Onko enää ketään hereillä, jota kiinnostaisi keskustella uskonasioista? Ev.

Hyvää yötä.

Mutta joskus kuolleet ihmiset käyvät tapaamassa elossa olevia sukulaisia tai ystäviä. Joten sillä perusteella voisi olettaa, että on "elämää" kuoleman jälkeen.

nyt laitan koneen kiinni.. uusiin keskusteluihin en enää jaksa lähteä, menee aamuun asti muuten...

vaan kyselevä ja surullinen ihminen, jonka omaisella on syöpä.



Tuo kuoleman läheisyys on tuonut nämä ajatukset mieleeni. Haluan uskoa taivaaseen ja jälleennäkemiseen, en tätä muuten kestäisi. Muuta "uskovaistaustaa" ei ole.

Useilla seurakunnilla on tietääkseni ns.päivystävä pappi, eli voisit hekä harkita soittoa jollekin heistä? Tsekkaa seurakuntien tiedoista missä kaikkialla heitä on?

vaan ihan normaalia keskustelua siitä, että taivas olisi olemassa, siihen haluan uskoa. Haluan uskoa siihen, että tämä kaikki ei ole tässä, vaan jokin parempi ja pitkäikäisempi meitä vielä odottaa.



En kestä tätä elämää sillä ajatuksella, että ollaan vaan hetki täällä ja sitten ruumis haudataan, pakko olla jotain sen jälkeenkin?

Edes syöpä mitä ei voida parantaa ei ole sitä tässä hetkessä.



Ole niin paljon kuin mahdollista omaisesi lähellä ja tukena. Muista ajatella itseäsikin. Minä en osaa sanoa mitään taivaasta tai jälleennäkemisestä, mutta olethan jo saanut kokea paljon läheisesi kanssa? Muistot on ja pysyy ja sillä mitä teet nyt tässä tilanteessa on luultavasti suuri merkitys tulevaisuudessa.



Kyllä sinä kestät. Sure rauhassa. Suru ja ikävä muuttuu ajan myötä, vaikka olisikin läsnä elämässäsi.



Otan osaa suruusi!

sairauden jälkeen. Surin häntä valtavasti



Sain lohdutukseksi Jumalalta raamatun kohdan, jossa minulle Sanassa vakuutettiin, että mummuni uskoi ja on siis taivaassa odottamassa minua. Se raamatun kohta oli hyvin selvä. Kohdassa oli mummuni nimi, sillä hänellä oli nimi joka löytyy raamatusta. Ihan uskomaton juttu. Lohdutti minua, vahvisti uskoani ja auttoi minua selviytymään hautajaisista.



On olemassa kolmiyhteinen Jumala; Isä, Poika ja Pyhä Henki. Tämän elämän jälkeen on elämää.

mutta miten Jumala sinulle tämän ko. raamatunkohdan ilmaisi?

Sanotaan että joka toinen parantuu syövästä. Joskus kyllä sattuu ikävästi niin, että useampikin läheltä menehtyy tautiin. Yhtä suuri suru on tietenkin, vaikka omainen johonkin muuhunkin tautiin menehtyisi. Välillä elämä koettelee rankastikin. Eihän tämä elämä mitään oikeudenmukaista ole.



Täytyy vaan itse surra surunsa läpi. Sitten irrottaa ja jatkaa omaa elämää.

Lohtua saa muistoista.

mutta kun omat kokemukset vain ovat sellaiset, että se on sama. Juuri menetin isäni syövälle, ja sen jälkeen on kyllä tullut sellainen tunne, että syöpä on liian mahtava vastustaja voitettavaksi?



Tää kaikki suru vaan on niin liikaa, mun on aivan pakko saada tähän lohtua taivaasta ja Jumalasta?

Jos sinua lohduttaa taivas, niin uskot vain siihen se riittää.



Kuolema on osa elämää, sen ympärille voit rakentaa oman taivaan. Se lohduttaa sinua suuresti. Näin toimivat kaikki maailman uskonnot. Ne yrittävät ratkaista kuoleman mysteerin. Elämän tulee jatkua se ei voi päättyä tähän.

Toivo on se joka jättää ihmisen viimmeiseksi. Näin myöskin hyvin sairaitten kohdalla. Lopuksi ihminen päästää irti, siinä hetkessä ihmisen on hyvä olla.



Ja viimmeiseksi et ole ainoa sureva. Joka sekuntti maailmassa kuolee ihminen ja syntyy uusi ihminen. Jokainen kuolema ja syntymä on ainutkertainen. Tänne tullaan ja täältä lähdetään. Hyväksy se, ei ole muuta vaihtoehtoa.

mutta kun omat kokemukset vain ovat sellaiset, että se on sama. Juuri menetin isäni syövälle, ja sen jälkeen on kyllä tullut sellainen tunne, että syöpä on liian mahtava vastustaja voitettavaksi?

Tää kaikki suru vaan on niin liikaa, mun on aivan pakko saada tähän lohtua taivaasta ja Jumalasta?

että syöpä ei ole sama kuin kuolema, koska todella suurella osalla ihmisistä syövästä tulee kuolema ensimmäisenä mieleen.

Jos läheisellesi ei ole saattohoitopäätöstä tehty niin suosittelisin keskittymään elämään. Se on tässä ja nyt, jopa sen saattohoitopäätöksen jälkeen. Huomisesta emme kukaan tiedä. Ja se ei tarkoita, etteikö kuolemaa saisi miettiä tai ettei saisi surra. Mutta älä anna surun vallata mieltä.

Minä uskon, että voit selvitä suurestakin surusta ilman uskontoakin (koska se ei ole ennenkään ollut tapasi). Mutta nämä ovat vain yhden ihmisen ajatuksia, toivottavasti et loukkaantunut.

10

Mulla on taustalla niin hirveästi kaikkea ikävää mm. äiti on hyljännyt minut ja sisarukseni lapsina, minulla on ollut syöpä ja vauvani on kuollut ym, mitkä ovat ottaneet koville.



Elämässäni on tapahtunut niin paljon ja olen halunnut uskoa vaikka mihin; yliluonnollisiin asioihin, jumalaan, enkeleihin, henkiolentoihin jne, jne, jotta elämää olisi ollut helpompi kestää.



Mutta enää minä en usko mihinkään. Elän tässä hetkessä ja todellisuudessa. Ja uskokaa tai älkää -elän elämäni onnellisinta aikaa!



Minulla on rakas aviomies ja kaksi ihanaa lasta. Tiedostan kuitenkin sen, että voin menettää heidät aivan milloin vain. Ihan tuosta noin vain. Siitä eivät pelasta minua jumalat eivatkä enkelit.

vaan näen sen niin, että joka toinen kuolee. Joo, raskasta on.

Tuohon elämään kannattaa oikeasti suunnata huomionsa. Mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Katsotaan kulkiessa vielä ettei vahingoiteta muita ihmisiä ja pidetään tästä maapallostakin hyvää huolta. Kompuroidaan välillä, mutta noustaan ylös. Autetaan toisiakin.



Siitä se hyvä elämä tulee.

===Minulla on rakas aviomies ja kaksi ihanaa lasta. Tiedostan kuitenkin sen, että voin menettää heidät aivan milloin vain. Ihan tuosta noin vain. Siitä eivät pelasta minua jumalat eivatkä enkelit.===

Olimme hanen luonaan, ennen kuin synnyimme maanpaalle. Meidan isoveljemme Jeesus Kristus lupautui olemaan meidan Vapahtaja, niin etta hanen sovistustyonsa kautta voimme saada anteeksi elamamme aikana tekemamme virheet ja paasta takaisin Taivaallisen Isan luokse. Olemme taalla maanpaalla oppimassa ja saamassa tarkeita kokemuksia; Taivaallisella Isalla on henkilokohtainen suunnitelma jokaista lastaan varten ja jotkut viipyvat taalla minuutin, toiset elavat pitkan elaman.

Taivas on olemassa, ja tuon puoleinen elämä. Yleensähän kuolema tuo ne ajatukset, onneksi, vielä edes silloin mieleen. Kaikell on tarkoitus, jota emme aina heti ymmärrä mutta ehkä joskus. Ei tarvitsekaan ymmärtää

L

vaan näen sen niin, että joka toinen kuolee. Joo, raskasta on.

Siinä vaiheessa kun syöpä todetaan lähdetään siitä, että se paranee. Ennuste on aina yksilöllinen. Ja vaikka puhutaan prosenteista niin totuus on se, että loppujen lopuksi vaihtoehtoja on tasan kaksi, 0 ja 100. Enenmmän kuin 0% elämää tarkoittaa elämää, sataprosenttisesti!