Sileäkarvainen noutaja meidän perheeseenkö??
Onko kenelläkään kokemusta tällaisesta yhtälöstä; 4 pienehköä lasta, 2 aikuista kissaa ja koiranpentu?
Lapset siis vanhin 7v ja nuorin 2v. Asutaan maalla paritalossa ja meillä ois ihana pitää koiraa. Olen kotona vielä ensi syksyyn, eli jos pentu otetaan, se on otettava ens kevään aikana.
Sanokaapas kokemuksia kyseisestä rodusta (muita vaihtoehtoja meillä labbis ja lapinkoira, ehkä sakemanniki).
Kommentit (11)
Sen minkä tiedän sileäkarvaisesta on se että on iloinen ENERGINEN lapsiraks paljon liikuntaa tarvitseva koira. Peruskouluttaa pitää, mutta niinhän kaikkia rotuja pitää...
Melkein sama mutta rauhallisempi on kultainen noutaja. Eli miettikää sitä vaihtoehtona... Itse en ottaisi sileäkarvaista just en takai että ne on sähköjäniksiä, mielummin kultainen joka on kuitenkin perusluonteeltaan rauhallisempi.
Vaatii omistajiltaan panostusta ja asennetta. kaikki noutajat ovat pentuina ja nuorina virtaa täynnä älkää verratko aikuisena näkemiin rauhallisiin mussukoihin. Noutajakin on työkoira.
tai no,riippuu vähän mistäpäin saksaa sen haette ja otatteko miehen vai naisen. Niitä saa lähes ilmaiseksi ja ne voivat tarpeen vaatiessa auttaa myös kotitöissä.
Flatit (=sileäkarvainen noutaja) ovat suhteellisen energiatäytteisiä koiria, sekä pentuja että aikuisena. Poikkeuksiakin tietysti löytyy. Flatin kanssa olisi hyvä harrastaa jotain, työkoiriksihan ne alunperin on jalostettu, Lätyissä iso osa koirista vielä haluaa mielellään tehdä töitä ja noutaminen on niille "verissä". Kultaisissa valitettavasti monista on jalostettu se käyttöominaisuus piloille eli eivät halua noutaa, ottaa riistaa ym.
Flateilla on syöpätaipumuksia, keski-ikä oli yllättävän alhainen kun sen kerran kuulin. Juuri syöpäsairaudet sen vetää alas. Keskivertoikä jolloin syöpä ilmaantuu taisi olla 7 vuoden paikkeilla, korjatkaa joku jos olin väärässä.
Mitä ajattelitte siis harrastaa? Jos meinaatte vaan sohvaperunaksi niin EI NOUTAJAA KIITOS!
normaali peruskoulutus. Lisäksi aion käydä näyttelyissä ja mieheni myös metsästää (ja juuri sen vuoksi ykkösvaihtoehtomme on noutaja).
Mutta mitään pk-lajeja, tokoa, agilityä en ainakaan näillä näkymin halua (enkä ehdikään) tosimielellä harrastamaan. Kuten sanottu, perustottelevaisuus riittää minulle.
AP
Rauhaton, omapäinen, iloinen...No johtuu varmaan kasvatuksesta, mutta tuo kyseinen yksilö kyllä hyppii melkein jokaisen vastaantulijan olkapäille (on vielä nuori koira).
ja näyttelyissäkin käyttää, niin sileäkarvainennoutaja on ainoa noutaja jossa sama yksilö voi pärjätä molemmissa. Muuten on terve koira, mutta lyhytikäinen.
Minusta tämä rotu sopii teille hyvin, vaikka onkin energinen ja hieman hössö.
Meillä on flatti narttu ja aikaisempaa kokemusta noutajista ei ollut. Kasvattaja valitsi meille sopivan pennun ja kirjatiedon ja kasvattajan neuvojen avulla siitä sai helposti ihan hyvän lintujen noutajan. Jäljestää ammutun jäniksenkin, jos vaikka haavottuu niin etsii sen ja noutaa metsästäjän luo. Mies käy sen kanssa metsällä ja minä hoidan muun päivittäisen ulkoilun ja aktivoinnin. Kiva rotu siitä ettei karkaile ja voi hyvin ulkoilutta vaapaanakin. Suosittelen hankkimaan nartun, ne on helpompia opettaa ja yleensä rauhallisempia. Meidän koira on aina lasten mukana niiden touhuissa ja tykkää leikkiä piilosta. Lapset menee piiloon ja koira lähetetään etsimään. Tietää jokaisen perheenjäsenen nimen.
"sileäkarvainennoutaja on ainoa noutaja jossa sama yksilö voi pärjätä molemmissa. "
Meillä kultainen joka pärjää näyttelyssä sekä sitä käytetään metsästyksessä. Käy myös noutajien metsästyskokeissa, verijäljellä ja tokoilee kisatasolla.
Kiltti mutta "vöyhö" koira. Lähtee ihan järkyttävät määrät karvaa! Muuta en oikein osaa sanoa...