Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mun mies vei lapset kattomaan kuolevaa pappaansa

Vierailija
26.02.2009 |

.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja nyt ei tule 2-vuotiaalle pojalle uni...



Meillä on lapsia 3, 0-3v. Kun menimme huoneeseen, hoitaja varoitti että pappa on huonona (ja vilkaisi lapsiin). Mä jäin siihen ovensuuhun ja paimensin lapsetkin siinä odottamaan (vauva oli istuimessaan lattialla). Mun mies istahti papan viereen ja veti pojan syliinsä ja tytön viereensä vaikka yritin estellä. Papalla oli jo suu ammollaan kuten kuolevilla, ja haukkoi henkeä respiraattorista. Tyttö peräänty pian, ja hoitaja joka käväisi juuri silloin kehotti viemään tytön ulos huoneesta. Otin pojankin mukaan, mutta sain "herätellä" sitä, se kattoi niin keskittyneesti papan kasvoihin.

Tultiin sitten ulos odottamaan, mies jäi autoon. Tultiin kotiin laittamaan lapset nukkumaan ja mies lähti uudestaan papan luo.

Nyt poika huutaa täysiä, ei osaa sanoa mikä on (ei osaa sanoa tunteita ääneen, "mua pelottaa" tms.). Herätti sitten vauvankin ja vanhemman tytön.. Ja mä olen aivan poikki, huutoa ja tappelua on kuultu jo 12 tuntia tänään...

Sorry, on vain pakko purkautua, tämä on vain pisteenä iin päälle tämä unettomuus lapsella..

Vierailija
2/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sellaista se on. Silti mielestäni oli hyvä että mies vei lapset katsomaan kuolevaa pappaansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ota se nyt syliin tai vierees nukkumaan.



sorry nyt vaan mut vaikea kuvitella et 2v (ehkä lähempänä 3v vois mut ei 2) huutas sitä että ymmärtäs että pappa kuolee. enkä oikein usko et hirveesti säikähtymistäkään enää muistas...

Vierailija
4/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mut av on av, paskaa vaan niskaan täysillä. Kiitos nyt tuesta..



ap

Vierailija
5/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse en kyllä veisi enkä antaisi miehenikään viedä.

Vierailija
6/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletteko koittaneet selittää niitä asioita lapselle, esim. että jos pappa oli hengityskoneessa niin miksi oli, miksi kuului outoa ääntä papan kurkusta jne? Se oli nyt lapsille järkytys, mutta asiaa voi varmasti vielä korjata koettamalla arkisesti kertoa että mitä siellä huoneessa oli ja että pappa oli sairaalassa koska häntä autettiin siellä hengittämään sillä koneella... ja jotain tällasta että jokainen ihminen kuolee kun on kovin vanha... että pappa sai varmasti hyvää lääkettä kipuun jne.



T. sairaanhoitaja

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi nukahti nyt vihdoin, mutta tulee varmasti yöllä meidän viereen.

Ei se ymmärräkään että pappa on kuolemassa, vaan sen näyn minkä se näki, siis suu ammollaan, silmät sameat, haukkoo henkeä hengityskoneesta..

Mistä sitä rautalankaa nyt saatais...

ap





i]ota se nyt syliin tai vierees nukkumaan.



sorry nyt vaan mut vaikea kuvitella et 2v (ehkä lähempänä 3v vois mut ei 2) huutas sitä että ymmärtäs että pappa kuolee. enkä oikein usko et hirveesti säikähtymistäkään enää muistas...

[/quote]

Vierailija
8/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää palsta on kyllä hulluja täynnä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ollenkaan usko, että lapsi pelkää. On vaan hämillään kun kukaan ei kerro miksi pappa oli sen näköinen kuin oli.



Oletko ap itse ennen kuolevaa nähnyt? Näitkö koskaan lapsena? Raitaa enemmän sinun tuntemikset olla ne, jotka lapsesta heijastuu.



Kuolema on normaali ja luonnollinen asia ja voit olla iloinen, että lapsesi pääsevät siihen jo pininä tutustumaan. Harva pääsee koskaan kun monissa perheissä asia on niin suuri tabu ja moni suku pitää niin huonosti yhteyttä, että vanhukset unohtuu kokonaan. Nyt ota toisenlainen asenne asiaa kohtaan, niin menee paljon paremmin.



Itse olin viisivuotiaana katsomassa kuolevaa pappaani, kuin myös 3-v ja vastasyntynyt veljeni. Mitä tuosta jäi mieleen oli papan ohueksi kuihtuneet käsivarret ja se miten viimeisillä voimilla koristen kurotti kohti vastasyntynyttä veljeäni. Muistikuva on äärimmäisen positiivinen, ehkä koska äiti kertoi silloin ja myös myöhemmin miten onnellinen pappa oli, kun sai nähdä maidät kaikki, myös pikkuveljen ennen kun nukkui pois. Kun mummu sitten teki kuolemaa oltiin me jo aikuisia, 2-v siskoani lukuunottamatta. Mummu makasi suu auki sairaalassa ja kuola valui. Muut oltiin surkeita ja itkettiin ja sisko ihmetteli, että miksi. Mummuhan on täällä ja kun kuolee pois, niin sitten mummulla on parempi olla. Siskoni kiipesi mummun sängylle ja piti kiinni kädestö ja lauloi mummulle. Että se siitä pelottavasta näystä. Meille muille tilanne oli luonteva, joskin surullunen, joten miksi olisi siskonkaan sitä pitänyt pelätä?

Vierailija
10/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko ap itse ennen kuolevaa nähnyt? Näitkö koskaan lapsena? Raitaa enemmän sinun tuntemikset olla ne, jotka lapsesta heijastuu.



Mä olen nähnyt pari kuollutta, mutta ne ovat ottaneet koville ne tilanteet. Nytkin pulssi oli varmaan tuhat siellä huoneessa.

Nyt lapset nukkuu mut täytyy jutella enemmän huomenna, tää päivä meni niin putkeen.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
26.02.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

enemmän sinun käytöstäsi. Näytit pelkosi jne.



Puhelkaa asiasta huomenna.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän kahdeksan neljä