Haluaisin naimisiin, mutta häiden järjestäminen ei kiinnosta ollenkaan

Ei kai se mieskaan niitä hurjasti halua, jos ei ole motivaatiota järjestää?

niin käväiskääpä maistraatissa vihityttämässä itsenne.

Mitä siinä nyt on niin paljon järkkäämistä?!

Me mentiin pari kesää sitten naimisiin mun miehen kanssa. Meillä "järkkäämiseen" kuului

- Kutsukortit askarreltiin ja postitettiin (nämä olisi voinut ostaa valmiinakin, allekirjoittaa vain ym. jolloin ei olisi ollut suuri vaiva)

- Soitto seurakuntaan, vihkipaikan ja papin varaus. Tähän meni ehkä pari minuuttia.

- Soitto juhlapaikkaan, juhlapaikan ja pitopalvelun varaus. Tähän meni myös pari minuuttia. Pitopalvelu lähetti meille sitten s-postilla menuedotukset, niistä valittiin paras (yhdisteltiin vähän) ja lähetettiin s-postilla vastaus takaisin.

- Marssittiin pukuvuokraamoon. Minä nappasin itselleni nätin näköisen hääkoltun, mies puvun. Puolisen tuntia meni. Toinen myyjä palveli minua, toinen miestä. Minulta otettiin mittoja (siinä meni hetki) ja sovittiin puvun tuunauksesta (halusin että siitä poistetaan hihat ym. pientä. Mutta ei ollut iso juttu. Samaisesta putiikista ostin sukkanauhankin jo valmiiksi.

- Muuten vain kaupungilla ollessani kävin ostamassa hääpukuun sopivvat kengät

- Kukkakaupassa kävin hääkansiosta valitseemassa nätin hääkimpun ja juhlapaikalle pöytäasetelmat. Ei mennyt kauaa.

- Kampaajalla kävin harjoituskampauksessa, mun kaveri on kosmetologi ja meikkitaiteilija, se teki meikin.

- Alkoholijuomia käytiin ostamassa Alkosta ja marketeista (oluet, siiderit, viinit)

- Häihin emme halunneet mitään teennäistä ohjelmaa kuten morsiamen ryöstöjä ym. ja tämän ilmaisimme kaasolle ja bestmanille. Sen sijaan siellä oli musiikkiesityksiä, puheita ym. ohjelmana.

- Tuttavien kautta järjestyi hääbändi.



Ei siinä oikeasti ole mitään hirveää järkkäämistä ja stressaamista. Kun mielessäsi päätät suuntaviivat (missä kirkossa haluat vihkimisen ja missä juhlapaikassa viettää kemut) niin hommat hoituu oikeasti tosi helposti ja jouhevasti. Siis JOS et ala tähtäämään täydellisyyteen ja näpertämään kaiken maailman silkkiruusukkeita ym. härpäkkeitä ympäri juhlapaikkaa ym..



Tsemppiä, ei naimisiin menon tarvitse olla mikään suoritus, minimissään marssitte maistraattiin ja sieltä pizzalle :)

Tuskinpa vaivautuu. Miehet on tuollaisissa asioissa laiskoja. Jos eivät saa valmiiksi katettua pöytää, niin ei ne sentään itse sitä ala kattamaan.



Eli lopulta menette naimisiin ilman hääjuhlaa. Sopikaa päivä, jolloin teidät vihitään. Ja silloin kanssa vihitään, oli mies järjestänyt juhlansa tai ei.

Hääjuhla se on semmoinenkin, jossa mennään vihkimisen jälkeen jonnekin ravintolakabinettiin syömään ja vaikka lopuksi tanssitaan vähän levymusiikin tahdissa. Ei vaadi muuta kun sen ravintolan löytämisen ja laskun maksamisen.

järjestää jostain todistajat (olikohan kaksi, en nyt muista). Jos myöhemmin haluaa jotain juhlistaa, voi varata vaikka pöydät ravintolasta parhaille ystäville ja vanhemmille.

maistraatissa vihille ja kahvittelut vain vanhemmille/sisaruksille kotona ja esim kesällä puutarhajuhlat kavereille. Näin me tehtiin ja oli todella kivaa, epämuodollista ja edullista. Tosin me olemme uusperhe joten meille ne prinsessahörhötykset ei enää ole niin tärkeitä. 50 vierasta oli helteisenä päivänä kutsuttu juhliin ja aamuun asti jatkettiin:) Paljon hyvää ruokaa ja juomaa ja ennenkaikkea mieluista seuraa!