Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko lapselle "pakko" tehdä sisarus?
03.03.2009 |
Meillä on yksi lapsi, ja luultavasti en halua enempää, eikä miehenikään. Kuitenkin mietityttää, että kaipaako lapsi sisarusta isompana ja olenko itsekäs, kun haluan päästä suht helpolla yhden lapsen kanssa. Jos meille tulisi toinen lapsi, niin jouduttaisiin muuttamaan isompaan asuntoon, mikä tarkoittaa sitä, ettemme voisi enää asua keskustassa, vaan joutuisimme muuttamaan jonnekin lähiöön. Ja menot kasvaisivat muutenkin.
Kommentteja?
Kommentit (64)
Munkin mies on ainoa lapsi ja ajattelee ihan samoin! :D
Ja todellakin mulle ihan päin naamaa tullaan sanomaan että kyllä pitää olla sisaruksia lapsella. Miten ei voi yksinäiseksi ja ainoaksi jättää lasta, se on julmaa. Olen vain tuumannut että ihan sama, me ollaan päätetty näin. Voi että mua korpee.
Vielä kun itsekin olen suht nuori (25), niin ottavat asiakseen kertoa siitä, miten se mieli vielä tulee mullakin muuttumaan ja että viiden vuoden päästä oon vatta pystyssä ja kaks käsipuolessa. Voi luoja. Se on ku joku punanen vaate jos sanoo että yksi riittää. (Ja usein tätä asiaa ihan kysellään, siis että koskas toinen tulee, itse en asiaa ota puheeksi, lapsiluvuista ei ylipäätään kiinnosta ihmisten kesken jutella varsinkaan ku yleinen asenne on juuri tämä.)
Mut kaikkee hyvää sullekki! :)
t: se 57
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- lasten kanssa ollaan ja tehdään paljon yhdessä, toki erikseenkin, mutta myös niin, että kaikilla on hauskaa
- lasten ei anneta kohdella toisiaan miten tahansa,vaan pienestä pitäen opetetaan ottamaan mtös toisen tunteet huomioon
- lapsia kohdellaan tasapuolisesti
- erityisen hyvin toimii jos isompi/isommat saa olla mukana päättämässä pienempien asioista (miten huone sisustetaan, millainen lahja ostetaan pikkuveljelle tms. ja pienemmät voi olla mukana järkkäämässä yllätyksiä tms.isommille.
- kotona voi käyttää ihan niitä samoja ryhmäyttämisen ja yhteenkuuluvaisuuden lisäämiseen käytettäviä keinoja,kuin missä tahansa muissa ryhmissä.
Ehkä perusasia on kuitenkin se keskinäinen kunnioitus, jota pesheenjäseniltä voi edellyttää toisiaan kohtaan jo pienestä pitäen.
Lapset voivat nukkua kerrossängyssä joka vie yhtä vähän tilaa kuin yhden hengen sänky.
Itsekkäänä pidän niitä jotka mukavuussyistä jättävät lapsen ainoaksi. Keneen turvata kun pitäisi viedä äiti ruumishuoneelle tai isä saattohoitoon?
Alue: Aihe vapaa
Kivaa lukea, että joku muukin tuntuu ajattelevan samaan tapaan kuin minä.
En tajua noita "hankkikaa kerrossänky" -kommentteja. Onko joku oikeasti kokeillut asumista 70 neliön kolmiossa kahden lapsen kanssa? Lapset samassa noin kymmenen neliön huoneessa kerrossängyssä nukkumassa. Tosi kiva lapsille varsinkin sitten, kun ovat isompia... Itse toivon, että lapseni asuisi kotona vielä lukio/ammattikouluiässäkin, tuskin sen ikäisenä haluaisi jakaa huonetta ja kerrossänkyä sisaruksen kanssa =P Muutenkin pieni kolmio on aika ahdas nelihenkiselle perheelle. Elämämme vaikeutuisi aika paljon, jos pitäisi muuttaa jonnekin perähikiälle, josta ei pääsisi edes liikkumaan ilman kahta autoa. Työpaikat kun kuitenkin ovat Helsingissä.
Ja nuo "pitää yksin haudata äiti" - kommentit ovat aivan älyttömiä. Eivät lähellekään kaikki sisarukset ole oikeasti läheisiä. Hullua, jos koko perheen elämä pitää laittaa sekaisin sen takia, ettei lapsen tarvitsisi myöhemmin "haudata yksin vanhempiaan". Ihminen voi olla yksinäinen, vaikka hänellä olisi sisaruksia, ja toisaalta voi olla onnellinen, vaikka ei olisi sisaruksia.
Mieheni on ainoa lapsi eikä voi käsittää tuota "pitäisi olla sisarus"- hössötystä.
Meille ei onneksi kukaan ole tullut suoraan puhumaan mitään että pitäisi tehdä lapsi, on sentään jonkinlaiset käytöstavat sukulaisilla.
Kaikkea hyvää sulle!
T: 56