Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina puhutaan yksinhuoltajien köyhyydestä?
24.02.2009 |
Toisilla on myös sellainen piirre kuin tahtominen ja yrittäminen. Ei minun luonteeni antaisi periksi tuollaiselle laiskottelulle! Tehdystä työstä on aina jotain hyötyä, maksettiinpa siittä hyvin tai huonosti.
Kommentit (48)
nythän on sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen tulossa juuri jotain myös vähävaraisten lapsiperheiden olojen parantamiseksi - ehkä työhönmenosta tulisi jopa kannattavaa - kuka tietää...
t. toinen yh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja odotella laman taittumista ja nousukauden alkua. ap
työhönmenosta tulisikin kannattavaa. Sitä ap kai tässä ajaakin takaa?
Ei sossu anna sinun hautaa saakka vain surffailla kotona...
Sinun elämäsi on myös epävarmaa, sillä nyt tuet juoksevat, muttaa saattaa olla että tulevaisuudessa sosiaaliturvaa leikataan ---> et saa rahaa noin paljon vaan ihan minimin.
Normaali ihminen haluaa tarjota itselleen ja lapsilleen parasta, eli matkustella niin ulkomailla kun kotimaassa huvipuistoissa ja kylpylöissä, maksaa myöhemmin lukiokirjat jne. jne. Tähän ei kotona makaava luuseri pysty.
Kehtaa vielä valittaa, että väsyttää.
Ravintolaan, leffaan, rakennekynsiin ja vaatteisiin kyllä on rahaa, mutta itkee, ettei lapsille ole nyt maitorahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän OLET köyhä, ihan samantekevää oletko töissä vai yhteiskunnan tuilla. Kuten itsekin toteat lopussa, olisit köyhä myös töissä käydessäsi.
Joten yksinhuoltajien köyhyydestä puhutaan siksi, että yksinhuoltajilla tulotaso ON keskimäärin selvästi alhaisempi kuin kahden tulonsaajan perheissä. Ja yksinhuoltajuus lisää toimeentulovaikeuksien riskiä.
VAI oliko kenties tarkoituksesi kirjoittaa siitä, ettet ymmärrä, miksi yhteiskunnan tukiaisilla eläjiä pidetään vähäosaisina? Tai olisiko kannattanut otsikkoa laatia vaikka näin:
Töihin meneminen leikkaisi tulojani
että harva työssäkäyvä työttömyyden kohdatessa tippuu sille Kelan maksamalle tuelle johon vaikuttavat puolison tulot; suurin osa ihmisistä kuuluu ammattiliittoihin tai ns. "Loimaan kassaan", eli he saavat työttöminä parin vuoden ajan ansiosidonnoista päivärahaa, joka on;
1. enemmän mitä kelan maksama raha
2. tukeen ei vaikuta puolison tulot tmv.
Pahinta tuossa lusmuilussasi on kuitenkin se, että lapsesi eivät saa kotoa sitä mallia että töissä käydään jne. Toisin sanoen lapsistasi tulee suurella todennäköisyydellä kotona makaavia lusmuja. Niin, ja niistä kotona makaavista monilla on päihde-/mielenterveysongelmia...!
Mikset ole opiskellut? Ymmärrän ettei matalapalkkainen siivoustyö tmv. kiinnosta, mutta parin vuoden opiskeluilla olisit saanut/saisit itsellesi ammatin, jolla et enää olisi se matalaåalkkainen vaan ihan ok toimeentuleva!
Kannattaa muistaa se, että sinä olet tuolla elämäntyylillä AINA toisten elätti. Sinun elintasosi EI KOSKAAN nouse...! Eli kun muut tekevät kaikkea kivaa ja ostavat kivoja juttuja, sinä olet AINA kirppari vaatteissa, et matkustele, et voi ostaa tuosta noin vaan kivaa 200euron takkia johon ihastut koska sinulla ei ole varaa.
Joudut aina sanomaan lapsillesi etteivät he pääse ratsastustunneille tai jääkiekkoa pelaamaan koska ei ole rahaa. ostat heille aina halvimmam kännykän koska muuhun ei ole varaa. He eivät saa ipodia vaan 20euron halpis soittimen kun ei ole varaa, he ovat luokkansa ainoat joilla ei ole merkkifarkkuja koska ei ole varaa... He joutuvat olemaan aina ne jotka eivät koskaan pääse ulkomaille koska sinulla ei ole varaa matkustaa, jne. jne.
Jossain vaiheessa ystäviäsi ei enää kiinnosta sinun seurasi, koska varsinkin silloin kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, he haluavat käydä teatterissa ja sen jälkeen iltaa istumassa ja ravintolassa syömässä, lähteä extempore pariisiin viikonloppumatkalle jne. mutta sinun ainoa huvisi johon sinulla on varaa on edelleen se kirppareilla kiertely--- Mikä harvaa keski-ikäistä enää kiinnostaa, sillä töissä käyvillä on siinä vaiheessa ura edenneyt mukavasti ja palkka noussut, asunto alkaa olla velaton ja on mahdollisuus panostaa itseensä.
Olet myös suuressa vaarassa jos sinä/lapsesi sairastuu;
1. sinulla ei ole rahaa maksaa vaikkapa muutaman tonnin polvileikkausta yksityisellä, vaan kärsit kotona "liikuntakyvyttömänä" ties kuinka pitkään leikkausjonossa
2. jos lapsesi tarvitsee vaikkapa korvien putkituksen, sinä istut kärsivän lapsen kanssa terveyskeskuksen jonossa kun työssäkäyvä nostaa joko jemmatililtä rahat (tai ottaa lainan pankista) ja vie lapsen putkitukseen yksityiselle samantien.
No elämä on valintoja, mutta en ymmärrä tuota sinun tapaasi elää. Kannattaa myös muistaa että suurin osa suomalaisista halveksuu toisten elättinä olevia, eli sinua. Sinä et ole mitään. Sinusta ei ole mitään hyötyä tälle yhteiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja huvitukset. Loput 1200€ tuloistani menevät vuokran omavastuuseen, ruokaan ja lapsiin. En kaipaa biletystä enkä rakennekynsiä, kampaajaa enkä alkoholia tai tupakkaa. ap
taidekoulut, yms muut hintavat harrastukset. Yksityislääkärille en kahden-kolmen vuoden koulutuksen jälkeen mahdollisesti saamallani paskaduunin palkalla käytäisi kuitenkaan.
En kaipaa ulkomaille matkustelua, yms. viihdykettä. Kun lapseni lentävät pesästä, minä menen vaikka työttömien yhdistykselle vapaaehtoistöihin, yms.
En ymmärrä miksi elämänlaatua pitäisi mitata rahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"mummu vie lapset huvipuistoihin---" Onhan se kiva että mummu maksaa, mutta mikä on näiden luuserien lapsenlapsien asema? Sosioekonominen asema usein periytyy; kuka maksaa ap:n lapsenlapsien huvipuistokäynnit, kun hänellä ei niiden maksamiseen rahaa ole... Eli sopii toivoa että ap:n lapsilla on enemmän järkeä ja eivät tukiluusereiksi ala...!
Olen ihmetellyt samaa asiaa. Lapsilisät ovat korkeammat ja kunta maksaa lasten elätyksen. Yh:na olen paljon varakkaampi, kuin naimisissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rahaa mieti, kun kaikki tuodaan valmiiksi nenän eteen!
Ota edes lapsesi kotiin sieltä päivähoidosta!
Minähän "haen töitä". Lapset saavat virikkeitä ja huvituksia sekä sellaista ruokaa, jota en heille kotona raaskisi enkä viitsisi laittaa.
Mummo maksaa myös ex-mieheni nykyisten aviolasten harrastukset ja huvit. Ja meille mummo maksaa paljon enemmän, koska hän säälii yksinhuoltajan lapsia.
Ja mitä eroa sillä muka on, olenko valtion ja sukulaisten elätti kuin se että jos lösöttäisin kotiäitinä miehen palkalla vuosikausia kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko koskaan tehnyt töitä ja minkä ikäinen olet?
Alkaa jo kuullostaa provolta koko juttusi!
ja sen jälkeen pari kuukautta paskaduunissa. Nuoruus kului opiskellessa turhaa alaa ja sen jälkeen alkoikin sitten työttömyys-äitiysloma-kotihoidontuki-äitiysloma-kotihoidontuki-työttömyysputki, josta ei ole mitään kiirettä työelämään
Katsos kun kaikilla ei ole rikasta anoppia joka maksaa lasten harrastukset sun muut! Se jolle sossunluukku on ainoa rahanantaja, ei paljon tuilla juhli. Sinänsä hyvä, tuleepahan kunnianhimoa parantaa elämäänsä.
Mutta minä en ymmärrä miten joku kehtaa elää noin? Missä on itsekunnioitus?!
Ymmärthän myös sen, kotiäiti on kotona ja huolehtii lapsista, hän ei surffaa netissä lasten ollessa päiväkodissa. PERHE voi yhdessä päättää että hoidetaan lapset tällä tavalla, sinä sen sijaan olet ITSEKKÄÄSTI päättänyt muilta mitään kysymättä että pummit muilta rahat ja vain makaat kotona, et edes lapsistasi huolehdi itse.
En ihmettele että miehesi jätti sinut, kukaan ei liene kaipaa tuollaista pummia elämäänsä pilaamaan.
"Ja mitä eroa sillä muka on, olenko valtion ja sukulaisten elätti kuin se että jos lösöttäisin kotiäitinä miehen palkalla vuosikausia kotona?"
Siinä on se ero, että MEISTÄ JOKAINEN maksaa sinun lösöilysi, oikealla kotiäidillä ei ole valtion tuloja vain ainoastaan ne miehen tulot jotka tulevat töistä (+lapsilisä joka on meille jokaiselle suotu etu).
Oletko oikeasti noin typerä vai esität vaan? Ja jos olet provo, niin sait ainakin minun selkäpiin karmimaan.
kun et ehdi ja jaksa harrastamaan mitään ...
ja kun ei tee mitään, ei myöskään ole nälkä. Päivä menee kevyesti parilla kahvikupposella. Illalla saatan syödä jotakin malliksi lapsilleni.
huvipuistot ja kylpylät kustantaa lasten mummo eli ex-anoppini, eivätkä ne ole mikään hyvän lapsuuden mittari. Lukiokirjat maksaa sossu tai diakoniatyön säätiö.
Mistä ihmeestä minä ja lapseni muka jäämme paitsi vaikka en ole töissä? Emme mistään, koska yhteiskuntarauhan takia sosiaalitukia ei leikata.
Ja nykyisessä työttömyystilanteessa saan takuulla olla kotona ihan rauhassa vielä monta pitkää vuotta, ennenkuin töihin kotoa haetaan. Ja mikäs täällä on ollessa, netissä riittää kahlattavaa loppuelämäkseni.