamuisin pääsee yleensä päivystykseen helposti, kun kaikki sairaatkin ihmiset makaavat täällä krapulassa..



Alan kaiapaamaan todella huilia tästä kaikesta, eka kertaa elämässäni on todellinen matkakuume..



Nyt pitää vähän kai tätä kaaosta taas siistiä..



Västis

Ja pikaista paranemista kaikille sairastaville! Meillä ollaan ihme ja kumma oltu alkuvuosi terveitä, sitä enteroa lukuunottamatta. Viime vuosihan meni meillä kokonaan sairastaessa, Luukas söi 14 antibioottia, eikä edes putket korvissa auttanu. Nyt maidoton ja viljaton dieetti tuonu helpotuksen. Tässä kaiken kiireen keskellä olen nyt ottanut osan viljoista omin neuvoin testaukseen, ihottuma näyttäisi ainakin pahenevan. Pitäisi sille allergialääkärillekin soittaa, mutta ku jotenki ei oo aikaa.



Me täällä asustellaan pahvilaatikoiden keskellä. Muuttoon on nyt viikko, eikä talo oo meillä vielä valmis :( Joten muutetaan tavarat talolle, ja ihmiset mummolaan. Sitten tehään hullunlailla töitä, että saatais se käyttöönottolupa. Tai koko ajanhan tässä tehään hullunlailla, aika on vaan rajallista. Mies on normaalisti töissä ja illat painaa raksalla, tulee joka ilta joskus kymmenen aikaan ja viikonloput päälle. Tänäänkin teki semmosen 11 tunnin päivän. Minäki muka siellä koetan jotain tehdä, mutta kun ei oo rakennusmies, niin aika vähästä siivoamista ym. Aika lopussa aletaan molemmat olemaan... Mutta toisaalta ite ollaan tätä haluttu ja palkinto on kans hyvä; oma koti! Mutta täytyy kyllä sanoa, että tämän kokemuksen jälkeen ymmärrän yksihuoltajaäitejä sata kertaa paremmin!



Luukas on reipas ja touhukas ukkeli, puhetta tulee kamalasti, ymmärrettäviä sanoja sitten vähän vähemmän. Äiti, isi, siskon nimi, mummi, pammu (fammu), loppu, anna, mamma (maito), tottiin (kottiin),ym. Matkii puhetta kovasti, toistelee sanoja perässä. Kohta sieltä tulee enemmäkin juttua! Ymmärtää kyllä puhetta paljon enemmän, ku mitä puhuu. Liikkuu tosi paljon, kiipeilee, niin että mummoja ihan hirvittää, juoksee siskon kanssa, ajelee potkumopolla, eli aika liikunnallinen pakkaus. Pottailu hoituu tarhassa, kotona istuu vaipanvaihdon yhteydessä (ite menee), muttei mitään pottaan tee. Enkä aijo sitä kiirehtiä, kaikki aikanaan oppii kuivaksi. Esikoista yritettiin kovasti opettaa, kunnes hän itse ilmoitti tekevänsä pissan ja kakan vaippaan. Annettiin hänelle rauha, ja kas muutaman viikon päästä, noin 2,5 vuotiaana hän ilmoitti, ettei laitetakaan enää vaippaa, ja oli viikossa täysin kuiva. Mutta siis jokainen tavallaan.



Tälläinen romaani tällä kertaa. Lähden tuon väsyneen rakennusmiehen kainaloon hetkeksi, en oo siinä paljon ehtiny viimeaikoina ollakaan....

emma ja Luukas

mä en keksi tällä hetkellä kyllä mitään positiivista.mä oon niin loppu loppu loppu väsynyt...voi tautien taivas.meillä on tuo pöpö nyt jyllännyt vajaan viikon,ja mä olen ihan valmis lähtemään täältä pois.

kun olo on ettei yhtään jaksais tätä enää.meillä tuo taapero on maailman vaikein hoidettava.kun muutenkin on koko elämänsä ollut vaativainen luonne,ei nää sairastelut sitä yhtään paranna.kaikki on huonosti.kaikkeni annan,mutta mikään eri riitä.lääkärissä juostaan kun en tiedä mikä on...ja sitä samaa helvatun rallia on jatkunut jo vuoden,kun eka kerran puolivuotiaana sairastui on se ollut VÄHINTÄIN joka kuukausi lääkärissä juoksemista ja arvuuttelua.

tekis kyllä niin mieli taas perua koko tämä projekti.hohhoijaa.



en yhtään ihmettele västistäkään.samaan kastiin kuulutaan.sitä uupuu itse vaan niin totaalisesti että melkein menee se aika itsellä toipumiseen kun taas uutta tautia tulee kehiin.kevättä ja tervettä kautta odotellessa.nyt kuuluu vaunuista itkua...pitää mennä...moron

vitsit eilen kyllä kaikki uupumus kasaantui,ja olin niin loppu kuten yllä näkyy.

yö nukuttiin parilla valituksella,ei siis suurempia.yskä tuntuu paremmalta, kiitos siis ilmeisesti saatujen hengityssuihkeiden (ventoline&flixotide),ja mistä olen aivan yllättynyt,taapero on jopa suostunut ne ottamaan.oli varman ettei niitä ikikuunaan päivänä saa annettua,mutta leikkiminen tötteröllä (babyhaler)auttoi kummasti asiaa.ja se on nyt alussa sama meneekö sinne 5 vaiko 10 niitä henkosia.

täällä siis ollaan paaaaljoooon iloisempia ja paremmassa mielentilassa mitä eilen =) !

toivotan jo viikonloppuja kaikille,ja palataan myöhemmin taas vuodattamaan =)

neitiniiskunen

Pakko kai välillä kertoatänne, että on ollut ihan kunnollinen viikko. Siis lähes. Tosin tytön korvista on huolta. Tuntuu, että ei kuule ja kuulemmatärykalvo on liian jäykkä. Joten korvalääkäri on tulossa sitten seuraavaksi. Mutta kukaan ei ole valvottanut pariin yöhön ja heti helpottaa..



Meillä tuo pikkumies on kova höpöttämään, selvää vain ei oikein puheesta saa. Paitsi satunnaisesti. Kovasti kyllä selvittää asioitaan muilla keinoin. Ja tulee ymmärretyksi. Iahna pikkumies, vaikka aikamoinen tuholainen.



Nyt on pakko vähän huilia, töitä tänään 12 tuntia takana.. Pientä kevyttä..



Västis

JOhan se vitanovakin tänne viimein ennättää...

Voimia teille sairasteluiden keskelle. Mä voin tältä osin koputella lujasti eri suuntiin, kun nyt on oltu kumman pitkään terveinä.

Vaan onhan sitä ihmisen elossa aina jotain, mikä pistää vibaa punttiin ja mietteitä hattuun - ainakin meikällä.

Täytin juuri 35 vuotta ja oikeasti, tunnen sukeltaneeni nyt jonkinsorttisen murkkuiän viemäksi: Pohdin pohtimasta päästyänikin, mitä tehdä elämässä, mitä haluan, mitä tavoitella, mikä on oikeasti merkityksellistä jne. Pieni ihminen suuressa maailmassa! Parikymppisenä tiesin miljoonasti paremmin, miten elää, mitä haluan ja kuinka olla aikuisia - ja nyt vain kellun ihan mukavasti soljuvien päivien aallokossa, panikoin syksyä ja totaalista työhönpaluuta, en niinkään itse työn takia, sillä se on tosi ihanaa ja mukavaa, vaan kaiken muun takia: pitkät hoitopäivät viidesti viikossa ovat aivan liian pitkiä ainakin niin pienille penskoille kuin Samuli. JA mitään lyhennettyä tässä ei oikein voi järkätä, kun nytkin on tehty selväksi, että pientä rintamakarkuruutta on tehdä töitä vain näin osa-aikaisesti. Lisäksi on tosi vaikea opettajan työssä ruveta sopimaan mitään lyhennettyä työviikkoa jne.

Eli summa summarum: mulla tulee noita napukoita ikävä! JA sitten näen heitä vain sen iltatohinan ajan, ja samalla täytyisi kaupassa käydä, järjestellä kotia ja nukuttaa jo heidät... JA missähän välissä muori sitten jaksaa valmistella tunnit...? NO joo, tämmöttistä.

Lisäksi ajatus työhönpaluusta tuntuu (tiedän, aivan irrealistista tämäkin) niin lopulliselta. Eli joo, keskenmenon jälkeen olen jäänyt kaipaamaan lujasti sitä menetettyä, ja oloni onkin aivan skitsofreeninen: Toisaalta, kun näen vastasyntyneitä herkkiksiä, huoahdan vain, ettei mun tarvitse enää valvoa ja imettää joka jumalan yö joka tunti tai joka toinen, voin puuhata tämän trion kanssa jo kaikkea oikeasti hauskaa ja mukavaa, tullaan juttuun ihan ok joka lapsen kanssa, eletään siltä osin jotenkin seesteisempää vaihetta (vaikka juuri korttelin aamuisessa rusettiluistelussa ensin ulvoi esikoinen ujostellessaan valtavaa ihmismäärää, ja kun hän lämpeni hitaasti ja innostui leikkimään kaverien kanssa, aloitti ulvonnan tyttö - ja ulvoi pontevasti suu suurella yli tunnin ja hiljeni vasta kotona... :)) Eli elämä olisi näin sillä tavalla selkeää, helppoa, mutta kuitenkin rikasta, onhan näitä kuitenkin jo kolme. Auto riittäisi ja pienen talomme tilakin vielä passelisti. Vaan kun ihmisen pitää tekemmällä aina kaivata jotain saavuttamatonta!

ELi kun nyt tässä pähkäilen, niin niin se vain, naiset, on, että vitanova tahtoisi vielä yhden! JA jos rastin saisi vielä ruutuun laittaa, niin tytön, kaveriksi tuolle tulitappura-Almalle! Nyt se sinnittelee sisukkaana luonteena kahden pojan välissä, koettaa innostua joka päivä, hetki ja sekunti jylläävistä merirosvotykkitaisteluleikeistä miekoin ja hirvityksin, mutta ulvoo sitten, että tahtoisi jonkun, jonka kanssa olla merenneito ja prinsessa! KAvereita toki on, mutta näin pitemmällekin ajatellen (aikuisikä), ymmärrän kyllä itse monisiskoisesta perheestä tulevana, miten hienoa on, kun on yhteys siskojensa kanssa vanhempanakin. Toivon toki, että hän löytää yhteisen sävelen veljiensäkin kanssa vielä isompanakin, mutta jotenkin uskon,e ttä toiselle tytölle hänen olisi helpompi rupatella ja jaaritella siten, kuten hän jo nyt tekee kanssamme.

Samulikin lörpöttää, mutta on kuitenkin NIIIIN peruspoika, että. kun esikoisemme ei ikinä ole ollut kovin kiinnostunut urheilulajeista, elää Samuli puolestaan jääkiekolle ja omalle pikku mailalleen. Hän haluaa heti aamuisin ulos ja toistelee: "Aimma, aimma!" (eli maila) Ote mailasta on tosi hyvä ja syötöt aivan huvittavan hienoja yksivuotiaalle! Ja poru ja pettymys ovat melkoisia, kun onkin lähdettävä kauppaan, kavereiden luo tai jonnekin muualle ja irrotettava ote rakkaasta mailasta. Luistinradalla Samppu tuijottaisi isompien peliä vaikka miten kauan.

Pottailusta: Nuo isommat ovat suostuneet potalle vasta vähän yli 2-vuotiaina, mutta Samuli tahtoo käydä tirisyttämässä pissojaan pottaan tuon tuosta. Hanskaa homman hienosti. Josko jo tänä kesänä siitä päiväkuivan saisi, niin olisi sitten helpompaa siltä osin päiväkodissakin...

Huuh, eilen oli päivä, jolloin Samuli oli tismalleen sen ikäinen, kuin mitä ALma oli Samulin syntyessä. Miten ihminen on jaksanut???!!! Joo, erityisempää hykerryttävän vavisuttavaa vauvakuumetta mulla siis ei ole, mutta tunne siitä, että yksi ihminen taitaa kuitenkin puuttua tästä joukosta, vain vahvistuu. Ja asiaahan ei tunnetusti auta lainkaan se, että miehestä ryhmä taas on varsin hyvin jo kasassa!



Päätän raporttini täältä tähän. :))

On ihan eri olo, kun kukaan ei ole tällä viikolla ollut vielä varsinaisesti sairas. Ihanaa. Koti on kyllä kuin pommin jäljiltä sen siivoaminen ei kiinnostaisi tippaakaan. Sain tosin naistenpäivälahjaksi anopilta siivoojan, joten sen voisi tilata, ainakin noita ikkunoita pesemään tms. Ei tosiaan tässä arjen alettua (eli lapset hoidossa vähintään 8tuntia päiväss) ehdi iltaisin juuri siivoilla (max.järjestellä ja tehdä niitä pävittäisiä hommia, kuten pyykipesua, ruoantekoa, keittiön siivoamista.. Töissä on kiire, ei paljon kotiasioita ehdi miettiä, mutta sitten kotona nauttiikin lasten kanssa olemisesta paljon.



Ihana, että kevät tulee, taitaa vaan meidän perheellä olla kaikki kevätkuteet uusimista vaille, se vasta homma taas onkin.



Västis

MEillä jyllää taas vatsatauti (edellisestä onkin alle 2kk aikaa), joten vietän kotipäivää lasten kanssa. Onneksi nyt tämä sairastaminen ei ahdista niin paljon kuin edellisen kerran, koska tässä välissä ehti lapsilla olla ihan terveitäkin päiviä. Mutta kyllähän tämä tuntuu tuossa työkalenterissa.. Aikataulut menevät uusiksi ja työn määrä vaan kasvaa jne. Toisaalta haluan noi lapset terveeksi, enkä laita puolikuntoisena hoitoon uusia tauteja nappailemaan.



Vitanovan mietteissä on jotain kovin tuttua. Itsellä on aina välillä vauvakuume, siis kuitenkin. Mietin, että vaikka vauvavuosi oli superrankka, olisi myös sääli, että tämä meidän juniori olisi viimeinen riiviö meillä..Mahdoton riiviö tosiaan hän on, mutta niin ihanakin. Alusta aloittaminen aina uudestaan on kyllä rankkaa. Eli taas palata kaiken alusta opetteluun. Mies meillä ei ole nyt pariin kuukauteen puhunut sterilisaatiosta, mistä vielä puhui välillä viime vuoden puolella. Saa nähdä, miten käy.. Toisaalta, jos mies haluaisi sterilisaation, niin saa sitten sen itselleen tehdä. Se sitten lopettaisi tämä pienen jahkailun..



Nyt täytyy kai ottaa rauhallisesta hetkestä kaikki irti ja vähän laiskotella itsekin...



Västis

tämä taaperon tauti ei ota nyt helpottuakseen!

tuossa viikko sitten saimme noita hengityssuihkeita oloa helpottamaan,kuumettahan ei enää silloin ollut,vaan tuota kamalaa limayskää. koitettiin välttää antibioottikuuria viimeiseen tippaan asti,jotta joskus sitä ei ehkä tarvittaisi.

ehdittiin sentään viettää miehen kanssa viikonloppuna vuorokauden miniloma,tankata hauskanpitoa ystävien kanssa ilman lapsia...

mutta mutta...kuume palasi maanantai iltana taaperolle,ja yö meni pahemmin taas yskiessä.siispä eilen aamuna soitto lääkärille,ja käski hakea jos viikko sitten varuiksi kirjoittamansa antibiootin.siispä lääkettä taas.

hyvävointinen on,mutta lämpö/kuume on sitkeästi 38.0-38.6 välillä (pepusta),ei siis korkeaa,mutta onpahan kuitenkin.plaaah.

kyllä kaikki ihmiset ja lapsiperheet tuntuu olevan yksi toisensa jälkeen kappailemassa pitkittyneistä taudeista,ihan kaikilla tuntuu olevan jotain.

meillä muillakin tässä perheessä kestänyt kröhää jo pari-kolme viikkoa,yskittää vähän ja niistää saa,ei siis vieläkään ole mennyt kokokaan pois.

kevättä,tervettä sellaista odotellessa!



neitiniiskunen

Vihdoin ja viimein saan aikaiseksi naputeltua muutaman rivin tähänkin pinoon!



Kovasti on kaikilla pottailut mielessä ja ajatus kesällä kuivaksi opettelusta.



Meillä likka on istunut potalla 10kk iästä lähtien ja nyt ollaan jo vaihdettu supistajaan. (siis se rengas mikä laitetaan pöntön päälle, ettei pieni pylly tipahda reiästä läpi)

99% kakka tehdään pönttöön, mutta ei osaa ilmoittaa hädästä... Jos hoetaan kakka kakkaa, niin se voi tarkoittaa pissaa, pierua tai kakkaa ta ei mitään. =D

Niinpä meillä mennään aina pöntölle istumaan ruokailun jälkeen. Ja jos ollaan kylässä että ainoa vaihtoehto on tehdä kakka vaippaan, niin neiti menee piiloon eri huoneeseen yms, ja tulee hetken päästä vakavana takaisin vaippa pullollaan.



Nyt on menossa myös kauhea pulina kausi, harmi vain kukaan ei ymmärrä mitä kieltä neitokainen puhuu... On se sellaista siansaksaa, että oksat pois! Välillä keskustellaan likan kanssa tyyliin "ahaa, no mitäs sä sitten teit?" ja toinen vastaa ihan tohkeissaan. *ihana*

Eli eiköhän kohta ala lauseita ilmaantua, yksittäisiä sanoja osaa n15kpl.



Niin ja olenkos minä nyt ainoa, joka on uudelleen raskaana? (Muistan lukeneeni jossain vaiheessa että joku muukin oli raskaana, mutta sai valitettavasti km, pahoittelut siitä!)



Joten meillä on opeteltu kovasti hoitamaan Vauvaa nuken avulla viimeisen kk aikana. Näillä näkymin näyttää siltä ettei tarvitse olla huolissaan mustasukkaisesta isosiskosta, äiti saa helliä tuttujen vauvoja kaikessa rauhassa... Mutta annas olla jos neidin tavaroihin kosketaan niin johan on piru irti!

Siinäpä oiva syy miksi likka lähtee syksyllä kokeilemaan päiväkodissa viihtymistä. En vaan käsitä missä välissä hänestä on tullut noin omistamisen haluinen pikku tyranni??

Joten jakamisen opettelu on meidän listalla nro 1.



Tulokkaan LA on 4.7 joten ikäeroa tulee himpun vajaa 2v. Jos esikoista yrittettiin kauan, niin kyllä kesti ennenkuin tämä suostui ilmottamaan tulostaan!

Tuntuu muutenkin hölmöltä, etten meinaa millään muistaa rv, vaikka likasta muisti päivän tarkkuudella ne aina...

odotusaika on tähän reiluun puoliväliin asti mennyt aikalailla tutulla kaavalla, mitä nyt painoa on tullut vain 3kg, ja ekalla kerralla sitä oli jo tässä vaiheessa 6kg.

Perätilassa yritti asustaa tämäkin ensin, mutta joku ilta/yö oli mennyt kääntymään oikeinpäin ja tää mamma on ihan kauhuissaan, että nytkö sitä "meloonia pääsee persuksista änkäämään"......

(Esikoinenhan syntyi sektiolla,jonka vuoksi elokuun LA vaihtuikin heinäkuun loppuun.)



Taaperosta vielä, ihanaa että tyttö on jo niin omatoiminen. Tuntuu että hän kasvaa silmissä! Osaa syödä itse (jos vain huvittaa), juttelee, ymmärtää kun jotain sanotaan, kävelee reippaasti ja yleensä on edelleenkin neiti aurinkoinen suurimman osan ajasta.

Uhmaa meillä on olut ilmoila vaihtelevissa määrin jo pidemmän aikaa ja selkeästi huomaa ettei tyttö todellakaan tajua mikä kiukuttaa, mutta pakko on kiukutella ja äidin syliin on sitten hyvä tulla pahaa mieltä karkuun, kunhan on ensin kirkunut ja raivonnut vähintään 30minuuttia.... =/



Jännä kyllä, ei tullu kertaakaan sellanen haikea olo, et mulla ei ole enää vauvaa paijattavana?

Päinvastoin tuntuu siltä, että ihanaa kun pääsee helpolla! ( voi johtua tästä kasvavasta mahastakin, kun kumartelu yms ei ole sieltä helpoimmasta päästä ja liitoskivut plus kohdunkasvu kivut ovat jo jotain järkyttävää...)



Joten Hauskaa kevättä kaikille!

(Ainakin Vitanovan & Pönttiksen muistankin odotuspuolelta) =)



T Helga & Plikka 1v 8kk(ihan kohta) ja Masukas rv24+6

...ja tietty Västiksen muistan myös! =)

Sori...on tullu pikkunen viive kirjoitteluun...noloa...Jotenki tuota aikaa on niin rajallinen määrä ja suurin piirtein kerkeän käydä vaan jutut lukemassa (seli seli)...itellä vaan on ollu nyt aika matala mielialainen kk takana...ei oikein jaksa ottaa ja innostua mistään...eli "hiukka" alakuloa ilmassa...



Onnea Helga07!! Satuinki joskus törmäämään uutiseen raskautumisestasi ku tuolla ootuspuolellaki tulee joskus itteään rääkättyä...Sun niccis tais olla sillon ootusaikana Helga76 jos en väärin muista..?

Juu kyllä tässä ehti jo kerran raskaana olemaan, km oli jo 10kk sitte...tammikuussa ois ollu la...uudesta raskaudesta ei ole mitään tietoa vaikka ehkäisyä ei olla käytetty lainkaan Jooelin syntymän jälkeen eli ei ole helppoa ei...



Hell-in: kyllä mää ainaki teijät muistan! ei kait nyt Linneaa heti unohda! :) Kauheesti onnea tulevalle morsiammelle! Ite oon sellainen 15v takaa jo...huh!



Pottailusta...siis mikä pottailu?!?! Meillä ei sitä harrasteta ollenkaan...siis meillä on tuo "supistaja" kans käytössä mutta yhtään pisua tai kakkaa ei pönttöön olla tehty (saati sitte aikoinaan pottaan)..syy miksi meillä ei pottailla on se että pikkumies ei siedä koko vehjettä, supistajan päällä sen sijaan suostuu ees istumaan...tänäänki oltiin toista tuntia ilman vaippaa, käytiin useamman kerran pöntöllä sekä ilman veden lorinan avustusta että ilman sitä...mutta ei niin ei...kovasti haluais vaan pyyhkiä pippeliään ja tunkea paperia site pyttyyn mutta ei tule pissaa tai kakkaa ei...lopulta se pissa tuli arvatenki housuun...eli huoh...en tiiä päästäänkö noista vaipoista koskaan eroon...ku poitsua ei haittaa ees märät kestotkaan...eikä ne aivan järkyn kovat kakkakikkareet (meillä ei maha toimi edelleenkään)...



Pönttis: Tissiä meillä lutkutetaan edelleen kerran päivässä eli nukkumaan mennessä...kovin paljoa sieltä ei enää tule mutta ei ole lainkaan halukas lopettamaan...äiti tosin ois jo ihan valmis...



Puheesta: ööö...ei tule sanoja, oikein mitään ymmärrettäviä sellaisia...ö-ö, o-ho! oi-oi, kiikkuu-kaakkuu (kiikkuu keinuhevosellaan)...koko ajan kotona äänessä on jos ei tuo turkkasen peukku ole suuhun sitä ennen ehtiny...

puhetta kyllä ymmärtää mutta sen tuottaminen takkuaa kuten takkus näillä kahella ekallaki..(2,5v ja 3v oppivat puhumaan, mutta sitte sitä juttua tuli ihan täysillä lauseita yms myöten)



Meillä tykätään kans musiikista! ja kovasti! Isommat pojat saivat joulupukilta lahjaksi lips-pelin ja tämä pikkumies on kans innostunu käyttämään mikkiä...aivan ihana pikkuinen ääni välillä kuuluu ku innostuu laulamaan! ;) Aina ku musiikkia kuuluu ihan mistä vaan niin heti pääsee rytmiin kiinni...



Meillä siis asustaa siansaksalainen, erittäin vilkas ja tuhoamiselkeitä omistava pikkumies...Itsekseen pärjää jo kauanki aikaa ja Puuha-Peteä tykätään katella hetken aikaa...ja käy ne muutki lasten ohjelmat jos isommat veljet ovat seurana...Jos ei jonnekki ylletä oma pituutensa turvin niin sinne kyllä ylletään kaikin keinoin! Eli sitte vaan hinataan tuoleja pitkin taloa ja sitä kautta noustaan ja sitte ylletäänki ihan joka paikkaan...ei enää auta nostella tavaroita pikkumiehen "ulottumiin" ku ei ulottumia ole...eikä auta enää laitella noita ovia kiinni jos ei lukkoon asti laita...ei ne kauaa toista pidättele...



Vitanovalle tsemppiä! itellä on kans ihme masiskausi menossa... Mutta tuuhan ihmeessä tuonne kuumepuolelle neliapiloihin mun ja Pönttö-örvelön seuraksi...siellä voit kuule antaa tulla vaan!!



Västis ja niiskuneiti: pikaista paranemista teille!!



Emmalle jaksuja muuton keskelle!



Nyt täytyy mennä "potkimaan" tuota esikkoa untenmaille...sellanen "kuppaaja" ja vetelehtijä nykyään on...



Aurinkoista kevättä kaikille! Voikaahan hyvin!



nani ja Jooel

On koko perkleen piha..... Alkaa huumori olla hakusessa, jos 15h sisällä on kolattu jo 3krt koko plääni auki!



Nani: Joo tosiaankin sillo aiemmin olin Helga76! Mutta jostain syystä kun yritin tulla takas myöhemmin kirjoittelemaan se ei enää hyväksynytkään mun nikkiä/salasanaa niin vaihdoin nikin Helga07.(Senkin takia mulla tuli piiiiitkä tauko siinä yhdessä vaiheessa etten käyny koko vauvan sivuilla)

Ja tsempitykset uudelleen raskautumiselle! Odottavan aika vaan tuppaa olemaan niiiiiiiiiiiiin pitkä. =/

Nimimerkillä, epätoivon suossa kaks kertaa rämpineenä.



T, Helga &Plikka 1v8kk & Masukas rv25+1

Talvi taisi tulla jäädäkseen.. No, ei ehkä kauan tämä lumi kestä.



Meillä sairaskertomus alkaa olla hyvin hyvin pitkä. Nyt minullakin on lapsilta saatu vatsatauti. Ja pienin räkätaudissa ja molemmilla lapsilla korvatulehdukset, joihin ovat lääkekuurilla. Onneksi vein lapset ihan oikealle korvalääkärille, tuli selkeät ja varmat diagnoosit. Eikä enää mitään odotteluja, kun alkaa jo lasten kuuloakin haitata. Tästä lähtien korva-asioissa käännyn kyllä aina korvalääkärin puoleen, vaikka se yksityisesti maksaakin..



Oma olo alkaa olla jo töiden suhteen epätoivoinen, iso kasa tekemätöntä työtä kasautuu. huoh. Kesä tuntuu olevan liian kaukana, ja liian vähän on kesälomaa. Taidetaan oikeasti olla loman tarpeessa koko porukka, mutta mieluiten sellaisen ihan terveen loman tarpeessa..



Onnea Helgalle raskaudesta! Voi kuvitella, että alkaa jo tuntua raskaus ja taapero. Meillä tuon pikkumiehen jäljiltä on jatkuva kaaos. On kovin ehtivää sorttia. Meillä ei paljon puhuta, mietinkin nyt, jos noi korvat ovat olleet kauan tukkoiset, niin ei varmasti raukka kuulekaan niin hyvin. Siksi varmasti puhekin on enemmän epäselvää. Tai sitten ei.



Poika pottailee hoidossa ihan hyvin, kotona lorottelee mieluummin lattialle. Kakka ei ole tullut pitkään aikaan pottaan kotona.



Västis raihinaisena ja lapset energisinä

Meillä on rytmit ihan sekaisin kun aamuisin on nyt niin valoisaa!!! Tänäänkin neiti oli hereillä jo 6.40 kun mies teki töihinlähtöä! Onko muihin vaikuttanut valon määrä?



Oltiin su-ti Tukholman risteilyllä ja oli kyllä ihanaa =D Kolmesti päivässä valmiiseen pöytään syömään herkkuja ja ostoksia tehtiin urakalla. Linnea rakasti leikkihuoneen pallomerta ja liukumäkeä, siellä viipotti menemään kuin vanha tekijä muitten isompien muksujen mukana! Oli hauska muuten kokeilu...Vauvojen sänky on alle 10-kiloisille joten neiti sai alapetiin vaan turvalaidan, no senhän arvaa miten se siellä sängyssä pysyi! Nukahtaminen oli vaikeeta,pomppi edestakasin sänkyyn ja pois, mutta sit kun nukahti niin pysyi kyllä aamuun asti omassa sängyssään. Mut oli siis kaikkineen kiva reissu ja kummasti piristää vaihtelu tähän puisto-kauppa-koti-rumbaan =)



Olen ilmottanut töihin että olen sinne 2010 elokuuhun asti kotona, mutta meinaan siis mennä "keikkalaiseksi" lähi vanhainkoteihin kunhan saan aikaseksi, mutta varmaan siis viimeistään ensi syksynä. Mieskin oli sitä mieltä että älä sä vielä mee töihin. Vaikka aika pennien laskemista tää välillä onkin.



Meillä Linnea pottaili kanssa jo 10 kk ja silon teki tosi hienosti pisut pottaan, nyt taas ei tule mitään eikä jaksa siinä potalla istua. Luulen että se vaikutti asiaan kun muutettiin 2-tasoon asumaan, nyt en enää ehdi esim.päikkäreitten jälkeen niin nopeasti yläkertaan tyttöä nostamaan että ehtii pissata vaippaan...pah, mutta uusi kesä uudet kujeet.



Neiti on nyt parissa viikossa oppinut älyttömästi sanoja, nyt osaa sanoa ässän, tosin välillä aika ässhä ;o)Mutta osaa siis sanoa hienosti isi, kassi, kissa!



Nani: ihana tuo lauseesi: Meillä siis asustaa siansaksalainen, erittäin vilkas ja tuhoamiselkeitä omistava pikkumies. Pisti ihan naurattamaan heti aamusta =D =D



Ja onnea kaikille odottaville, oliko niitä siis useampia? Me sovittiin että heti häitten jälkeen aletaan "väsätä" toista, siis jos luoja suo. Mies oli kyllä sitä mieltä että nyt heti, mutta minä haluan JUHLIA omissa häissäni, en olla maha pystyssä tai imettää!!



Sellasia tällä kertaa. Oikein aurinkoista päivää kaikille, tää lähtee imuroimaan ja kaupoille!



Terv.Hell-in ja Linnea 1v.7kk